Liikkeenjohto ja soturin tie (bushido) osa 2: Oikeamielisyys

Artikkelisarja japanilaisten samuraiden moraalikoodistosta ja sen ilmenemismuodoista nykyaikaisessa liikkeenjohtamisessa jatkuu. Tällä kertaa käsitellään Bushidon ensimmäistä hyvettä ”oikeamielisyys”.

Termiä samurai käytettiin eliitti- ja soturiluokasta, joka vaikutti Japanissa yli 1000 vuoden ajan 700-luvulta aina vuoteen 1868. Nämä soturit kehittivät ehdottomaan kunniaan ja tiukkaan käyttäytymistä sääntelevään normistoon perustuvan ja sille täysin omistautuneen  eettisen koodiston, joka tunnettiin nimellä Bushido eli ”soturin tie”. Continue reading

Liikkeenjohto ja soturin tie (bushido) osa 1

Bushidon seitsemän hyvettä ja samurait — mitä ne ovat? Uusi artikkelisarja tarkastelee muinaisten japanilaisten samuraiden moraalikoodistoa ja sen ilmenemismuotoja nykyaikaisessa liikkeenjohtamisessa.

Liikkeenjohdon tavoitteena kaikissa voittoa tavoittelevissa organisaatioissa on yrityksen osakkeen reaaliarvon ja siten voittojen maksimointi. Kaikilta yritysjohtajilta vaaditaan poikkeuksetta syvällistä osaamista mm. talousjohtamisesta, strategisesta johtamisesta, markkinoinnista ja henkilöjohtamisesta.

Osakkeenomistajat odottavat yritykseltä jatkuvaa kasvua ja hyvää korkoa sijoittamalleen pääomalle. Kilpailu on häikäilemättömän kovaa ja tämä luo valtavia paineita yritysjohdolle. Usein ainoastaan numerot merkitsevät, ei se miten ne on saavutettu. Continue reading

HOT-terapia ja mindfulness

HOT-terapian suosio Suomessa kasvaa. Mindfulness-menetelmä on löytänyt tiensä aina johtamisalan kirjallisuuteen asti. Kirjoittaja peräänkuuluuttaa tietoisuutta omasta vaikutin- ja uskomusjärjestelmästään.

Kolmannen vuosituhannen megatrendiksi povattiin hengellisyyttä. Vielä 90-luvulla tämä ajatus tuntui suomalaisesta, hitaasti lämpiävästä ja järjellä perustelevasta kansalaisesta, etäältä. Vuosituhat vaihtui, marketeissa meditaatiolehdet alkoivat napsia hyllytilaa yksi toisensa jälkeen ja suomalainenkin löysi itsensä joogaamasta ja retriiteistä. Postmoderni ihminen näyttää etsivän pysyvyyttä monimuotoisuuden keskeltä. Jotain jota järjen päätelmät eivät yksin ole tarjonneet.

Mutta uusi hengellisyys ei ole rantautunut yhteiskuntaan kirkkojen kautta, siitä kielii jo jäsenkatokin, vaan yhä useampi löytää sen terapeutin vastaanotolla. Continue reading

Masennuksen uudet tuulet: Terapia hengellistyy?

Suomessa on 200 000 masennuslääkkeen käyttäjää. Avuntarve on niin suuri, ettei julkinen terveydenhuolto selviä siitä yksin mallikkaasti. Työelämän haasteet ovat yhä enemmän henkistä kyvykkyyttä korostavia, ja sen resurssin vaaliminen ei ole yksin lääketieteen velvollisuus.

Masennus on toistuvasti suosittuna aiheena mediassa ja kirjallisuudessa. Eikä liene suosio hiipuvan, sillä WHO (Maailman terveysjärjestö) ennustaa sen olevan 20 vuoden kuluttua maailman suurin terveydellinen ongelma sekä taloudellisesti että sosiologisesti. Suomessa työkyvyttömyyseläketilastojen toisella sijalla ovat mielenterveysongelmat ja niistä yleisimpänä masennus.

Masennus syö eläketurvakeskuksen esityksen mukaan koulutustaustaltaan korkeita, hieman useammin naisia kuin miehiä ja molempia varhaisemmin kuin tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Julkisen terveyden- ja sosiaalihuollon resurssit käyvät savuavalla liekillä. Työterveyslaitoksen johtaman tutkimuksen mukaan hoidon laatu ei ole parantunut masentuneiden eläköityessä. Kivet ovat siis käännettävä ja luovuus löydettävä masennuksen ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Continue reading