World War Z: Kiire syömään

Purema, toinen, ja pian jo zombit alkavat laiduntaa planeetalla. World War Z on elokuva, jossa zombit eivät vain juokse vaan vyöryvät eteenpäin tiiviinä massana. Mutta miksi zombit toteuttavat maailmanloppua valkokankaalla juuri nyt? Ja mitä hyveillä on tekemistä zombien kanssa? Continue reading

Voivatko miehet ja naiset olla (vain) ystäviä?

”Men and women can’t be friends because the sex part always gets in the way.”

Kuinka moni muistaa tämän väitteen elokuvasta Kun Harry tapasi Sallyn? Nuori Harry (Billy Crystal) luennoi Sallylle (Meg Ryan), että sukupuolten välinen ystävyys on tuhoon tuomittu, koska tilaisuuden tullessa miehet pyrkivät ystävättärensä pöksyihin.

Vuosia myöhemmin Harry ja Sally tapaavat uudestaan, ja sillä välin Harryn ajattelu on kypsynyt. Harrystä ja Sallysta tuleekin lähes parhaat ystävät. Vaikka tarina lopulta päättyykin hollywoodmaisesti rakastumiseen, nuori Harry oli väärässä. Miehet ja naiset voivat olla ystäviä. Continue reading

Harry Potter -elokuvien hyveet

Elokuvien Harry Potter on kuin malliesimerkki Hyvejohtajuus-kirjan kirjoittajan Alexandre Havardin korostamista hyveistä. Myös kurkistus pimeän puolelle voi auttaa ymmärtämään luonteenvahvuuksia.

Katsoin vaimoni kanssa kaikki kahdeksan Harry Potter -elokuvaa peräkkäisinä iltoina. Kauniin audiovisuaalisen toteutuksen ja kerta toisensa jälkeen yllättävän juonen lisäksi minuun teki vaikutuksen tarinan sanoma hyvästä ja pahasta. Harry Potter -elokuvat ovat hedelmällistä maaperää hyveiden miettimiselle.

Harry Potterin hyveet

Elokuvien Harry Potter (Daniel Radcliffe) on joiltain osin kuin malliesimerkki Hyvejohtajuus-kirjan kirjoittajan Alexandre Havardin korostamista hyveistä. Continue reading

Pahejohtajuus on Perkeleestä

Hyvejohtajuuden toimitus on saanut käsiinsä viestejä hakukoneiden selän takaa, internetin alimmista kerroksista. C. S. Lewisin Paholaisen kirjeopistoa huomattavasti muistuttavista kirjoituksista yksi julkaistaan tässä. Tekstin on allekirjoittanut demoni nimeltä Pora, jonka tehtäviin kuuluu neuvoa nuorempaa pirua Malia kääntämään Suomessa hyvä pahaksi ja paha hyväksi.

Rakas Mali,

Lupasin kirjoittaa sinulle johtajuudesta. Se on niitä asioita, joilla ei pinnalta katsoen näytä olevan välitöntä kytköstä paholaisten Suureen Tehtävään, mutta joka tosiasiassa vaikuttaa vähintäänkin piilevästi kaikkeen Vihollisen operatiiviseen toimintaan ja on siksi tärkeä asia. Continue reading

Kronologinen snobismi

Snobismin eri muotoja on monenlaisia. Usein snobismi perustuu varakkuuteen tai kauneuteen. Näitäkin ovelampi on kuitenkin sellainen snobismi, joka luulee, että viisaus vanheni eilen.

Snobismia on monenlaista. Yhteistä kaikille snobismin muodoille on se, että otetaan yksi ominaisuus tai määre, joka asetetaan ylimmäksi mittariksi ja jonka perusteella muut ihmiset suljetaan ulkopuolelle. Tällaisia ominaisuuksia voivat olla esimerkiksi varakkuus tai status. Toinen yleinen snobismin muoto on tyylisnobismi. William Hazlittin (1778–1830) sanoin:

”Muoti on vulgarismia pakenevaa hienostuneisuutta,
joka pelkää yliajetuksi tulemista.”

Hazlittin mukaan tämä osoittaa, ettei muodin ja vulgarismin välillä ole suurtakaan eroa. Continue reading

Voiko hyvettä olla liikaa?

Voimme kuvitella äidin, joka ”rakastaa liikaa” tai ihmisen, joka on ”liian kohtuullinen”. Lähemmin tarkasteltuna kyseessä ei kuitenkaan ole hyveen ylilyönti, vaan hyveen puute.

Jeesuksen mukaan ”ylösnousseet eivät ota vaimoa”, vaan elävät ”kuin enkelit taivaassa” (Mk 12:25). Moni on tulkinnut tästä, ettei taivaassa ole miehiä eikä naisia, vaan jonkinlaisia sukupuolettomia neutreja.

Perinteinen teologinen tulkinta ulottuu kuitenkin putkistoa syvemmälle. Ilmaus ”kuin enkelit taivaassa” ei liity biologiseen sukupuolisuuteen. Sukupuolisuus säilyy, mutta seksi, siten kuin me sen tiedämme, ei säily. Taivaassa ei ole seksiä. Miksi? Koska se, mistä seksi maan päällä on symbolina ja (makeana) esimakuna, on taivaassa täydellisesti toteutunut. Continue reading

Hyveet ja rakasteleminen

Tarina mahtavaksi oriiksi muuttuneesta liskosta paljastaa, mitä tekemistä hyveellä ja rakastelemisella on keskenään. Kauniit sanat ovat kärsineet inflaatiosta, ja niiden henkiin herättäminen vaatii järeiden aseiden käyttöä.

C. S. Lewis (1898–1963) tunnetaan Narnia-maailman luojana. Hän kirjoitti monia muitakin kirjoja, joista yhtenä parhaimpana pidän aikuisille tarkoitettua teosta The Great Divorce (suom. Suuri avioero 1970). Nimestään huolimatta kirja ei käsittele avioeroa, vaan kyseessä on taianomainen draama.

Tapahtumapaikkana on eräs sateisena iltapäivänä alkanut bussimatka. Kirjava joukko erilaisia ihmisiä saa tilaisuuden nähdä oman sisimmän olemuksensa ja samalla tehdä valinnan, mikä merkitsisi uutta elämää. Ihmiset ovat puolinaisia, lähes aineettomia: heitä kutsutaan ”Aaveiksi”, ja he saavat täydellisen, vaikuttavan muotonsa sitä mukaan kun onnistuvat ”eroamaan” eheytymistään hidastavista tekijöistä. Päähenkilöinä ovat mm. ideologinen taiteilija, nalkuttava nainen, ”valistunut” piispa ja lapsensa kuolemaa sureva äiti sekä – yksi suosikeistani – pieni, alakuloinen mies, joka kantoi pientä, punaista liskoa olkapäällään.

Lisko heilutti häntäänsä ”kuin piiskaa kuiskaillessaan Aaveen korvaan”. On selvää, että lisko pitää miestä orjuuttavassa otteessaan. Enkeli (”Palava Olento”) kysyy mieheltä: ”Saanko surmata sen?” Mies (Aave) kiertelee ja kaartelee, mutta Enkeli vain toistaa kysymyksen. Lopulta hän antaa suostumuksensa. Seuraavassa hetkessä Aaveelta pääsee tuskan kirkaisu. ”Palava Olento sulki matelijan hehkuvaan otteeseensa, väänsi sen poikki sen kiemurrellessa ja purressa ja heitti sen sitten selkä murskattuna mättäälle” (s. 112). Continue reading