Pahejohtajuus on Perkeleestä

Hyvejohtajuuden toimitus on saanut käsiinsä viestejä hakukoneiden selän takaa, internetin alimmista kerroksista. C. S. Lewisin Paholaisen kirjeopistoa huomattavasti muistuttavista kirjoituksista yksi julkaistaan tässä. Tekstin on allekirjoittanut demoni nimeltä Pora, jonka tehtäviin kuuluu neuvoa nuorempaa pirua Malia kääntämään Suomessa hyvä pahaksi ja paha hyväksi.

Rakas Mali,

Lupasin kirjoittaa sinulle johtajuudesta. Se on niitä asioita, joilla ei pinnalta katsoen näytä olevan välitöntä kytköstä paholaisten Suureen Tehtävään, mutta joka tosiasiassa vaikuttaa vähintäänkin piilevästi kaikkeen Vihollisen operatiiviseen toimintaan ja on siksi tärkeä asia.

Johtajuuskulttuuri muotoutuu monesti kansallisten myyttien mukaan, ja niin on erityisesti Suomessa, jonka kansa on pieni ja isänmaallisuus vahvaa. Kulttuuri elää erityisen näkyvästi politiikassa, koska poliittisten johtajien täytyy vedota koko kansan syvimpiin alitajunnan tasoihin luodakseen kuvan itsestään hyveellisenä, vilpittömänä ja luotettavana päämiehenä eli luodakseen itselleen uskottavan ethoksen, yhtä heidän filosofinsa ilmausta käyttääkseni.

Huolimatta siitä, että tällainen vaatimus ääneen sanottuna nykyaikana kuulostaa nuoleskelevalta tai banaalilta, on olemassa vielä melko paljon sinnikästä yritystä täyttää itse kuvauksen päämäärä, eikä pelkästään näön vuoksi, vaan aidosti vahvan johtamiskyvyn saavuttamiseksi. On kirjoitettu jopa kirjoja siitä, kuinka tavalliset pomot voivat kasvaa hyveissä väkeviksi johtajiksi.

Kuten ennenkin, meidän tehtävämme on muuttaa sanojen merkityksiä eli tehdä esimerkiksi itsehillinnästä pelkuruutta, vastuuntunnosta jääräpäisyyttä ja niin edelleen, mutta kutsua ilmiöitä edelleen niiden entisillä nimillä. Itse asiassa kannattaa yrittää vakuuttaa ihmiset siitä, että kyseiset ominaisuudet ovat merkityksen väännöksen jälkeen jollain tapaa enemmän ja paremmin hyveitä entiseen verrattuna.

Suomalaisessa politiikassa perusteltiin ennen mitä tahansa ratkaisua hyvinvointivaltion turvaamisella, sitten kilpailukyvyn säilyttämisellä, ja myöhemmin jälleen hyvinvointivaltion turvaamisella. Tämä sisälsi turhaa toistoa, eikä ollut edes kovin viihdyttävää. Olen edelleen kuitenkin ylpeä itsestäni ja neuvoistani, kun edeltäjäsi huomasi virheensä ja päätti hyödyntää valmennuksissani esittämääni ”vastuuntunnon” teemaa, jolle siellä pohjoisessa on aina tilausta.

Suomalaiset ovat näet ylpeitä nöyryydestään, eivätkä voi vastustaa farisealaista kiusausta alentamalla ylentää itsensä. He haluavat puurtaa niska limassa ja ärräpäät suussa ja toisintaa suon, kuokan sekä jussin tarinaa sukupolvesta toiseen. Suomalainen mies pelastaa maailman jurnuttamalla ja harmaista kivistä mennään läpi lyöden niihin päätä kunnes jotain hajoaa – usein niin pää kuin kivikin – eikä esteiden edessä pysähdytä etsimään kiertoteitä. Kiertotiet ovat nössöille.

Lisäksi suomalaiset haluavat ajatella, että muu maailma ei tiedä, kuinka heidän vastuunkantonsa on pelastanut milloin pohjoismaat Puna-armeijan invaasiolta, milloin koko Euroopan talousromahdukselta ja samanaikaisesti halajavat palavasti tietää, mitä muut kansat näistä uroteoista ajattelevat. Osaisitko itse pitää uhrautuvaisuutesi suurena salaisuutena ja samaan aikaan kerskua sillä? Minä en, mutta potilaasi osaavat.

Luonnollisestikaan kieroutunut vastuuntunto ei rajoitu vain politiikkaan. Suomalaiset voi laittaa kantamaan vastuuta monella muullakin tavalla. Esimerkiksi perheyritys voi juuri ja juuri välttää konkurssin vuosikausien kituutuksella ja samalla perheenisä saadaan pidettyä ylitöissä poissa tavoitteellemme vaaraksi olevien henkilöiden, eli lastensa ja vaimonsa luota.

Toisaalta taas sairaalloisen kiltillä tavalla vastuullinen IT-työntekijä voi uhrata vapaa-aikansa ja parhaat vuotensa toinen jalka haudassa linkkaavan toiminnanohjausjärjestelmän parissa, jotta esimiehen raporteista löytyisi kivoja lukuja aina siihen asti kun on aika dumpata koko systeemi ja saneerata nuutuneet konttorirotat vuokratyöfirman juoksupojiksi.

Kun vastuuta kannetaan Vihollisen tarkoittamalla tavalla, pienetkin sielut kasvavat suuriksi saaden varmuutta ja lujuutta, jonka edessä tavallinen piru vapisee kuin haavanlehti, ja tämän sanominen on loukkaus lehteä kohtaan. Turvaa selustasi siis ajoissa.

Oleellisena piirteenä vastuuntunnon aktivoimisessa on ”itsehillintä”. Normaalilla hermostolla varustettu ihminen tietää intuitiivisesti, kun uppoava laiva pitää jättää tai kun keisarilla ei ole vaatteita.

Tällaiset ärsykkeet tulee ilmaantuessaan tukahduttaa, mutta siihen tulee toki tarjota järkevältä tuntuva syy. Kehystä vaikkapa kyseiset heikot signaalit raameihin, joissa ne näyttävät erehdyttävästi apinaihmiseltä periytyviltä primaalisilta haluilta, joita kouluja käynyt rationaalinen henkilö ei saa päästää häiritsemään vapaan yksilön päätöksentekoprosessia. Muita alkukantaisia vaistoja – kuten näköä ja kuuloa – älä tällöin mainitse.

Kun olet näin kohdistanut itsehillinnän rajalliset resurssit asianmukaisesti, rientävät vapautetut impulsiiviset himot ja kohinainen disinformaatio tekemään tuhojansa uhriesi mielihyväkeskuksessa kaikessa rauhassa. Lopputuloksena tästä kaikesta on sankarillinen sekoitus kovapäistä ja pelkurimaista toimintaa, joka kuitenkin tuntuu valistuneen ihmisen hillityn viileältä ja vastuulliselta päätökseltä.

Mahdollisuudet itsehillinnän ja vastuuntunnon hyödyntämiseen ovat siis käytännössä rajattomat, kuten varmasti huomaat. Vain vastuuntunto ja itsehillintä saavat suoraselkäisimmänkin poliitikon suostumaan puolitien nahkapäätöksiin. Vain itsekuri ja vastuu firman uskottavuudesta saavat alaisen noudattamaan tykypäivän pöhnäisillä jatkoilla laadittua kahelia strategiaa.

Jos potilas on hyveissämme erityisen kehittynyt ja harvinaisen raskasta vastuuta kantava johtaja, hän voi peittää luonnollisen oikeudentajunsa kokonaan ja valvoa uskollisesti jopa puhtaasta pahuudesta nousevan määräyksen toteuttamista.

Kolmas valtakunta oli täynnä vastuunkantoa ja hillittyjä omatuntoja, sano minun sanoneen. Odotan sinun Suomessa pyrkivän samaan.

Hellä setäsi,

Pora

Kirjoituksen toimitukselle välitti Miikka Niiranen, diplomi-insinööri ja verkkokouluttaja.

Pora Paholainen

Pora on keski-iän ylittänyt paholainen, joka on eläkkeensä kynnyksellä siirtynyt sivuun pirujen runko-organisaatiosta keskijohdon demonien valmentajaksi. Vapaa-aikansa hän viettää imien energiaa kaikesta elollisesta.

 
  • Tommy Hellsten olohuoneessa
  • Hyvejohtajuuskoulutukset
  • Osta Hyvejohtajuus-kirja hintaan 19,90€