Totuudellinen muisti

Johtajalla on hyvä muisti. Muisti (lat. memoria), jota tarkoitan, on kuitenkin paljon enemmän kuin luontainen kykymme palauttaa mieleen asioita. Vielä vähemmän se tarkoittaa ”muistitekniikoita” olla unohtamatta.

Hyvä muisti tarkoittaa ennen kaikkea ”totuudellista” muistia.

Se tarkoittaa sitä, että muistamme asiat ja tapahtumat sellaisina kuin ne ovat ja olivat, ei sellaisina kuin haluaisimme ajatella niiden olevan. Siinä missä totuudellinen ihminen puhuu totta, hyvä muisti muistaa totta.

Itsestäänselvyys?

Kuulostaako tämä itsestään selvältä asialta? Mietitäänpä.

Nuori poika, joka värittää tarinoita ja vie tämän taipumuksensa pitkälle aikuisuuteen… Aviopari, jolla on aina eriävät muistot riidan yksityiskohdista… Johtaja, jonka sokerilla kuorrutettu muistelmateos tihkuu omahyväisyyttä…

Totuudellinen muisti ei ole itsestäänselvyys! Continue reading

Tuloksellisuus: keskittymisen ja uhrauksen hedelmä

Nettiaika on luonut infoähkyn. Miten selvitä päivästä tuhlaamatta ajan lahjaa? Studiositas ja curiositas ovat vanhoja käsitteitä, mutta eivät vanhentuneita. Miten ne liittyvät Facebookiin?

Luin mielenkiintoisen uutisen. Siinä kerrottiin tutkijoiden havainneen, että internetissä surffaileminen vaikuttaa kielteisesti nuorten opiskelukykyyn. Kyse ei tutkijoiden mukaan ole vain lukutaidosta, vaan kyvystä keskittyä ja syventyä asioihin, mennä pintaa syvemmälle.

Meissä, nettiajan ihmisissä, tuollainen uutinen voi synnyttää puolustusreaktion. Mutta se voi myös herättää: ehkä kyse ei olekaan vain tekniikasta. Ehkä sama pätee nykyiseen ”infoähkyyn” laajemminkin.

Eikä se koske vain nuoria.

Continue reading

Viisauden hyve

Syvääluotaava artikkeli viisauden hyveestä. Johtajalle viisaus merkitsee kykyä hahmottaa todellisuus ja tehdä tämän realismin pohjalta hyviä päätöksiä.

”Viisas ei mene tilanteisiin, josta älykkäät selviytyvät.” En tiedä onko tässä letkautuksessa mitään järkeä, mutta ainakin se vahvistaa meidän perusintuitiomme: älykkyys ja viisaus ovat eri asioita.

Korkea-älyiset ihmiset, jotka ovat tehneet Mensa-testin (internetissä tietenkin), on helppo bongata: heiltä nimittäin ”lipsahtaa” tämä tieto ihan arkikeskusteluissa. Mutta onneksi se ei vähä-älyisiä häiritse: he kun tietävät, että älykkyystestit on ihan höpöhöpö-juttuja.

Halpa huumori sikseen. Tarkoitus ei ole puhua älykkyydestä, vaan viisaudesta — viisauden hyveestä. Continue reading

Hyvepoliitikko

Hyveet tekevät paluuta politiikkaan. Mitkä ovat poliitikoille keskeiset hyveet? Sosiologi Johanna Daviesin kirja-arvio Alexandre Havardin teoksesta Virtuous Leadership (Scepter 2007).

Hyveet ja politiikka – onko niillä jotain yhteistä? Alexandre Havardin, Euroopan johtajuuden kehittämiskeskuksen (the European Center for Leadership Development) johtajan, mielestä ne ovat – tai niiden tulisi olla – saman kolikon kaksi puolta. Toisaalta hyveet ”pakottavat” ihmisen jossain määrin yhteiskunnalliseen osallistumiseen, toisaalta politiikka ilman hyveitä on ajanhukkaa tai pelkkää oman edun tavoittelua.

Johtajuudessa, myös poliittisessa johtajuudessa, on kyse luonteenominaisuuksista, ei muodollisesta asemasta. Havardin mukaan kaikki ovat jossain määrin johtajia omassa elämässään. Niin koti-isä kuin koulunopettajakin ovat johtajia. Meiltä kaikilta odotetaan selkeää visiota omalle elämällemme, joka siitä seuraavan toiminnan kanssa vaikuttaa moniin meidän ympärillämme.

Mistä on hyvepoliitikot tehty? Entä mitä on karismaattinen johtajuus?

Continue reading

Joulukiire ja joulurauha

Kiirettä pitää. Melkein en ehdi kirjoittaa tätä artikkelia. Mutta kiirettä mihin? Päätin pysähtyä pohtimaan kiireen todellista merkitystä.

Paradoksi: joulurauha ei tule ilman sitä edeltävää joulukiirettä.

Ennen joulua kenelläkään ei ole aikaa mihinkään… Täytyyhän käydä jouluostoksilla, hoitaa järjestelyjä… Minäkään en ole kirjoittanut vielä joulukortteja. Teen sen tänään, kun olen kirjoittanut tämän jutun loppuun. Continue reading

Anteeksi

Anteeksipyyntö saattaa tuntua joskus häviöltä. Kyseessä on silti aina voitto. Voitto kohti suuruutta.

Tunnustan: minäkin olen aikuisena lukenut Harry Potteria. Olen lukenut kaksikin kirjaa. Tykkäsin.

Paitsi että juoni on älykäs, kieli on rikasta ja hahmot hyvin ajateltuja, Potterin kirjoissa on paljon hyveitä.

Pidin erityisesti siitä, kun Harry kerran keskustelee velhokoulun rehtorin kanssa ja tämä sanoo Harrylle: ”Kuule, Harry, muista että elämässä tärkeintä – mikä tekee sinusta hyvän – eivät ole taitosi vaan valintasi.” Tämän muistin, kun luin Alexandre Havardin kirjaa Virtuous Leadership: An Agenda for Personal Excellence. Kirjassa todetaan, että tottumukset muokkaavat ihmisen. Continue reading

Johtajuuden musta laatikko?

Mitä johtajuusguru Jim Collins tarkoittaa ”viidennen tason” johtajalla? On yllättävää, ettei hän osaa sanoa, miten viidennen tason johtajaksi tullaan. Onneksi Alexandre Havard antaa toimivan metodologian.

Amerikkalainen Jim Collins on yksi yrityskirjallisuuden tunnetuimmista nimistä. Hänen vuosien tutkimuksiin perustuvat kirjansa Built to Last (1994) ja Good to Great (2001) ovat kansainvälisiä bestsellereitä. Continue reading

Työelämän inhimillistäminen

Suomalainen kulttuuri tekee selvän eron yhtäältä työelämän ja toistaalta yksityisen elämän välillä. Salkussa kulkee useampi naamari, joita sitten tilanteen mukaan vaihtelemme.

Käännän parhaillani Alexandre Havardin kirjaa Virtuous Leadership (2007) suomeksi. Kääntämisen etuja on se, että lukemaansa joutuu pohtimaan syvällisesti. Havardin kirjasta riittäisi inspiraatiota hyvejohtajuus.fi -keskustelufoorumin artikkeleille monen vuoden ajaksi.

Havard puhuu usein ”työelämän inhimillistämisestä”. Eräs esimerkki hänen omasta työelämästään pisti naurattamaan. Continue reading