Akatemian paheista

Hyvä ajattelu edellyttää moraalista selkärankaa, jonka pettäminen johtaa myös älyllisiin paheisiin, sanoo filosofi Aku Visala. Hän neuvoo, miten akatemian paheista pääsee eroon.

Olin jonkin aikaa sitten tunnetun brittifilosofin, Basil Mitchellin, hautajaisissa Oxfordissa.

Hautajaisissa useampi Mitchellin kollega muisteli häntä lämpimästi esikuvallisena ajattelijana ja ihmisenä. Vaikka Mitchell tunnettiin kristillisestä vakaumuksestaan, hänen älyllistä avoimuuttaan ihailtiin ja kunnioitettiin. Hän halusi ymmärtää vastustajiaan mahdollisimman hyvin ja parantaa heidän argumenttejaan. Mitchell osoitti kunnioitusta niillekin, jotka eivät voineet sietää hänen omia älyllisiä ja moraalisia (ja uskonnollisia) näkemyksiään.

Basil Mitchell on hyvä esimerkki älyllisten ja moraalisten hyveiden yhteenkuuluvuudesta. Continue reading

Johtajan lujuudesta

Hyvän johtajan yksi tuntomerkki on lujuus. Lujuus on hyve, joka sijoittuu löperyyden ja kankeuden välimaastoon. Oikealla tavalla luja johtaja tietää milloin olla luja ja milloin joustava. Norsusta sanotaan, että se voi sekä repiä kärsällään irti puun juurineen että poimia maasta perunalastun murtamatta sitä. 

Meille on luonnollista tarrautua uskomuksiimme, kantoihimme ja teorioihimme varsin voimakkaasti. Me luonnostamme vastustamme muutosta sen suhteen mitä pidämme oikeana.

Tietomme voi kohdistua joko siihen miten ajattelemme asioiden tai sen hetkisen tilanteen olevan, mitä päämäärää meidän tulisi tässä hetkessä tavoitella, sekä sitä mikä on paras tapa pyrkiä tähän päämäärään.

Kun olemme muodostaneet kantamme, emme muuta sitä kovin helposti. Kuten sanoin, tämä on meille luonnollista ja luovuttamaton ehto, jotta voimme ylipäätään toimia tai tehdä minkäänlaisia päätöksiä. Tätä voidaan kutsua ”tiedolliseksi konservatiivisuudeksi”.

Samaan aikaan meissä kuitenkin elää pyrkimys oppia uutta. Opiskelun, keskustelujen, tutkimuksen ja kokemuksen kautta saamme tietoa maailmasta, joka voi haastaa aiemmat kantamme.

Nämä kaksi luontaista halua saavat aikaan meissä usein sisäisiä konfliktitilanteita. Continue reading