Liikkeenjohto ja soturin tie (bushido) osa 5: Kunnioitus

Artikkelisarja japanilaisten samuraiden moraalikoodistosta ja sen ilmenemismuodoista nykyaikaisessa liikkeenjohtamisessa jatkuu. Tällä kertaa käsitellään Bushidon neljättä hyvettä ”kunnioitus”.

Termiä samurai käytettiin eliitti- ja soturiluokasta, joka vaikutti Japanissa yli 1000 vuoden ajan 700-luvulta aina vuoteen 1868. Nämä soturit kehittivät ehdottomaan kunniaan ja tiukkaan käyttäytymistä sääntelevään normistoon perustuvan ja sille täysin omistautuneen eettisen koodiston, joka tunnettiin nimellä Bushido eli ”soturin tie”.

Bushidon moraalisen koodiston selkärankana olivat seitsemän hyvettä, jotka olivat: oikeamielisyys, rohkeus, myötätunto, kunnioitus, rehellisyys, kunniantunto ja lojaalisuus. Nämä hyveet ja niiden mukaan eläminen oli jokaisen samurain kunnia-asia ja näitä periaatteita tuli noudattaa tinkimättä niin sodan kuin rauhankin aikana.

Samurait ja kunnioitus

Samuraille kunnioituksen hyve merkitsi kohteliaisuutta, hyväntahtoisuutta ja kunnioittavaa käyttäytymistä. Samurain edellytettiin olevan nöyrä, henkisesti vahva sekä osoittavan kunnioitusta kaikille.

Tätä kunnoittavaa käytöstä todella edellytettiin kaikkia kohtaan, myös vihollista. Täten esimerkiksi taisteluissa liiallista väkivaltaa ei tullut käyttää.

Haasteellisissa tilanteissa armollisuuden ja kunnioituksen mukaisen käytöksen ajateltiin todistavan henkilön valtavaa henkistä voimaa. Näin ollen samurain taistelussa vihollista kohtaan osoittamaa kunnioitusta pidettiin ehdottoman pelottomuuden merkkinä.

Daidoji Yuzan (1639–1730), oli aikansa kuuluisa samurai ja sodankäynnin strategisti. Kuuluisassa, aloitteleville samuraille suunnatussa klassikoksi  muodostuneessa kirjassaan Bushido Shoshinsu (Soturin tien alkeiskirja) hän kirjoittaa:

”Soturin tiessä, riippumatta kuinka paljon arvostat lojaalisuutta ja perhevelvollisuuksia sydämessäsi, ilman kohteliaita tapoja ilmastaksesi kunnioitustasi herraasi ja vanhempiasi kohtaan, sinun ei voida sanoa olevan yhtä Tien kanssa.”

Kiinalainen kuuluisa moraalifilosofi Kungfutse (551–479 eaa.) ilmaisi saman asian seuraavasti: ”Herrasmies etsii asioita itsestään, alempiarvoinen mies muista.”

Yamamoto Tsunetomon (1659-1719) vuonna 1716 kirjoittama Hagakure (Lehvistön peitossa) on 1900-luvulla saanut Japanissa opetetun Bushidon piirissä kulttimaineen. Kirjassaan myös Tsunetomo opastaa lukijaa samanlaiseen nöyrään ja kunnioittavaan käytökseen seuraavasti:

”Kun joku kertoo mielipiteensä, sinun tulisi ottaa se vastaan syvällä kiitollisuudella vaikka se olisikin arvoton. Jos et menettele näin, hän ei enää kerro sinulle niitä asioita, joita hän on nähnyt tai kuullut sinusta. Onkin siksi parasta antaa ja ottaa vastaan mielipiteitä ystävällisessä hengessä.”

Kunnioitus modernin liikkenjohtajan silmin

Samuraille kunnioitus tarkoitti oikeaa ja kunnioittavaa käytöstä kaikissa olosuhteissa. Oli esimerkiksi äärimmäisen epäkunnioittavaa mennä kaksintaisteluun tai sotatantereelle, jos ei ollut säädyllisesti pukeutunut, laittanut hiuksiaan asianmukaisella tavalla, puhdistanut ihonsa ja kyntensä sekä muutoin kaikella tavalla huolehtinut ulkonäöstään.

Ajateltiin nimittäin, että jos tuli kaksintaisteluun puhtaana ja parhaimpiinsa pukeutuneena, osoitti tällä suurta kunnioitusta vastustajaansa kohtaan.

Voidaan varmasti sanoa, että olemme tulleet pitkän matkan ja kauas näistä samuraiaikojen käyttäytymissäännöistä. Maailma on muuttunut nopeasti ja ihmiset tapoineen sen mukana.

Onko nykyisin sitten niin, että kunnioitamme yleensä vain niitä ihmisiä, jotka ovat saavuttaneet elämässään jotain suurta ja merkittävää? Onko vanhojen ihmisten viisaus nykyihmisen mielestä vähemmän kunnioitettavaa kuin ennen?

Vai onko niin, että maailma muuttuu nykyisin niin nopeasti ja odottamattomaan suuntaan, että meidän vanhempiemme eivätkä meidänkään kokemuksemme ja viisautemme kanna enää pitkälle kun huomenna kaikki on jo kuitenkin toisin?

Tärkeäksi on muodostunut ainostaan se, miten paljon ja kuinka nopeasti, ei se millä tavoin ja millä hinnalla.

Nykyaikaisessa liike-elämässä kunnioitus tarkoittaa kunnioittavan käytöksen säilyttämistä kaikissa tilanteissa, erilaisten mielipiteiden arvostamista ja rohkaisemista, sekä syvällistä valittämistä toisten ihmisten tunteista.

Edellä mainittu samuraille niin tärkeä pukeutumiskoodi ei enää ole myöskään aivan niin määräävässä asemassa kuin se oli vielä 1990-luvulla. Monilla liike-elämän alueilla yritysten johtajat esiintyvät nykyisin rennosti yleisön edessä farkuissa ja lenkkareissa. Tällä pyrittäneen luomaan yhteys yrityksen ja sen tuottamien palvelujen tai tuotteiden ja kuluttajan välille.

Esimerkiksi nuorille kuluttajille suunnattuja tuotteita myyvät yritykset ovat uudistaneet pukeutumiskoodiaan kohderyhmänsä mukaisesti. Onko kukaan meistä nähnyt Applen Steve Jobbsia koskaan puvussa ja kravatissa esittelemässä yrityksensä uutta tuotetta?

Loppujen lopuksi, johtajan saama alaistensa osoittama kunnioitus on heijastuma siitä, miten hän itse kohtelee omaa organisaatiotaan.

Organisaatioissa kunnioituksen voidaan sanoa perustuvan karkeasti neljään eri kategoriaan: (1) Aseman tuoma kunnioitus, (2) koulutuksen tuoma kunnioitus, (3) iän tuoma kunnioitus ja (4) henkilön karismaan perustuva kunnioitus. Näistä kolme ensimmäistä eivät kestä kovin kauaa, jos henkilö muuten ei onnistu voittamaan organisaationsa luottamusta.

Sanotaan, että uudella toimitusjohtajalla on 100 päivää aikaa ryhtyä tekemään tarvittavia muutoksia uudessa positiossaan; näin kauan organisaatio antaa hänelle aikaa osoittaa millainen johtaja hän on. Se mitä käyntikortissa lukee, ei siis kanna kovinkaan pitkälle mikäli muut ominaisuudet eivät ole linjassa tittelin kanssa.

Johtajalla voi myös olla tohtorin tutkinto tai kuten usein nykyisin näkee, kaksi korkeakoulututkintoa, mutta se ei myöskään ole tae siitä, että pystyisi johtamaan joukkojaan menestyksekkäästi. Bill Gates, Steve Jobbs, Alan Sugar … lista erittäin menestyneistä henkilöistä ilman akateemista loppututkintoa on lähes loputon.

Olemme kaikki oppineet, luonnollisesti, kunnioittamaan vanhempia henkilöitä. Heillähän on nuoria enemmän arvokasta elämänkokemusta. Eletty elämä ei kuitenkaan ole tae yhtään mistään, ellei ole itse ollut analyyttinen ja vastaanottavainen. Koettua on pystyttävä käsittelemään ja kokemuksiaan (lue: epäonnistumisiaan) hyödyntämään. Onkin sanottu, että henkilö, joka ei koskaan tee virheitä, on äärimmäisen vaarallinen organisaatiolleen.

Siksi voidaankin sanoa, että ainoa ja aito kunnioitus perustuu aina henkilön itsensä tekemisiin ja käyttäytymiseen muita kohtaan. On tärkeää olla ”street wise”, mutta antaa tilaa muillekin. Jo lujuusopin opettajanikin sen sanoi aikoinaan: Systeemi on juuri niin vahva kuin sen heikoin lenkki. Metsä vastaa tässäkin niinkuin sinne huutaa.

Kunnioituksen kehittämiseen ja ylläpitämiseen joitakin kulmakiviä:

Henkilöstön sitouttaminen liiketoimintaan kasvattaa kunnioitusta johtajaa kohtaan.

Hyvejohtaja löytää aikaa esim. yhden päivän kuukaudessa mennäkseen joukkojensa sekaan kyselläkseen kollegojensa mielipiteitä eri asioista. Suomen kuuluisimman telakkateollisuusjohtajan Martin Saarikankaan kerrottiin menetelleen näin. Hän olikin miestensä keskuudessa reilun ja legendaarisen johtajan maineessa.

Monikulttuurisessa yhteiskunnassa johtajalle ei  ole merkitystä kollegan sukupuolella, iällä, rodulla, uskonnollisella vakaumuksella tai seksuaalisella suuntautumisella.

Ainoastaan sillä, miten työ ja tehtävät tulevat hoidetuksi, on merkitystä. On kyettävä kannustamaan erilaisuutta koska se on kuitenkin organisaatioiden suurin vahvuus. Useimmissa organisaatiossa sen suurin voimavara kun ajaa hissillä klo 16.00 alakertaan autohalliin ja menee perheensä luo kotiin.

Tämä ”sydämen suuruus” mittaa johtajan egon suuruutta ja todellista johtajuutta.

Kannustavuus ja empatia voittavat aina pelottelun. Voisi ilman psykologian oppiarvoakin uskoa, että motivoitunut ja sitoutunut organisaatio tekee parempaa tulosta kuin sellainen, jossa ”käydään vain töissä”.

Kaikkia organisaation työntekijöitä tulee aidosti kannustaa olemaan aktivisia ja antamaan palautetta ja kehitysideoita kaikkea organisaation osa-alueita kohtaan.

Useissa yrityksissä tämä on jopa kirjoitettu yrityksen kotisivuille ja sitä esitellään ylpeästi lehtijutuissa ja yritystä käsittelevissä esityksissä.

Valitettavasti todellisuudessa monien johtajien pienet egot ottavat kaiken henkilökohtaisena kritikkinä ja kommentaattorit huomaavat yleensä joutuneensa mustalle listalle ja savustuksen kohteeksi. Loppupelissä me kaikki haemme hyväksyntää tekemisillemme ja työllemme. Tukahdetut ideat saattavat johtaa turhautumiseen ja uuden työpaikan etsimiseen.

Meilläkin Suomessa järjestetään kilpailu Suomen Parhaat Työpaikat. Aivan pääsääntöisesti näiden yritysten ylimmästä johdosta käytettävät adjektiivit liittyvät näiden henkilöiden persoonaan liittyviin ominaisuuksiin, ei oppiarvoihin eikä aikaisempiin saavutuksiin.

Nykyään puhutaan paljon sukupuolikiintiöistä suuryritysten hallituksissa. Hyvejohtaja ei tee  eroa siihen, onko potentiaalinen kandidaatti mies vai nainen: ainoastaan kyvyt ja asenne ratkaisevat.

Kunnioitus ja sen saaminen ovat siis hyvin yksinkertaisen kaavan takana: kohtele muita ihmisiä kunnioituksella, kannusta ja auta heitä löytämään ja saavuttamaan oma potentiaalinsa, ja ole tasapuolinen kaikkia kohtaan riippumatta siitä keitä, mistä, milloin ja miksi he ovat.

Miten ihmeessä tämä voi olla niin vaikeaa?

Kirjoitussarjan seuraavassa osassa käsitellään bushidon viidettä hyvettä ”rehellisyys”, sen alkuperäistä bushidon mukaista merkitystä ja sen nykyaikaisia ilmenemismuotoja modernissa liikkeenjohdossa.

___________________

Mielenkiintoista lukemista:

Kiyosaki, Robert T. Rich Dad, Poor Dad.  Warner Books, Inc., USA. 2000. Tie taloudelliseen riippumattomuuteen itsetuntemuksen kautta.

Sharma, Robin. The Monk Who Sold His Ferrari. Element, UK. 2004. Mikä on se, joka tekee meidät onnellisiksi tässä elämässä.

Kapleau, Philip. Three Pillars of Zen. Anchor Books, USA. 1989. Yhden tunnetuimman zen-opettajan vaikuttava elämäntarina.

Tapio Falck

Kirjoittaja Tapio Falck on liikkeenjohdon konsultti Buildnet Oy:ssä, joka on erikoistunut auttamaan yrityksiä Start up –vaiheen strategiassa. Hänellä on pitkä kokemus itämaisista kamppailulajeista ja organisaatioiden johtamisesta ja kehittämisestä eri kulttuureissa

 
  • mikko

    Samaa mieltä olen…kunnioitus ansaitaan karisman ja tekojen kautta. Tittelit eivät pitemmän päälle kanna. Mielenkiintoista seurata, miten suomalaisen kännykkäfirman nykyinen toimitusjohtaja tulee tässä onnistumaan. Omppufirman operatiivisesta johdosta poissiirtyvä Jobs jättää varmasti ison aukon seuraajan täytettäväksi.

  • H.Roberts

    Aivan loistava ja inspiroiva kirjoitus. Etenkin vanhana aikidon harrastajana ja Shogunini 🙂 lukeneena arvostin samurai vertauksia. Mielenkiintoista myös tuo 100 päivän "cut" arvo. Nimittäin, jos tarkastelee asiaa siltä kannalta kauanko perinteisten tutkimusten mukaan kuluu aikaa työhon perehtymiseen, antaa tämä cut value tasan 10 päivää aikaa osoittaa todellinen pätevyys.
    Kollegani kertoi tänään kokemuksestaan uudessa työyhteisössä ja "happamia sanoi kettu" oli lopputulos. Kenties lääketieteellinen maailma on poikkeus, mutta kunnioittavalle käytökselle on tilausta. Miten tässä maassa, jossa osaaminen on kertakaikkisen huippua, unohdamme sen tosiasia, että yhteisön säilyvyyden elinehtona on yhteistyö ja sen peruspilarina on keskinäisen kohteliaisuuden periaate," osa 1, perustaidot".

  • Tommy Hellsten olohuoneessa
  • Hyvejohtajuuskoulutukset
  • Osta Hyvejohtajuus-kirja hintaan 19,90€