Lukemisen himo

On kahdenlaista lukemista: hallittua ja hallitsematonta lukemista. Hallitsematonta lukemista voi kutsua lukemisen himoksi. Se näyttäytyy esimerkiksi siten, että luemme liikaa ja pintapuolisesti.

Kirjaviisautta ilkkuvilla on kokemukseni mukaan usein piilevä alemmuuskompleksi. Joskus he ovat vain älyllisesti laiskoja: jos voi todistaa toisen tekevän liikaa, niin silloin itse ei tee liian vähän. Mutta he eivät voisi vinoilla, mikäli lukemisen hyöty olisi aina itsestään selvää.

Sitä se ei ole. Elämänsä voi tosiaan tuhlata kirjan lehdellä. Tekstiin pakemeninen voi nimittäin sekin olla älyllistä laiskuutta.

On kahdenlaista lukemista. Hallittua lukemista ja hallitsematonta lukemista. Hallitsematonta lukemista voi kutsua lukemisen himoksi. Se näyttäytyy esimerkiksi siten, että luemme liikaa ja pintapuolisesti.

Lukemisen himo on älykön valeasuun pukeunutta laiskuutta. Se preferoi päätöntä ja pintapuolista pänttäämistä omien pohdiskelujen ja ponnistujen sijaan. Lukemisen himo, jolla saatamme ylpeillä, on älyllisestä melko arvotonta: itse asiassa se on älyllinen pahe.

On luettava älykkäästi, ei ahnaasti.

Hallitsematon lukeminen tylsistää mielen. Se ei terävöitä sitä.

Jatkuva visuaalinen pommitus syö mentaalista energiaamme, niin kuin terästä haurastuttava tärinä. Asteittain menetämme kykymme pohdintaan ja keskittymiseen. Emme pysty tuottamaan mitään, ainakaan mitään arvokasta. Sisäisellä maailmallamme ei ole enää ryhtiä eikä suuntaa. Meistä tulee kurittomien ajatusten orjia, mielemme poukkoilee sinne tänne.

Lopulta mielemme on kroonisesti levoton. Se ahdistuu hiljaisuudesta.

Sanotaan, että viisaus tulee lukemalla ja elämänkokemuksesta. Se ei taida riittää. Viisaus tulee lukemalla viisaasti ja elämänkokemusta pohdiskelemalla. Asioita pitää pysähtyä pohtimaan.

Tämä selittää sen, miksi on olemassa viisaita nuoria, todellisen elämän Nuuskamuikkusia, mutta myös hesarin lehdillä asuvia aikuisia, joilla ei tunnu olevan kaikki muumit laaksossa.

Tämä ei tarkoita, etteikö lehdillä olisi hyötynsä. On hyvä tietää, mitä ne sisältävät; mutta usein se on aika vähän. ”Journalismi on sitä että kerrotaan 'Lordi Jones on kuollut' lukijoille, jotka eivät tienneet Lordi Jonesin olleen elossa.” Voi tuntua uskomattomalta, että G. K. Chesterton, joka oli itsekin kolumnisti, kirjoitti tämän sata vuotta sitten.

On hyödyllistä pysyä ajan tasalla, tietää missä virta kulkee, mutta sen mukana ei kannata ajelehtia. Ainoa tapa päästä haluamaansa päämäärään on soutaa itse, ei antaa virran viedä. Vain kuolleet kalat kulkevat virran mukana. Elävät kalat uivat virtaa vasten ja lepäävät seesteisissä poukamoissa.

* * *

Suositeltavaa lukemista (!): A. G. Sertillanges, The Intellectual Life: Its Spirit, Conditions, Methods (1920); James Schall, The Life of the Mind: On the Joys and Travails of Thinking (2006); Olli-Pekka Vainio, Hitaan järjen kritiikki (2011).

Jason Lepojärvi

Jason Lepojärvi on teologian tohtori, rakkaustutkija ja Hyvejohtajuus-sivuston entinen päätoimittaja. Oxfordin ja Helsingin väliä kulkevan ”rakkauden ammattilaisen” sukujuuret ovat Suomen Lapista ja Kanadan Brittiläisestä Kolumbiasta. Hän harrastaa kamppailulajeja, metsästystä ja moottoripyöräilyä.

 
  • Tommy Hellsten olohuoneessa
  • Hyvejohtajuuskoulutukset
  • Osta Hyvejohtajuus-kirja hintaan 19,90€