ennakointi

Jokin tulee, oletko valmis?

Ihminen on aina halunnut valmistautua tulevaan. Ongelma on kuitenkin se, että luulemme tulevaisuuden olevan kuin nykyisyys, joten varaamme lähellemme nykyajan aarteita. Jos haluat varautua tulevaan, älä säilö vanhoja tapoja saati vanhoja työkaluja, kirjoittaa Katleena Kortesuo.

Aina silloin tällöin uutisoidaan rahakätkön löytymisestä. Milloin kyse on 1980-luvun ryöstösaaliista, milloin viikinkiaikaisesta rahakätköstä. Joku on piilottanut aarteensa ja luullut hyötyvänsä siitä vielä joskus.

Entä haluatko löytää ruosteisia toimimattomia aseita? Käy koluamassa maalaiskuntien ikivanhojen pappiloiden ja koulujen ullakot. Joku on piilottanut aseet ja ajatellut käyttävänsä niitä vielä joskus.

Continue reading →

Gentle Action puhuttelee sankarillisiin yksilösuorituksiin taipuvaisia johtajia

David Peat: Gentle action: Bringing Creative Change to a Turbulent World (Pari Publishing 2008), 174 sivua.

”Gentle action” on vedessä kellumista muistuttava toimintatapa: ei näyttävää ja energiaa tuhlaavaa räpiköintiä, vaan minimaalisia liikkeitä veden virtauksia tunnustellen. David Peatin teesien uskoisi puhuttelevan sankarillisiin yksilösuorituksiin taipuvaisia johtajia.

Aiemmin fyysikkona toiminut David Peat johtaa perustamaansa Pari Center for New Learningia Toscanassa. Hänen ystäväpiiriinsä ovat kuuluneet niin Albert Einstein (1879–1955), filosofi Krishnamurti (1895–1986) kuin atomipommin kehittäjä Robert Oppenheimer (1904–1967). Continue reading →

Liikkeenjohto ja soturin tie (bushido) osa 8: Lojaalisuus

Artikkelisarja japanilaisten samuraiden moraalikoodistosta ja sen ilmenemismuodoista nykyaikaisessa liikkeenjohtamisessa päättyy bushidon seitsemänteen ja viimeiseen hyveeseen ”lojaalisuus”.

Samuraille lojaalisuus oli kaikkien muiden hyveiden perusta. Tämä hyve käsitteli lojaalisuuden tuntoa kaikissa tehtävissä, omistautumista ja antaumusta. Se tarkoitti sitä, että samurai oli vastuussa sanomisistaan ja tekemisistään, sekä oli omistautunut velvollisuuksiaan kohtaan kaikissa olosuhteissa. Continue reading →

Mitä johtajuuden kannattaa oppia 9/11:stä?

Syyskuun 11. päivän 2001, amerikkalaisittain 9/11, piti olla tavallinen tiistai. Siitä tuli kuitenkin päivä, joka muutti peruuttamattomasti maailman suuntaa. Nyt yli kymmenen vuotta terrori-iskujen jälkeen on arvioinnin aika. Mitkä ovat 9/11:n kaksi tärkeintä opetusta, joista myös johtajuuden kannattaa ottaa oppia?

Syyskuun 2001 terrori-iskuilla on ollut merkittäviä strategisia ”ylätason” vaikutuksia maailmanmenoon, mutta vähintään yhtä vahvasti iskut (tai paremminkin iskujen käynnistämät vastatoimet) ovat vaikuttaneet yksittäisten ihmisten elämään. Olen usein ”9/11”-kirjaani kirjoittaessa joutunut pohtimaan strategisten vaikutusten suhdetta yksilötason vaikutuksiin – ja toisinpäin. Ne ovat tänä päivänä aiempaa läheisemmin kietoutuneet toisiinsa. Continue reading →

Käytännön viisautta johtamiseen

Talonpoikaisjärki tai käytännöllisyyden viisauden hyve (prudentia) tukee päätöksentekoa se jokaisessa vaiheessa: valmistelussa, harkinnassa ja päätöksen toimeenpanemisessa.

Istun mökillä nojatuolissa. Katson ikkunasta ulos. Ulkona on puolimetriä lunta. Lumi peittää puiden oksat. Pikkulinnut ovat kerääntyneet lintulaudoille ruokailemaan. Ne näyttävät hyvin pyöreiltä. Muutamia lumihiutaleita leijailee taivaalta. Naapuritalon piipusta nousee ohut ja suora savu. Tiellä näkyy satunnaisesti joku auto. On niin hiljaista, että kuulen välillä vain keittiön jääkapin hyrisevän.

Olen lähdössä muutaman tunnin kuluttua kotiin. Continue reading →