Hyvepoliitikko

HyvepolitiikkoHyveet tekevät paluuta politiikkaan. Mitkä ovat poliitikoille keskeiset hyveet? Sosiologi Johanna Daviesin kirja-arvio Alexandre Havardin teoksesta Virtuous Leadership (Scepter 2007).

Hyveet ja politiikka – onko niillä jotain yhteistä? Alexandre Havardin, Euroopan johtajuuden kehittämiskeskuksen (the European Center for Leadership Development) johtajan, mielestä ne ovat – tai niiden tulisi olla – saman kolikon kaksi puolta. Toisaalta hyveet ”pakottavat” ihmisen jossain määrin yhteiskunnalliseen osallistumiseen, toisaalta politiikka ilman hyveitä on ajanhukkaa tai pelkkää oman edun tavoittelua.

Johtajuudessa, myös poliittisessa johtajuudessa, on kyse luonteenominaisuuksista, ei muodollisesta asemasta. Havardin mukaan kaikki ovat jossain määrin johtajia omassa elämässään. Niin koti-isä kuin koulunopettajakin ovat johtajia. Meiltä kaikilta odotetaan selkeää visiota omalle elämällemme, joka siitä seuraavan toiminnan kanssa vaikuttaa moniin meidän ympärillämme.

Mistä on hyvepoliitikot tehty? Entä mitä on karismaattinen johtajuus?

Yhdysvallat valitsivat itselleen hiljattain uuden presidentin, joka aloittaa työt vuoden 2009 alusta. Barack Obama omaa piirteen, joka häiritsi monia äänestäjiä: hän on ihonväriltään tumma. Martin Luther Kingin unelma kävi toteen, kun enemmistö amerikkalaisista valitsi uuden presidentin hänen luonteensa, ei ihonvärin, perusteella.

Mielestäni Obamaa voisi pitää uuden ajan poliitikkona – hyvepoliitikkona. Voisi sanoa, että hän on suurisieluinen, nöyrä, viisas, rohkea, oikeudenmukainen ja hänellä on hyvä itsekontrolli. Havardin mukaan johtajat pyrkivät jatkuvasta kehittämään hyveitään. Jos joku johtaja ei tätä tee, hän ei Havardin mukaan ole oikea johtaja. Aika siis näyttää osoittautuuko Barack Obama vedenkestäväksi hyvepoliitikoksi.

Mistä on hyvepoliitikot tehty?

Tämä on luonnekysymys. Luonne ei ole sama asia kuin temperamentti. Temperamentti on jotakin annettua, luonne ei. Jos niin päätämme, voimme muovata ja vahvistaa luonnettamme ja siten saavuttaa oikean johtajan luonteen, jota kuvaa johtajuusteoreetikon Warren Bennisin mukaan valveutuneisuus, johdonmukaisuus ja tasapainoisuus.

Luonnetta voidaan muokata harjoittamalla moraalisesti hyviä tottumuksia, hyveitä. Havardin mukaan hyveet ovat mielen, tahdon ja sydämen ominaisuuksia, joista luonteen vahvuus ja persoonan tasapainoisuus löytävät lähteensä. Sana hyve periytyy latinan sanasta virtus, joka tarkoittaa ”voimaa” ja ”valtaa”. Toisin sanoen, hyveiden säännönmukainen harjoittaminen vahvistaa ihmisen valmiutta ja kykyä toimia.

Neljä inhimillistä päähyvettä, jotka jo Platon aikoinaan määritteli, ovat viisaus, oikeudenmukaisuus, rohkeus ja itsehillintä. Näistä kardinaalihyveistä nousevat kaikki muut hyveet, joista johtajuuden yhteydessä on mainittava kaksi: itsehillinnän päähyveeseen nojautuva suurisieluisuus ja nöyryys, joka puolestaan nojautuu rohkeuden päähyveeseen.

Havard muistuttaa, että hyveet eivät suinkaan korvaa ammatillista pätevyyttä, vaan ovat merkittävä osa sitä. Terapeutti, jolla on tutkinto psykologiasta, mutta ei käytännönviisautta, ei todennäköisesti pysty antamaan potilailleen kovin hyvää ohjausta. Joku toinen voi olla valtiotieteiden maisteri ja omata paljon kokemusta poliittisesta järjestötyöstä, mutta jos hän ei ole rohkea, hänen kykynsä johtaa on vastoinkäymisissä vähintäänkin kiistanalainen.

Karismaattinen johtaja?

Johtajilla on unelma, jonka he muuttavat visioksi ja missioksi sekä ammatillisen pätevyyden että hyveidensä avulla. Näin pitäisi olla myös poliitikoiden kohdalla. Havardin mukaan suurisieluisuus ja nöyryys toimivat johtajuudessa sisäkkäin. ”Suurisieluisuus synnyttää ylevää kunnianhimoa; nöyryys suuntaa tämän kunnianhimon muiden palvelemiseen.” Nämä kaksi hyvettä yhdessä muodostavat karisman vähimmäisvaatimukset. Toisin sanoen niihin johtajiin, joilla on nämä hyveet, voi aito karismakin juurtua.

Karisma ei tarkoita demagogian eli kansankiihottamisen kykyä. ”Kansankiihottajat” voivat nostattaa lyhytaikaista innostusta, mutta herättävät harvemmin luottamusta ja lopulta vain halveksuntaa. Havard mainitsee esimerkkinä Mussolinin. Johtajuudessa on kyse sellaisesta erinomaisuudesta, jonka pysyvyys ei riipu viehättävästä persoonallisuudesta. Kaikki eivät voi olla Yhdysvaltain presidenttejä, mutta kukaan ei pysty pakenemaan hyvejohtajuuden velvoitetta.

Johanna Davies, VTM

Lisää tietoa:

Havard, Alexandre (2007): Virtuous Leadership. An Agenda for Personal Excellence.
http://ecld.org/ – The European Centre for Leadership Development.

Hyveet, jotka paljastavat poliitikon johtajaksi:
• Viisaus: hyvien päätösten tekeminen.
• Rohkeus: suunnan säilyttäminen ja paineensietokyky.
• Itsehillintä: sisäisen voiman ensisijaisuus passioihin (mielitekoihin ja tunteisiin) nähden, ja tehtävän loppuun saattaminen.
• Oikeudenmukaisuus: jokaiselle se, mikä hänelle kuuluu.
• Suurisieluisuus: suuruuden kaipuu, oman itsensä ja muiden haastaminen.
• Nöyryys: itsekeskeisyydestä vapautuminen ja palvelemisen tottumus.

Johanna Davies

Kirjoittaja Johanna Davies, 30, on valtiotieteiden maisteri ja toimii tällä hetkellä freelance kirjoittajana Espanjassa. Hän kirjoittaa muun muassa politiikasta, taiteesta ja hengellisyydestä. Valmistumassa on myös esikoisromaani, joka perustuu luovan realismin filosofiaan.

 
  • Tommy Hellsten olohuoneessa
  • Hyvejohtajuuskoulutukset
  • Osta Hyvejohtajuus-kirja hintaan 19,90€