Pehmeät arvot ovat kovia arvoja

Mitä tekemistä japanilaisella samurailla on pehmeiden arvojen kanssa?

Kun televisiosta tulee 4D-, 5D- tai DD-dokumentti à la ”Äitini tyttöystävän kaksipäinen vasikka kävi sukupuolenvaihdosleikkauksessa”, pysyttelen yleensä tusinan kanavan päässä.

Kuten monia miehiä, minua kiinnostavat enemmän historialliset, erityisesti sotahistorialliset dokumentit. Niistä oppii kaikkea mielenkiintoista.

Taannoisesta japanilaissamuroita käsittelevästä dokkarista opin uuden sanan:

”Horo.”

Kyseessä ei ole pilkallinen ammattinimike vaan japanilaisten hevosmiesten käyttämään ”nuolikaappari”. Horo-suojaviitta oli tehty silkistä, joka ratsastaessa täyttyi ilmasta pallomaiseksi.

Siitä oli kahdenlaista hyötyä jousimiehiä vastaan. Ensinnä tuulessa väpättävä palloviitta tarjosi näkösuojaa, sillä tähtääminen vaikeutui.

Erikoisempaa oli horo-viitan kyky kaapata nuolet sisäänsä. Nuolen kärki lävisti kankaan, mutta siihen sen matka loppuikin, sillä nuoli jumiutui silkin kietoutuessa sen varren ympärille.

Pehmeä silkki suojaa nuolilta paremmin kuin kova rautahaarniska.

Kuulostaako uskomattomalta? Tekniikan toimivuus on empiirisesti todistettu.

Käsite ”pehmeät arvot” on monin verroin vähemmän intuition vastainen kuin ”silkkihaarniska”. Silti pehmeitä arvoja karsastetaan. Ehkä erityisesti voittoa työkseen tavoittelevien miesten keskuudessa.

En yhtään ihmettele. Se ei ole kovin vetävä. Pehmeät arvot? Kuka yritysjohtaja nyt niitä haluaisi, kun tarjolla on koviakin arvoja.

Moni tärkeä asia ja ilmiö kärsii samasta ongelmasta: miten sen ilmaisisi puoleensavetävästi?

Kirjoitin jokin aika sitten suomen kielen sanoista, jotka ajan kuluessa ovat menettäneet alkuperäisen merkityksensä ja sitä myötä viehätysvoimansa (esim. hyve, nöyryys, kohtuullisuus). Prosessi on niin yleinen, että kirjallisuustutkija C. S. Lewis muotoili sen laiksi: ”Anna hyvälle ominaisuudelle nimi ja pian tämä nimi merkitsee jotain halveksittavaa” (Studies in Words 1967, s. 173).

Klassinen esimerkki. Hyveellisestä johtajasta tulee mieleen joku pehmo. Unohdetaan, että hyve tulee latinan sanasta virtus, joka merkitsi ”voimaa” ja ”valtaa”.

Hyve on hyvä luonteenpiirre, ihmispersoonan dynaaminen voima, joka näkyy teoissa. Suomen sanalla virtuoosi on jo huomattavasti parempi klangi, vaikka se tarkoittaakin jotain aivan muuta (”supertaitava”).

Pehmeä arvo on kuitenkin siinä mielessä erikoistapaus, ettei se ole ”menettänyt” mitään alkuperäisestä merkityksestään. Uussanana se oli alunperinkin liian lepsu (pehmo) kuvatakseen onnistuneesti sitä inhimillistä tekijää, jota ilman ei ole hyvinvointia tai menestystä.

Mikä voisi olla korvaava käsitepari?

Syvälliset (pehmeät) ja pinnalliset (kovat) arvot? Tämän ongelma on se, että jälkimmäiset demonisoidaan.

Inhimilliset ja taloudelliset arvot? Erään ystäväni mukaan sanaa inhimilliset vaivaa sama ongelma kuin sanaa pehmeät: se ei ole tarpeeksi raflaava.

Itseisarvot ja välinearvot?

Kestävät arvot ja välinearvot?

Joku muu?

Uuden termin lanseeraaminen voisi olla hyödyllistä. Mutta ei välttämättä. On epätodennäköistä, että löytyisi täydellinen käsitepari, jota ei tarvitsisi yhtään selitellä.

Olennaista sanojen hyödyllisyydelle ja selviytymiselle on määritellä ne hyvin ja käyttää niitä johdonmukaisesti oikein.

Eräs tuttuni suhtautuu pehmeiden arvojen selviytymismahdollisuuteen optimistisesti. Vaikka sitä viljelläänkin jo nyt ahkerasti, menee aikaa kunnes siitä tulee yleisesti hyväksyttyä. Hänen mukaansa sanat luomu ja ympäristöystävällisyys ovat kohdanneet samantapaista vastarintaa, mutta nykyään niitä ei tarvitse enää selitellä.

Kunnes pehmeiden arvojen tosimerkitys ymmärretään oikein tai kunnes pehmeille arvoille keksitään parempi sana, meidän on sanottava: pehmeät arvot ovat kovia arvoja.

Tämän kirjoituksen ajatukset on poimittu suurelta osin artikkelin Liiketoiminnallinen neitsyys meni ansiokkaasta kommenttiketjusta. Keskustelua voi jatkaa, termiehdotuksia saa esittää tai koko kysymyksenasettelun kyseenalaistaa.

Jason Lepojärvi

Jason Lepojärvi on teologian tohtori, rakkaustutkija ja Hyvejohtajuus-sivuston entinen päätoimittaja. Oxfordin ja Helsingin väliä kulkevan ”rakkauden ammattilaisen” sukujuuret ovat Suomen Lapista ja Kanadan Brittiläisestä Kolumbiasta. Hän harrastaa kamppailulajeja, metsästystä ja moottoripyöräilyä.

 
  • Tommy Hellsten olohuoneessa
  • Hyvejohtajuuskoulutukset
  • Osta Hyvejohtajuus-kirja hintaan 19,90€