Analogian logiikka (ja mediapaasto)

Analogian eli rinnastuksen logiikan ymmärtäminen, vaikka se terävöittää yhteiskunnallisesti valveutuneen johtajan medialukutaitoa, saattaa samalla johtaa mediapaastokaipuuseen.

Timppa haki töitä. Hän päätti käyttää charmiaan hyväkseen ja hurmata naispuoliset työhaastattelijat. Ja hän onnistuikin saamaan paikan. Luultuaan Timpan taktiikasta, Timpan ystävätär Tarja kommentoi: ”Timppa luikerteli sisään kuin käärme.”

Emme tiedä, oliko kyseessä vitsi, moite vaiko kehu. Varmaa on vain se, että sanoessaan ”luikerrella kuin käärme” Tarja käytti analogiaa.

Mikä on analogia? Miksi ylipäätään käytämme analogioita?

Ensimmäiseksi pitää ymmärtää, ettei analogialla voi, eikä ole tarkoituskaan, todistaa mitään. Tarjan käyttämä analogia ei ”todista”, että Timppa sai paikan hurmaamalla haastattelijat. Se ei edes todista, että Timppa sai paikan. Timppa sai paikan, piste. Mikään analogia ei voi tehdä siitä enempää totta kuin se jo on.

Analogia on rinnastus, jonka tarkoitus on valaista jotakin piirrettä verrattavassa kohteessa. Tässä tapauksessa se piirre oli se tapa, jolla Timppa sai työpaikan. Kenties joku ihminen ei välttämättä olisi edes kiinnittänyt huomiota tähän ilman Tarjan analogian apua.

Analogialla on oltava sekä yhtäläisyyttä että — ja tämä on tärkeää — eroavaisuutta verrattavaan kohteeseen. Analogia vaatii molemmat ollakseen analogia. Ilman yhtäläisyyttä puuttuisi silta, ja ilman eroavaisuutta kyseessä olisi analogian sijaan synonyymi.

Sanoa ”Timppa luikerteli sisään kuin sohva” ei olisi analogia, ei ainakaan onnistunut sellainen, sillä ilmaus on älytön, se ei valaise kohdetta millään merkityksellisellä tavalla. Sanoa ”Timppa hurmasi naiset aivan kuin Timppa, joka hurmasi naiset” ei olisi analogia vaan tautologinen tapahtuman kuvaus. Onnistunut analogia vaatii siis sekä yhtäläisyyttä että eroavaisuutta analogian ja verrattavan kohteen välillä.

Käytettyyn analogiaan voidaan reagoida monella (jopa absurdilla) tavalla. Reaktiot ovat hyvin tyypilliset. Luultavasti me kaikki olemme reagoineen jokaisella tavalla ainakin kerran elämässämme.

  1. Ymmärrämme vertauksen, eli huomaamme sekä yhtäläisyyden että eroavaisuuden.
  2. Emme ymmärrä vertausta, eli emme huomaa joko yhtäläisyyttä tai eroavaisuutta.
  3. Emme ymmärrä vertausta, mutta emme pidä eroavaisuudesta jonka huomaamme.
  4. Emme pidä vertausta onnistuneena, koska mielestämme siltä puuttuu joko eroavaisuus tai (useimmiten) yhtäläisyys.
  5. Ymmärrämme vertauksen ja hyväksymme yhtäläisyyden, mutta emme ole tyytyväisiä eroavaisuuteen.
  6. Ymmärrämme vertauksen, mutta näyttelemme ymmärtämätöntä.

Tarjan tutut reagoivat Tarjan käyttämään analogiaan eri tavoin:

  1. Tapsa-taksikuski sanoi: ”Timppa on pelimies.”
  2. Marcus-miesmalli sanoi: ”Hauska juttu. Timppa on siis matelija?”
  3. Kata-kotiäiti sanoi: ”En ole ihan varma mitä tarkoitat, mutta toista ei pitäisi verrata käärmeeseen.”
  4. Petteri-parturi sanoi: ”Timpalla ja työnhaulla ei ole mitään tekemistä käärmeen ja luikertelun kanssa.”
  5. Paula-pappi sanoi: ”Ymmärrän mitä tarkoitat, mutta ehkä olisi parempi sanoa ’luikertelee kuin mato’ eikä iljettävä käärme.” (Voimme toki kuvitella ihmisen, joka olisi mieluummin ”ovela käärme” kuin ”limainen mato”. Pointti lienee kuitenkin selvä.)
  6. Jorma-journalisti sanoi: ”Eli haukut Timppaa, joka uuden työpaikkansa ansiosta pystyy nyt ruokkimaan perheensä, viheliääksi käärmeeksi?”

Nyt korvaa Timppa sanalla biseksuaali, Tarja sanalla Anni ja ”Timppa luikerteli sisään kuin käärme” lauseella Jos murhaajakin voi tehdä parannuksen niin sitten voi biseksuaalikin, niin sinulle avautuu valoisa näköalapaikka mediassa saastuttavaan ja median saastuttamaan homoseksuaalisuusdebattiin.

  1. ”Hienosti sanottu.”
  2. ”Ei homot lääkäriä tarvitse!” (Ilmauksen ”parantua” lääketieteellisen ja hengellisen merkityksen ero menee yli hilseen.)
  3. ”En ole ihan varma mitä tarkoitat, mutta toista ei pitäisi verrata murhaajaan.”
  4. ”Päätön vertaus. Murhaamisella ja homoseksillä ei ole mitään tekemistä keskenään. Murhaaminen on pahaa, homoseksi hyvää.”
  5. ”Tuo on totta. Mutta kannattaisiko mieluummin sanoa vaikka ’punaisia-päin-kävelevä’ kuin murhaaja?”
  6. ”Eli pidät homoseksuaalia, joka haluaa vain rakkautta siinä missä me muutkin, yhtä saastaisena kuin murhaajaa?”

Kirjoittaja on sielunsa turmeltuineisuudesta huolestunut kansalainen, joka lääkkeeksi paastoaa iltäpäivälehtien lööpeistä vuoden 2015 loppuun asti.

Jason Lepojärvi

Jason Lepojärvi on teologian tohtori, rakkaustutkija ja Hyvejohtajuus-sivuston entinen päätoimittaja. Oxfordin ja Helsingin väliä kulkevan ”rakkauden ammattilaisen” sukujuuret ovat Suomen Lapista ja Kanadan Brittiläisestä Kolumbiasta. Hän harrastaa kamppailulajeja, metsästystä ja moottoripyöräilyä.

 
  • Tommy Hellsten olohuoneessa
  • Hyvejohtajuuskoulutukset
  • Osta Hyvejohtajuus-kirja hintaan 19,90€