Mistä flow-tilassa on kysymys?

Flow-kokemus tarkoittaa optimaalista kokemusta: tilaa, jossa kaikki sujuu kuin itsestään. Flow-tilalle keskeisessä roolissa on neljä tekijää: tehtävästä saatava palaute, keskittyminen, tehtävän merkitys sekä taitojen ja vaatimustason tasapaino. Flow-tilassa aika ja minäkokemus unohtuvat, ja toiminta virtaa esteettä ja tuloksellisesti.

Flow-kokemus on keskeisessä roolissa inhimilliselle hyvinvoinnille. Professori Martin Seligman linjaa, että ihmisen hyvinvointia on kolmenlaista: aistinautintoon perustuva hedonia, työskentelyyn perustuva flow-tila sekä toisten palvelemiseen perustuva merkityksellisyyden kokemus. Flow on keskeisessä roolissa myös viimeisessä: merkityksellisyyden tunne nousee siitä, että pystyt työskentelemään flow-tilassa ja tuottamaan samalla arvokkaita tuloksia yhteisöllesi.

Mutta mistä flow-tilassa on kysymys?

Flow-käsitteen lanseerannut amerikanunkarilainen psykologian professori Mihaly Csikszentmihalyi esittää, että flow-tilaan pääsylle on olemassa neljä ennakkoehtoa. Ensinnäkin, käsillä olevasta tehtävästä täytyy saada selvää ja tarkkarajaista palautetta. Toisin sanoen, sinun täytyy tietää, milloin tehtävä on valmis – ja milloin se on onnistunut. Toiseksi, tehtävään täytyy pystyä keskittymään täysin. Flow-tilalle tyypillistä on niin täydellinen uppoutuminen, että jopa käsitys itsestä tai ajan kulusta katoaa.

Kolmanneksi, tehtävän täytyy olla jollakin tavalla merkityksellinen. Tehtävän täytyy siis palkita itsessään, tai liittyä johonkin suurempaan päämäärään. Ja neljänneksi, tehtävää tehtäessä sen vaativuuden ja tekijän taitojen tulee olla tasapainossa. Toisin sanoen, tehtävä ei saa olla turhauttavan vaikea, mutta ei tylsistyttävän helppokaan.

Flow-tilassa on ensi sijassa kysymys toiminnasta: siitä, miten saat tekemisesi järjestettyä optimaalisesti. Vaikka flow-tilan yhteydessä onkin tutkittu useimmiten huippusuorituksia esimerkiksi urheilussa tai musiikissa, on oman hyvinvointimme kannalta keskeistä ennen kaikkea arki-flow: miten pystymme sovittamaan oman toimintamme Csikszentmihalyin linjaamiin puitteisiin.

Seuraavassa esittelen tarkemmin flow-kokemuksen tukipilarit ja linjaan menetelmiä, joilla flow-tilaa voi edistää.

Tehtävästä tulee saada konkreettista palautetta

Flow-kokemuksen ensimmäinen kriteeri on tehtävästä saatava tarkkarajainen palaute. Useilla työpaikoilla kuulee, että keskeisin työhyvinvointia jarruttava seikka on palautteen puute tai sen epämääräisyys. Tehtäväkenttä tulisikin rakentaa niin esimiesten kuin työntekijöidenkin toimesta niin, että tiedämme konkreettisesti, mitä kulloinkin tulee tehdä – sekä tiedämme, milloin työ on valmistunut onnistuneesti.

Yksinkertaisimmillaan tehtäväkenttää voi hallita ihan itsekin hyödyntämällä esimerkiksi erilaisia tehtävälistoja. Tässä keskeistä on kuitenkin muistaa pilkkoa hoidettavat asiat konkreettisiin toimiin. Jos tehtävälistalla lukee "kirjoita sähköposti" ja "tee tilinpäätös", ei ole epäselvää, kumpaan tehtävään tulee tartuttua. "Tee tilinpäätös" ei ole itse asiassa konkreettinen tehtävä, vaan tavoite: jotain, mikä seuraa sarjasta konkreettisia tehtäviä, kuten Excel-taulukoiden täyttämisiä ja taselaskelmien läpi käyntejä.

Tehtävät kannattaa siis pilkkoa konkreettisiin osiin. Henry Ford onkin osuvasti sanonut, ettei mikään tehtävä ole erityisen vaikea, kunhan sen pilkkoo riittävän pieniin osiin.

Tehtävään täytyy pystyä keskittymään täysin

Flow-kokemuksen elinehto on kyky keskittyä käsillä olevaan asiaan. Tämä on nykypäivän datasumussa helpommin sanottu kuin tehty. Kännykät pirisevät, sähköposti sanoo tämän tästä plim ja avokonttorissa kuukkelehtivat kollegat varastavat huomion kerran kymmenessä minuutissa. Lisäksi pirstaloitunut tehtäväkenttä kuormittaa myös aivotoimintaa: ihminen kykenee kerrallaan käsittelemään vain neljästä seitsemään asiaa tietoisesti.

Keskittymistä voi edesauttaa ensinnäkin välttämällä moniajoa. Tutkimukset osoittavat kiistatta, että moniajoon perustuva työ on huomattavasti tehottomampaa kuin yhteen asiaan kerrallaan keskittyminen. Ensi askel kohti keskittynyttä flow'ta onkin pyrkiä välttämään mahdollisuuksien mukaan moniajotyöskentelyä ja tehdä yksi asia kerrallaan.

Toisekseen, keskittymistä edesauttaa myös oman työpisteen siivoaminen häiriötekijöistä. Työpisteen ja tietokoneen työpöydät kannattaa putsata kaikesta, mitä ei ole aivan välttämätöntä pitää esillä. Keskittymistä vaativassa työssä sähköposti kannattaa sulkea ja kännykkä laittaa äänettömälle. Jos mahdollista, sulje työhuoneen ovi ja ikkunat.

Kolmanneksi, oman mielen muistutuksetkin on mahdollista saada kuriin kirjoittamalla kaikki hoidettavat tehtävät ylös. Tähän voit käyttää jotakin tehokasta tehtävänhallintajärjestelmää, kuten David Allenin GTD-menetelmää tai Filosofian Akatemian ajattelunhallintaa. Kun käytät päivittäin tehtävänhallintajärjestelmää, vähenevät mielen omat keskeytykset merkittävästi. Näin kykenet keskittymään paremmin käsillä olevaan tehtävään.

Tehtävän täytyy olla jollakin tavalla merkityksellinen

Mihaly Csikszentmihalyi puhuu usein teoksissaan autoteelisestä persoonasta: ihmisestä, jonka tavoitteet kumpuavat häneltä itseltään, eivät pomon tai yhteiskunnan asettamista haasteista. Flow-tilaan pääsyn kannalta onkin tärkeää, että toiminta on joko sisäismotivoitua eli autoteelistä, tai että se liittyy johonkin suurempaan päämäärään.

Antiikin Sokrateen ohjenuora oli: tunne itsesi. Sisäismotivoituun toimintaan pääsee käsiksi pitkällisen itsetutkiskelun kautta. Jos tiedät jo, mitä haluat tehdä – hyvä! Jos arki ei vielä palkitse parhaalla mahdollisella tavalla voit jo tänään alkaa miettiä, mitä juuri sinä voisit tehdä sisäismotivoidusti. Tähänkin on olemassa lukuisia toimivia työkaluja. Esimerkiksi Stephen Coveyn loistoteoksesta 7 Habits of Highly Effective People löytyy roppakaupalla toimivia menetelmiä itsetutkiskeluun.

Tehtävän ei kuitenkaan tarvitse kummuta kutsumuksesta kiidättääkseen sinut flow-tilaan. Riittää, että se liittyy johonkin suurempaan kokonaisuuteen. Matkalaskun täyttäminen on pelkkää tervanjuontia, jos sillä ei ole suurempaa merkitystä. Jos sen sijaan tiedät, että Excel-taulukon ajallaan täyttäminen on keskeisessä roolissa tuoteuudistuksen onnistumisessa, löytyy flow-tila mitä yksinkertaisimmista asioista kuin itsestään.

Tehtävän vaativuuden ja tekijän taitojen tulee olla tasapainossa

Jos tehtävän vaativuus ja taitosi ovat tasapainossa, seuraa flow-tila usein kuin itsestään. Tässä polttopisteessä sijaitsee flow-kanava: toimimisen ja oppimisen optimitila. Kun pyrit aina pääsemään tehtävässäsi taitojesi rajalle, löytyy flow-tila kuin itsestään. Mukavuusalueelta kannattaa siis harhailla kauemmas – kunhan et painu liian pitkälle pöpelikköön.

Flow-kanavaan pääsyn kannalta keskeistä on tunnistaa, mikä on kulloinenkin olotilasi. Flow:n vastakohtia on kaksi: tylsistyminen ja turhautuminen. Tylsistyminen tarkoittaa sitä, että ei ole mitään mielekästä tekemistä. Aika raahustaa sekunti sekunnilta ja lähinnä haukotuttaa.

Tylsistymisestä pääsee helpoiten eroon rakentamalla "flow-viuhkan". Pidä aina mukanasi joukko erilaisia virikemateriaaleja, esimerkiksi kirjoja, sarjakuvia, oman alasi erikoislehtiä ja niin edelleen. Myös ongelmanratkaisua vaativat kännykkäpelit ovat omiaan palauttamaan flow'n. Löytäessäsi itsesi tylsistymissektorista, turvaudu johonkin tällaiseen valikoituun virikkeeseen ennemmin kuin Facebookiin. Näin pääset pian takaisin flow-tilaan.

Turhautumista vastaan tehokkaimpia lääkkeitä ovat lepo ja liikunta. Jos päätä puristaa vanne, ota puolen tunnin nokkaunet tai käy kävelemässä korttelin ympäri. Jo viidentoista minuutin kävelylenkki riittää palauttamaan työkyvyn stressitilassa.

Voit myös ehkäistä ennalta turhautumisen syntymistä buukkaamalla joka päivälle puolen tunnin tai tunnin pituisen tauon. Amerikkalainen bisnesguru Tony Schwartz opastaa näin Sonyn ja Googlen huippujohtajia. Tulokset ovat olleet ilmiömäiset: tauko nostaa viretilan takaisin huippuunsa ja moninkertaistaa huippujohtajien tuottavuuden. Tietotyössä tuottavuus ei riipu käytetystä ajasta vaan siitä, miten ajan käyttää.

Flow-tilassa on siis kyse toiminnasta: siitä, miten arjen tuoksinassa vallitseva pirstaloitunut tehtäväkaaos saadaan suitsettua niin, että pystyt työskentelemään tasapainoisesti yhden merkityksellisen asian kanssa kerrallaan. Flow ei edellytä huippusuoritusta, vaan se voi löytyä mitä yksinkertaisimmista arjen pikku hetkistä. Hyvinvoinnin keskiössä eivät ole tähtihetket, vaan aivan tavallinen arki – eli arjen flow.

Lauri Järvilehto

Lauri Järvilehto on metafyysinen tutkimusmatkailija ja Sherlock Holmes -fani. Hän toimii tutkijana ja kouluttajana Filosofian Akatemia Oy:ssä sekä tutkijatohtorina Aalto-yliopistossa. Laurin ajattelua ja hyvinvointia käsittelevä esikoiskirja ”Tee itsestäsi mestariajattelija” ilmestyi tammikuussa 2012. Hän kirjoittaa myös suosittua Ajattelun ammattilainen -blogia.

 
  • Hieno artikkeli hienosta aiheesta. Tuo konkreettisen palautteen ehto flow-tilan saavuttamiseen on hieman yllättävä, ja olenkin siitä jossain määrin eri mieltä. Työyhteisön puitteissa se voi hyvinkin pitää paikkaansa, etenkin jos puitteet nimenomaan tukevat mieluummin epämääräisyyttä kuin tavoitekeskeisyyttä. Kuitenkin oma kokemukseni on, että flow voi syntyä myös ennen tavoitteen selkiytymistä, ja jopa auttaa sen syntymisessä.

  • Mainio kirjoitus. On jokseenkin ironista, että Flow-käsitteen on lanseerannut psykologi, jolla on niinkin flow nimi kuin Csikszentmihalyi.

  • Teuvo Toivanen

    Kiitos mielenkiintoisesta flow-tilan saavuttamista edesauttavasta jutusta. Kun miettii arjen tehtäviä, niin huomaa helposti, kuinka kaikki tehtävät eivät oikeasti ole tärkeitä tehtäviä, eikä kaikki tehtävät ole lainkaan edes mielenkiintoisia. Hankalimpia juttuja tällöin ovat ne tehtävät, jotka muodostuvat aikavarkaiksi, eli tehtävät, jotka ovat mielenkiintoisia, mutta eivät tärkeitä tehtäviä. Toinen haaste ovat tehtävät, jotka sinänsä ovat tärkeitä, mutta vähemmän mielenkiintoisia.
    Kiinnostaisi kommenttisi siitä, miten voi oppia kokemaan flowilmiön tähän viimeisieen haasteeseen?

  • Juho,

    Palaute tarkoittaa tässä itse asiassa tarkkaan ottaen sitä, että tiedät milloin homma etenee ja milloin ei. Yksi tehokkaimpia palautejärjestelmiä on kirjoittaa lista hoidettavista asioista. Ihan pikku jutut muuttuvat nopeasti palkitseviksi, kun ne saa ruksata listalta pois.

    Tavoitteen muodostaminen puolestaan auttaa merkittävästi sen hahmottamisessa, mitkä askelet tarkkaan ottaen ovat merkityksellisiä.

  • Teuvo,

    Nähdäkseni epämielenkiintoisten tehtävien kohdalla keskeisintä on pystyä linkkaamaan ne tärkeisiin päämääriin. Esimerkiksi räntäsateessa juokseminen tuskin palkitsee ketään, mutta kun se on osa maratonille tähtäävää juoksuohjelmaa, saa sekin merkityksen päämäärän kautta.

    Olennaista on siis selvittää, mitkä päämäärät ovat tavoittelemisen arvoisia ja linkata tylsät tehtävät niihin. Sellaisista tylsistä tehtävistä, jotka eivät palvele mitään päämäärää kannattaa hankkiutua eroon. Tässä auttavat erilaiset priorisointimenetelmät. Yhdenlaiseen ainakin itselleni hyvin tehokkaaseen menetelmään voit tutustua täältä:

    http://ajattelunammattilainen.fi/2010/08/16/4-askelta-tehokkaaseen-priorisointiin/

  • Kim Nakano

    ootte te kyllä aika sekasin, ne jotka USKOVAT näihin flowjuttuihin. tämä flow-juttu, siis flow:hin uskominen, on vähän niinkun skitsofrenian esiaste mun mielestä. ja ehdottomasti tämä "ilmiö" on läheisissä tekemisessä uskonnon kanssa. korkeampaan voimaan tms. ylimaalliseen, vaikkakin kineettis-psykologiseen kuten joogahumputus, kuvioon uskominen, on ihmisen itse itselleen rakentama henkinen kupla, pakoreitti, itseä eheyttävä psyykkinen pakotie, keino kieltää itse valikoimiensa asioiden olemassaolo, kyse on nimenomaan oman identiteetin aukkojen paikkaamisesta. mitä isommat aukot, sitä isommat harhat ihminen tuottaa itselleen joihin sitten usko totena, ja sitä lähempänä ollaan skitsofreniaa.

    toisaalta ihminen hakee turvaa – eläin kun on, ja kun ei asfalttiviidakossa näe henkeään uhkaavaa petoa missään (ilmeisesti etsii sitä alitajuisesti, koska kehittää tällaisia flow humputuksia itselleen) eikä voi juosta sitä piiloon jolloin asia olisi käsitelty, niin nykyihminen kehittää itselleen suojavaipan kieltämällä kaiken ulkoisen häntä mahdollsesti ehkä uhkaavan pahan olemassaolon, marinoimalla päänsä sisällä itsensä kaikella hyvällä ja kaikkivoipalla – syntyy itse aiheutettu psykologinen illuusio, johon sitten vielä tämä humputtelija alkaa uskomaan, eli: uskoo, ei ainostaan sekundääriseen, vaan sekundarisesta vaiheesta johtamaansa tertiääriseen itse luomaansa illuusioon, joka on niin kaukana alkuperäisestä pedon suojan hakemisesta, ettei tämä valikoivasti todellisuutta itselleen luova ihminen enää huomaa (koska ei halua uskoa niin) että uskoo itse itselleen luomiinsa kuvitelmiin. flow, hah!!!

    johonkin maagiseen flowtilaan luuleminen (eli uskominen, itse itselleen uskotteleminen ja siihen itselleen luomaan illuusioon uskokominen, tämän yhdistelmän luuleminen todeksi) on ehkä osa modernin ihmisen kriisiä, kun ei tiedä onko ihminen vai eläin vai elossa vai kuollut. kertakaikkiaan omasta henkisestä epävarmuudesta kumpuaa moiset humputukset. eli kyse on oman hen kisen epävarmuuden paikkaamisesta tällaisilla flow humputuksilla.

  • Teuvo Toivanen

    Kiitos Lauri vastauksestasi ja ennen kaikkea linkistä 4 askelta tehokkaaseen priorisointin. Tuo artikkelisi edustaa ajattelua, jossa asioita tarkastellaan monipuolisesti, laajasti ja syvällisesti.
    Itse tein omiin kokemuksiini perustuvan havainnon flowsta, kun ryhdyin itselleni vähemmän miellyttävään tehtävään eli monisivuisen valmennusohjelmaehdotuksen auki kirjoittamiseen. Ryhtyminen eli eka askeleen ottaminen oli joskus työlästä, mutta sen ottamisen jälkeen saattoi koko työpäivän mittainen kirjoitustyö ollakin flow-kokemusta, kun ei tullut nälkä eikä jano.

  • Teuvo Toivanen

    Kim Nakanolle
    Flow-tila ei ole uskoa, ei uskontoa, eikä jokin skeema, vaan sellainen kokemus, jossa ihminen kokee homman sujuvan optimaalisella tavalla.
    Esim. prof. Martin Seligman on yksi aikamme positiivisen psykologian uraa uurtava tutkija, joka on tutkinut mm. flow-ilmiötä.
    Flow-tilassa ihmisen psyykinen toimivuus on parhaimmillaan.
    Sensijaan skitsoreenikko ei pysty pitämään sisäistä ja ulkoista maailmaansa toisistaan erossa, vaan sekoittaa ne keskenään ja näin hänen psyykinen toimivuutensa (esim. kyky havaita ja käsitellä havaintojaan) heikkenee merkittävästi.

  • Pingback: Tajunnan virtaa etsimässä | Kg-lehti()

  • Pingback: Mistä flow-tilassa on kysymys? | Lipas | S...()

  • Pingback: Johtaminen | Pearltrees()

  • Tommy Hellsten olohuoneessa
  • Hyvejohtajuuskoulutukset
  • Osta Hyvejohtajuus-kirja hintaan 19,90€