Johtajan päätöksenteon opas

Päätöksenteko on ajattelua. Huonot päätökset tulevat kalliiksi, usein ne olisi voinut välttää. Huonosti perusteltu päätös ei vakuuta, vaikka se olisi oikeakin. Lisäksi huonosti perustelluilla päätöksillä ei vakuuta kaikkia, vaikka ne olisivatkin oikeita päätöksiä.

Johtajan vastuulla on ohjata organisaatiota eli siis joukkoa erilaisia ihmisiä. Hän vastaa yrityksen liiketoiminnasta ja joutuu tekemään sekä yrityksen että sen työntekijöiden kannalta hyvinkin kauaskantoisia päätöksiä. Siksi hänen olisi osattava arvioida kriittisesti myös omaa ajatteluaan sekä osattava myydä päätöksensä perustellusti.

On tilanteita, jolloin päätöksen joutuu tekemään hyvinkin pikaisesti. Valitettavasti kaikki oleellinen tieto ei ole aina päätöksen tekohetkellä saatavissa ja on toimittava intuitioon tukeutuen.

Intuitio ei  ole mikään henkimaailmasta välittyvä tieto, vaan se on kokemukseen perustuvaa  välitöntä tietämistä, jossa aivot tuottavat tiedon ilman erityistä analysoivaa ajatusprosessia. Sillon mitataan myös johtajan vahvaa kokemusta. Tutut tilanteet tuottavat samakaltaisia päätöksiä.

Mutta jokainen väärä päätös, ajatusvirhe, maksaa jotakin.

Mikäli mahdollista, faktalle pitää olla riippumaton vahvistus

Hyvin harkittukin päätös voi mennä pieleen, koska kaikki mitä koemme tai näemme suodattuu erehtyväisten aivojemme läpi. On osattava erottaa faktatieto kuulopuheista. Luotettavankin henkilön arvio tilanteesta voi olla asenteiden värittämä.

Pelkkään toisen käden tietoon ei ole luottamista, tiedolle pitäisi saada myös vahvistus muista lähteistä. Hyvä johtaja analysoi tilanteen monelta kantilta, erityisesti riskin ollessa suuri.

Pelkillä puheilla ei ole suurta painoarvoa

Olen urallani kohdannut  ihmisiä, joilla on erinomaiset puhelahjat ja he luottavat omiin kykyihinsä niin, että saavat luonteen voimallansa muutkin uskomaan asiaansa, jopa niin ettei kukaan tule tarkistaneeksi. Rehellinen ja hyvä johtaja osaa tietenkin käyttää näitä ominaisuuksia edukseen.

Voimakas julistaminen ei kuitenkaan todista mitään asian oikeellisuudesta. Hyvä johtaja kuuntelee alaisiaan, mutta  punnitsee ja tarkistaa asiat alusta asti.

Huhuihin ei ole luottamista

Klassinen ajatteluvirhe on ”kuulin jonkun sanovan, että…”. Ajanmittaan huhusta tulee ”todellisuutta”, se on kulkenut ihmiseltä ihmiselle, usein suullisesti, ilman tarvetta asiaa tukeviin faktoihin. Huhut saattavat tietenkin olla tottakin, mutta päätökset on tehtävä tosiasioiden pohjalta, niin pitkälti kuin mahdollista.

On varsin tavallista, että organisaatiossa kulkee mitä merkillisimpiä huhuja. Mitä pikemmin niiltä katkaisee siivet, sitä paremmin oikea tieto menee perille. Syynä on usein, ainakin organisaation jäsenten tunne siitä, että tieto ei niin sanotusti kulje.

Syy-seuraussuhteiden ja asioiden keskinäinen korrelaatio

Erityisesti ongelmatilanteissa johtajan on seurattava ja saatavia tietoa tapahtumista. Hän selvittää asioiden syitä ja seurauksia poimien tiedonmurusia orgaanisaatiosta.

Kun jotakin on mennyt pieleen, varsin yleinen ajatusvirhe on yhdistää siihen samanaikaisia tapahtumia, vaikka niillä ei olisi todellisuudessa mitään yhteyttä ongelmaan. Suuressa tuotantolaitoksessa voi rikkoutua useampia koneita samanaikaisesti, silti kyse voi olla vain sattumasta. Tai sitten huoltomies on laiminlyönyt tehtävänsä.

Asenteellisuus heitettävä romukoppaan

Hyvän johtajan on osattava katsoa itsensä ulkopuolta ja luovuttava asenteellisista ennakkoluuloistaan. Muuten päätös tulee helposti tehdyksi, ennenkuin tosiasiat tukevat sitä.

Koska evoluution myötä aivomme ovat kehityyneet olemaan lähes jatkuvassa hälytystilassa ja löytämään yhteyksiä tapahtumien välillä sekä analysoimaan syitä ilmiöille, hätiköity yleistäminen on tyypillistä useimmille meistä. Kourallista organisaation  jäseniä käytetään koko organisaation arvioinnissa.

Tärkeää olisi tietenkin ensin löytää epäkohdat ja mahdolliset sopimattomat henkilöt ennenkuin laittaa alulle organisaatiouudistuksen.

Liiallinen itsevarmuus

Jokaisella meistä on tarve kontroloida ympäristöämme ja  nähdä asiat mielellään yksinkertaisina. Tämäkin on peräisin kehitystaustastamme, haluamme ymmärtää paremmin ja muuttaa ympäristöämme selviytyäksemme. Tarve varmuuteen, kontrolointiin ja yksinkertaisuuteen sekä  halu saavuttaa paljon pienellä yrittämisellä, on todennäköisesti biologista alkuperää ja ollut kehityshistoriassa hyväksi lajillemme.

Mutta se, mikä on lajille hyväksi, ei aina ole sitä yksilölle.

Monisäikeisessä yhteisössä, suuressa organisaatiossa, kyseiset tekijät häiritsevät kriittistä ajattelua ja ongelman ratkaisua: ajattelu on ammattitaitoa vaativaa työtä. Selkeä ja looginen ajattelu vaatii harjoitusta ja oppimista. Hyvän johtajan on kyettävä luopumaan liiasta varmuuden tunteesta, eikä etsiä aina yksinkertaisimpia ja vaivattomimpia ratkaisuja ongelmiin.

Tietenkin ratkaisut voivat  joskus olla yksinkertaisia, mutta näin ei vain tavallisesti ole. Talouslukujen ymmärtäminen on tärkeä osa johtamisessa, mutta ne kertovat vain missä mennään, eikä sitä mitä pitäisi tehdä. Hyvä johtaja osaa perustella päätöksensä myös itselleen.

Hyvän ja perustellun päätöksen eteenpäin vieminen vaatii myös selkeää ja johdonmukaista argumentaatiota. On tärkeää että sanoma menee perille ja tulee ymmärrettäväksi. Sen tulee olla myös loogisesti johdonmukainen. Mikä tärkeintä, ilman kriittistä palautetta saattaa tapahtua älyllisiä kompastuksia ja horjahduksia.


Pertti Laine

Kirjoittaja Pertti Laine on Skepsis ry:n puheenjohtaja ja työskentelee pk-yrityksen toimitusjohtajana.

 
  • Oskari

    Kiitos kiinnostavista ajatuksista ja neuvoista!

  • Tommy Hellsten olohuoneessa
  • Hyvejohtajuuskoulutukset
  • Osta Hyvejohtajuus-kirja hintaan 19,90€