Liikkeenjohto ja soturin tie (bushido) osa 7: Kunnia

Artikkelisarja japanilaisten samuraiden moraalikoodistosta ja sen ilmenemismuodoista nykyaikaisessa liikkeenjohtamisessa jatkuu. Tällä kertaa käsitellään Bushidon kuudetta hyvettä kunnia. Mukaan mahtuu henkivartijoiden lisäksi AKT:n Timo Räty.

Samuraille kunnia oli hyve. Se merkitsi kunniantuntoa, henkilökohtaista menestystä ja samurain nauttimaa arvostusta. Se käsitteli siten henkilökohtaista arvokkuutta ja arvoa, sekä häpeän ja syyllisyyden tunnetta.

Samurai-kulttuurissa kunnia oli hyve eli ominaisuus, jota vaadittiin jokaiselta. Kunnia syntyi itsekunnioituksesta, ja sillä oli ainoastaan yksi tuomari: samurai itse.

Soturin tien opetusten mukaisesti ainoastaan kunnia ja kunnioitus erottivat ihmiset eläimistä. Samurain tuli pystyä katsomaan itseään peilistä jokaisen päätöksen jälkeen ja sanoa toimineensa periaatteittensa ja kunniansa mukaisesti.

Samurait ymmärsivät, että jokapäiväinen käytös oli miehen mitta. He olivatkin siksi huolellisia esimerkiksi ulkoisessa esiintymisessään. Nuhruisten ja likaisten vaatteiden käytön katsottiin tuovan kantajalleen häpeää.

Samuraille opetettiin, että muista juoruileminen oli epäasiallista ja saattoi juoruilijan häpeään. Salaisuudet oli pidettävä salaisuuksina. Sekä suurissa että pienissä asioissa oikeaan käytökseen tähtäävän itsekurin ajateltiin aina tuovan samuraille kunniaa.

G. Cameron Hurst III, Itä-Aasian kulttuurin ja kielten professori ja Itä-Aasian tutkimuskeskuksen johtaja Kansasin yliopistossa, kirjoitti artikkelissaan Kuolema, kunnia ja lojaalisuus: Bushidon ihanne (1990) seuraavasti:

”Samurai pyhittää koko elämänsä yksittäiseen täydellisen kunnian ja lojaalisuuden hetkeen. Hän on soturi, joka tappaa salaperäisyyteen ja mystiikkaan verhotuilla muinaisilla tavoilla, mutta viime kädessä kääntää miekkansa itseään vastaan. Hän on tutkija ja pappi, joka etsii epäitsekkyyden tietoa meditaatiosta voidakseen tappaa säilyttäen sisäisen rauhan – ja voidakseen kuolla tyynenä. Hän on mies, jolla on vain yksi isäntä – palvelija, joka ottaa oman henkensä kun hänen isäntänsä kuolee. Silloin, ja vain silloin, on hän mielen ja ruumiin täydellistymä – kunnian riemuvoitto kuolevaisuudesta.”

Kunnia nyky-yhteiskunnassa

Eri maiden ja kansojen sanalaskut ovat aina käsitelleet mielenkiintoisella tavalla myös kunniaa. Tässä muutamia esimerkkejä:

Saksa: Huijaaminen on kunniakkaampaa kuin varastaminen.
EnglantiKunnialla ei osteta lihaa.
TanskaJoka elää ilman rajoituksia, kuolee ilman kunniaa.
EspanjaÄlä kadota kunniaa pelon takia.
PortugaliKunniaa ja kateutta ei voi pitää samassa astiassa.
Viro: Joka kasvaa ilman pelkoa, elää ilman kunniaa.
RomaniaMissä ei ole kunniaa, siellä ei ole itkuakaan.
VenäjäPidä huolta vaatteistasi, kun ne ovat uudet. Pidä huolta kunniastasi, kun olet nuori.
SuomiJoka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee.
JapaniKuoltuaan tiikeri jättää nahkansa, ihminen nimensä.
SenecaKun tunnet jonkun henkilön, tunnet hänen kasvonsa mutta et hänen sydäntään.
CrowMiesten silmät puhuvat sanoja, joita kieli ei pysty sanomaan.

Voitaneen kai hyvällä syyllä sanoa, että yhtä voimakasta kunniantuntemusta ei enää ole yhtä korostetusti olemassa kuin samuraiden aikaan. Tässä on tosin myös kulttuurillisia eroja.

Kertooko esimerkiksi voimakas rikollisuuden kasvu kunnian puutteesta? Vai kertooko se siitä, että kun viime aikoina useat poliittiset johtajat ja huippuliikemiehet ovat antaneet esimerkkejä omasta ”kunniakoodistostaan” ryvettymällä korruptio- ja seksiskandaaleissa, ovat tavalliset ihmiset samalla menettäneet roolimallit? Miksi vaivautua kun kaikki muutkin tekevät niin?

Kunnia ja kunnian ymmärtäminenkin varmasti muuttuu koko ajan, samaan tahtiin yhteiskunnan muuttumisen kanssa. Perusperiaatteiden tulisi kuitenkin pysyä samoina ajasta toiseen.

Toisaalta, jos joku pystyy tekemään jotain yleisesti hyväksyttyjen eettisten normien vastaisesta ja sen jälkeen katsomaan itseään peilistä todeten puhtain sydämin F**k everybody else, on meillä ongelma. On todettava, ettei viimeaikaisen globaalin talouskriisin alkusyiden tutkinta ja siihen liittyneiden ihmisten ahneuden ja moraalittomuuden tajuaminen ainakaan ole tehnyt aatteellisuutta kannattavien ihmisten elämää helpommaksi.

Itse en kuitenkaan usko näiden asioiden sen pahempia kuin aikaisemminkaan. Nykyaikainen ultranopea tiedonvälitys on vain mahdollistanut sen, että saamme nykyisin tietoa kaikesta mitä maailmassa tapahtuu ja vieläpä reaaliajassa. Tilanne oli toisin esimerkiksi omassa lapsuudessani, jolloin kotiin tuli ainoastaan paikallinen sanomalehti ja televisiossa oli yksi uutislähetys päivässä.

Ihminen on aina ollut perusolemukseltaan samanlainen, mutta koska teknologiset saavutuksemme ovat nopeuttaneet kehitystä, ovat myös negatiiviset asiat kehittyneet (valitettavasti) samaa tahtia. On aina muistettava, että älykkyys ja viisaus eivät ole sama asia.

Kunnia modernin liikkenjohtajan silmin

Nykyaikaisessa liike-elämässäkin kunnian tulisi olla kaiken kattava tekijä. Monet potentiaaliset sopimukset kaatuvat, koska osapuolet eivät pysty luottamaan toisiinsa. Luottamusongelma syntyy jo lähtökohtaisesti oletetaan, että keneenkään ei voi luottaa. Jokainen on joskus polttanut näppinsä, joten kaikki sopimukset tehdään nykyisin kirjallisina useiden juristien avustuksella.

Tietty itsesuojeluvaisto täytyy toki aina pitää mukana eikä monimutkaisia liiketoimintasopimuksia usein edes voi tehdä ilman lakiasianosaston apua. Kysymys onkin perusolettamasta, että molemmat osapuolet pyrkivät yhteistuumin pitkäaikaiseen ja molemmille osapuolille kannattavaan sopimukseen.

Ainoa mieleeni tuleva esimerkki vastakkaisen ajattelun järkevyydestä on 1990-luvun alussa tapaamani legendaarinen irlantilainen International Bodyguard Associationin (IBA) pääkouluttaja ja jujutsu-opettaja Jim Shortt, jonka lempimantra oli Don’t trust anyone. Tosin hänen liiketoimintaympäristönsä oli hiukan tavallisuudesta poikkeava.

Hyvejohtaja ymmärtää aina, että parhaat liiketoimet tehdään henkilökohtaisella tasolla. Hän ymmärtää, että kunnia tarkoittaa sitä, että jokainen yrittää tehdä oikein joka hetki ja joka päivä, ilman oikopolkuja. Tämä tarkoittaa kaikkien lupausten pitämistä. Olivatpa ne sitten antajalleen miellyttäviä tai eivät.

Timo Räty ja AKT:n kunnia?

Hyvejohtaja ymmärtää, että hänen täytyy ansaita organisaationsa kunnioitus jokaisena päivänä. Hän myöskin ymmärtää, miten tärkeää on saada ”pienet asiat” oikein. Tässä on suora yhteys kunnian ja kunnioituksen välillä. Johtaja, joka johtaa organisaatiotaan kunniantunteella, inspiroi samalla omia työntekijöitään kehittämään omaa käyttäytymistään.

Viime päivinä otsikoissa ollut AKT:n puheenjohtaja Timo Rädyn ja erotetun viestintäpäällikön Hilkka Ahteen tapaus liittyy mielestäni juuri tähän. On ollut mielenkiintoista seurata prosessia ja argumentteja.

Taitavana taktikkona ja osaavana juristina Timo Räty on vetänyt hommaa läpi kovalla pokerilla ja selkeän suunnitelman mukaisesti. Hänen esiintyminensä MTV3:n aamuohjelmassa (13.3.) vahvisti käsityksen kivikovasta pelurista, joka ei vähästä hätkähdä. Ikäviin kysymyksiin onkin sopivaa vastata (juristi), ettei voi kommentoida kesken olevan poliisitutkinnan vuoksi tai että valtuusto päättää tästä.

Totuus koko tapauksesta tullee esiin jossain vaiheessa poliisikäsittelyä. Mutta oli miten hyvänsä, ei Rädyn käytös ole ollut muita asianosaisia tai organisaatiota kunnioittavaa eikä kunniakasta. Jos hän olisi niin kova kaveri kun nyt antaa ymmärtää olevansa, voisi hän rehellisesti kertoa, kuinka asiat oikeasti ovat ja mitä on tapahtunut.

Vasta pari päivää sitten hän kertoi olevansa mies, joka ei juokse karkuun. Koska näin ei ole tapahtunut, voitaneen olettaa, että kaikki ei ehkä ole niin kuin annetaan ymmärtää. Valtataisteluakin on veikattu syyksi tähän käsittämättömään tapahtumaketjuun.

Tähän voisi todeta Kiss-yhtyyeen Gene Simmonsin sanoin ”Wellcome to life on planet earth”. En usko, että on olemassa yhtään organisaatiota, jossa valtataistelua ei käytäisi koko ajan. Meillä Suomessa on valitettavasti ollut aina vallalla kulttuuri, jossa välittömästi todetaan ”etten aio erota”. Juridiset syyt ovat yksi näkökohta, mutta eettinen näkökulma, varsinkin organisaation johtajan kohdalla, on mielestäni jopa merkittävämpi.

Ei kai tässä tarvita suurempia ennustajan lahjoja kun totean, että lähtö tulee Rädylle. Kysymys on ainoastaan milloin. Timolta on päässyt matkan varrella unohtumaan, että organisaation johtajan tärkein voimavara on kuitenkin organisaatio itse (ihmiset). Varsinkin kun on kyseessä ammattiliitto.

Hyvejohtajan kunniakäsityksen kulmakiviä

Esittelen lopuksi muutamia periaatteita, joita meidän kaikkien (ei ainoastaan Rädyn) kannattaa seurata.

1. Omien arvojen mukainen elämä ja toiminta joka päivä. Laitan omat arvoni kuntoon, ja elän niiden mukaan joka päivä. Sen jälkeen rohkaisen organisaationi muita työntekijöitä saavuttamaan saman. Tätä kenraali Ehnrooth tarkoitti edestäpäin johtamisella. Esimerkin voimaa ei voi aliarvioida. Tämä tulee muistaa erityisesti vaikeina aikoina.

2. Pidättäytyminen oman organisaation tai sen työntekijöiden julkisesta arvostelusta. Jos joku organisaation työntekijä jatkuvasti panettelee kollegojaan, on hänen paikkansa jossain muualla, huolimatta siitä minkälaisia tuloksia hän saavuttaa. Tällainen toilailu on liiankin tuttua meille kaikille. Useimmissa organisaatioissa on näitä henkilöitä. Mutta valitettavan usein on niin, että tulokset ratkaisevat, eikä mikään muu. Tämä johtaa joidenkin työntekijöiden suosimiseen toisten kustannuksella. Pitkällä aikavälillä tämä johtaa työntekijöiden klikkiytymiseen. Kaikkia tulee koskea samat säännöt tuloksista ja asemasta riippumatta. Muita ei myöskään syytetä koskaan omista virheistä.

3. Syvällinen ymmärrys olla panttaamatta mitään tietoa, olla läpinäkyvä kaikessa. Organisaatiolle tulee antaa runsaasti tietoa kaikista toiminnan tärkeistä eri osa-alueista. Tämä lisää ihmisten motivaatiota ja sitä kautta tehokkuutta ja sitoutumista. Kun organisaation työntekijät tietävät tarkasti missä ja mihin mennään, on helpompi saada heidät sitoutumaan yrityksen visioon, arvoihin ja tavoitteisiin. Tiedon panttaaminen johtaa aina spekulaatioihin ja tulkintavirheisiin, mikä ei koskaan hyödytä ketään vaan syö ainoastaan tärkeää yhteistä energiaa.

4. Luottamuksen rakentaminen ja istuttaminen kaikkiin intressiryhmiin. On selkeästi helpompaa toimia ja tehdä sopimuksia sellaisten ihmisten ja asiakkaiden kanssa, jotka luottavat sinuun. Kaikki menestyneet myynnin kanssa tekemisissä olevat sen tietävät: on aina ensin myytävä itsensä ennen kuin voi odottaa saavansa kauppaa aikaiseksi. Ja kuinka tämä onnistuukaan? Vakuuttamalla asiakas rehellisyydestäsi ja kunniallisista periaatteistasi. Tämän jälkeen on helpompi saada asiakas vakuutettua, että koko yritys toimii samalla tavalla. Kaikki alkaa aina yksittäisestä työntekijästä ja hänen käytöksestään. On käyttäydyttävä arvokkaasti ja luottamusta herättävästi.

Ongelmia saattaa esiintyä

1. Jos yrityksellä on ollut erittäin huono maine pitkän aikaa. Luottamuksen palauttaminen on erittäin vaikeaa. varsinkin jos yritys samaan aikaan tarvitsee voimakasta liikevaihdollista tai tuloksellista parannusta.

2. Jos yrityksen kulttuuri ei kannusta rehellisyyteen ja ylpeyteen, vaan ainoastaan hyviin taloudellisiin tuloksiin. Yrityksen hallitus on tässä avainasemassa, sillä se luo yrityskulttuurin pelisäännöt.

3. Jos yrityksen omistajat tai hallitus eivät jaa hyvejohtajan periaatteita. Tällöin hyvejohtajan on harkittava ottaako roolin vastaan ja yrittää muuttaa yrityskulttuuria, vai etsiäkö parempia haasteita muualta. Avoin ja syvällinen dialogi omistajien ja hallituksen kanssa on ratkaiseva. Kaikkia sotia ei ole tarkoitettu voitettaviksi.

Kirjoitussarjan seuraavassa ja viimeisessä osassa käsitellään bushidon seitsemättä ja tärkeintä hyvettä ”lojaalisuus”, sen alkuperäistä bushidon mukaista merkitystä ja sen nykyaikaisia ilmenemismuotoja modernissa liikkeenjohdossa.

Tapio Falck

Kirjoittaja Tapio Falck on liikkeenjohdon konsultti Buildnet Oy:ssä, joka on erikoistunut auttamaan yrityksiä Start up –vaiheen strategiassa. Hänellä on pitkä kokemus itämaisista kamppailulajeista ja organisaatioiden johtamisesta ja kehittämisestä eri kulttuureissa

 
  • No niin, Herra Profeetta, AKT:n hallituksen kokouksen (22.3.2012) tulos:

    – Timo Räty hyllytettiin
    – Hilkka Ahde palaa töihin

  • Tommy Hellsten olohuoneessa
  • Hyvejohtajuuskoulutukset
  • Osta Hyvejohtajuus-kirja hintaan 19,90€