Voiko älylaite pilata työmatkan – tai koko työpäivän?

Hyvää huomenta! Virkistävät yöunet alla ja aurinkokin paistaa. Istut aamubussissa ja vilkaiset puhelimestasi, mitä maailmalla tapahtuu. 

Kännykkä tietää kertoo, että ilmastonmuutos ja lajien sukupuuttoaalto etenee, uusi lama on jo pian täällä, eläkkeisiin ei riitä enää rahaa kun sinne joskus 70-vuotiaana päästään, kunnat ympäri Suomea velkaantuvat ja eivät pysty huolehtimaan asukkaistaan, sosiaali- ja terveyspalveluihin ei kohta enää riitä rahaa, työllisyys sakkaa pahasti ja kohta taas leikataan, maailmanlaajuiset pandemiat leviävät ja ihmisiä kuolee, mielenterveyspalvelut ovat ruuhkautuneet ja erityisesti nuoret miehet syrjäytyvät, yksinäisyys on yleistä ja työelämässäkin uuvutaan, vanhusten hoitokodit ovat yhä retuperällä, maailmanpoliittinen tilanne on kriisiytynyt ja aseellisia konflikteja on eri puolilla.   

Hälytys, kriisi, uhka. Niiden massiivisuus saa minut lamaantumaan. Jo yhteenkin vaikuttaminen on haastavaa. Nyt en osaa valita, mistä aloittaisin. Ehkä lifestyle-sisällöt tarjoavat jotain kepeämpää aamuun.

Oletko aina avannut oven väärin? Tämä vaarantaa terveytesi ja se kannattaa muuttaa nopeasti, neuvoo asiantuntija”. Taas uhka, joten klikkaan linkkiä. Nopeasti. Pelko hälvenee tai kasvaa. Ihmisellä on luontainen tarve itsesuojeluun, joten kaikki kansansairaidet, ruoka-aineet ja liikuntamuodot on valjastettu lifestyle-uutisoinnin välineiksi. Tällä tai tuolla muutoksella riski kasvaa tai vähenee, elinaika pitenee tai lyhenee, tilastolliset hyvinvointivaikutukset kasvavat tai vähenevät. Pelko saa minut reagoimaan ja varautumaan.

No, ehkä sosiaalisessa mediassa olisi leppoisampaa. Koen kuitenkin pettymyksen. Myös täällä herää tunteita niin nopeasti, että ajatus ei aina pysy perässä. Provosointi ja kärjistäminen saa minut vihaiseksi ennen kuin edes itse tajuan. 

Tuo henkilö vääristelee! Hän ei varmasti ymmärrä minun kokemuksiani, kuka hän on tästä puhumaan! Ja silti hän täällä kampanjoi! Miksi hänen valheellinen viestinsä saa noin paljon huomiota! Minulla ei ole mitään yhteistä näiden ihmisten kanssa, tämä ei ole minun Suomeni!

Pääsen pois bussista, mutta puolen tunnin matkan aikana olen jo ehtinyt lamaantua, pelätä ja raivostua. Bussimatkan aikana, jonka aloitin hyvin levänneenä ja iloisella mielellä. 

Avaan työpaikan oven. Minkälaisessa mielentilassa aloitan päiväni? 

Huomenna bussimatkani toistuu samanlaisena. Tämä on niin hyvä kaava, että en halua sitä muuttaa. Klikkauksilla tämä kansantalous pysyy pystyssä ja mainostulot virtaavat. 

Itsepetos – tuo petoksista pahin

Itsepetos on niin ovela petoksen muoto, että sitä ei välttämättä huomaa itsekään. Missään tapauksessa ei kuitenkaan voida sanoa, että itsepetos olisi vaaraton petos.

Väitän, että kaikista pettämisen lajeista itsepetos on tuhoisin.

Tähän on useita syitä.

Ensimmäinen syy on, että nykyihminen, erityisesti länsimainen nykyihminen, on perin individualistinen otus. Usein individualismilla on positiivisia seurauksia. On nimittäin yksilökeskeisen kulttuurin saavutuksia, että pääsääntöisesti meitä ei tuomita vanhempiemme tai isovanhempiemme tekemistä rikoksista. Väärät valinnat tekemällä pilaa lähinnä oman elämänsä. Verikoston kierrettä ei juuri pääse syntymään, kun väkivallan teot koetaan kohdistuvan yksilöön, ei esimerkiksi sukuun tai klaaniin. Continue reading

Yhden prosentin haaste eli ”Rakkaani, tatuoisinko nimesi, pienellä, jalkapohjaani?”

Jos vihkialttarilla olisi kysytty, niin kuinka paljon olisit luvannut päivittäistä, jakamatonta huomiota puolisollesi? Minä olisin luvannut tunnin. Mittasin tuon ajan juuri ja osaatko arvata kuinka lähelle pääsin?

Sain nimittäin pari kuukautta sitten haasteen muuttaa ajankäyttöäni paremmaksi. Muuten hyvä, mutta haasteeseen liittyi ikävä konkreettisuus.

Ensin piti selvittää mihin oma aika kuluu.

Continue reading

Tasapaino johtajan elämän arjessa

Hyvejohtajuus.fi julkaisee artikkeleita hyveiden ja johtajuuden keskinäisistä suhteista nykymaailmassa. Toinen keskeinen julkaisuteema on työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen haasteet. Tässä vieraskynässä yhdistyvät molemmat teemat. Esimerkkihenkilöiden nimet on muutettu.

Kiireen kulttuuri – haaste johtajuudelle

Elämä on lahja. Yksikään ihminen ei ole elämäänsä itselleen ansainnut. Silti aikuisuutta on ottaa vastuu omista elämäntavoistaan ja toimia vastuullisesti muita ihmisiä kohtaan. Johtajalla on erityisen suuri vastuu omista elämäntavoistaan, sillä se, mitä hän on, ratkaisee sen, mitä muut saavat olla. On ensiarvoisen tärkeää, että johtajalla on kykyä oman mielen johtamiseen. Continue reading