Hyviä puhujia on Suomessa enemmän kuin tulemme ehkä ajatelleeksi. Mutta huippupuhujiin törmää harvoin. Mikä on heidän salaisuutensa? Mitkä tekijät nostavat puhujan hyvästä parhaaksi?
On muodikasta haukkua suomalaista puhekulttuuria. Eikä arvostelu osu myöskään täysin harhaan: monien viranomaisten, poliitikkojen ja yritysjohtajien puheet ovat valitettavan paperin makuisia ja kankeasti pidettyjä. Continue reading
Suomesta ei juuri puheenkirjoittajia löydy. Monet ovatkin sitä mieltä, että tällaiset ovat parhaimmillaan tarpeettomia ja pahimmillaan vaarallisia. Mutta olisiko yrityksille ja organisaatioille kuitenkin hyötyä siitä, että johtajan esiintymisiä suunnittelisi alan ammattilainen?
Tietoliikenneyhtiö Nokia etsi toimitusjohtajalleen puheenkirjoittajaa tänä talvena. Haku ei pysynyt pienen, asialle omistautuneen viestintäammattilaisporukan tiedossa, vaan Helsingin Sanomat teki asiasta uutisen. Uutisarvo syntyi siitä, että puheenkirjoittajan paikkoja ei joka päivä ole maassamme auki. Continue reading
Digitaaliset mediat hallitsevat maailmaa. Onko viestintävälineistä vanhin, puhe, talutettu pois näyttämöltä? Vielä mitä! Suuret puheet ovat tehneet paluun.
Olipa kerran aika, jolloin ei ollut sen paremmin sosiaalista mediaa kuin mobiileja päätelaitteitakaan. Mutta eipä ollut muunkaanlaisia tietokoneita, ja televisiokin uupui. Edes radiota ei ollut keksitty. Jos halusit kuulla ihmisääntä, piti hankkiutua ihmisten ilmoille.
Luulisi että tuolloin jos koska julkinen puhuminen oli voimissaan. Olihan sillä tiedonvälityksessä varsin merkittävä markkinaosuus. Luulisi myös että noista ajoista nykyaikaan siirryttäessä teknologiset askeleet sähköisen tiedovälittämisen alalla olisivat olleet kerta toisensa jälkeen kuoliniskuja suurille puheille.
Jännitys voi halvaannuttaa esiintymisesi, mutta välttämättä näin ei tarvitse tapahtua. Monet historian suuret esiintyjät ovat jännittäneet. Miten saada niskalenkki kiusallisesta ongelmasta?
Olet kenties kuullut 1970-luvulla tehdystä tutkimuksesta, jossa kartoitettiin ihmisten pahimpia pelkoja. Kärkipaikoista kamppailivat muun muassa korkeat paikat, ötökät ja syvä vesi. Ykköstilaa piti kuitenkin hallussaan pelko pitää puhe yleisön edessä. Sitä pelättiin enemmän kuin kuolemaa.
Tämän pohjalta humoristi Jerry Seinfeld on todennut, että keskivertoihmiset olisivat hautajaisissa mieluummin arkussa kuin pitämässä muistopuhetta.
Retoriikassa ei ole kyse vain puhetekniikoista vaan paljolti myös puhujan luonteesta ja eettisestä integriteetistä. Retoriikan tutkijan Antti Mustakallion mukaan hyvää ihmistä halutaan kuulla; hänen ei tarvitse haalia vaikutusmahdollisuuksia vaan hänelle annetaan ne. Hyveiden harjoittaminen ja viljeleminen ovat tie hyväksi puhujaksi.
Mitä on retoriikka? Kysymykseen voi antaa laajan tai suppean vastauksen. Laajassa vastauksessa voitaisiin esitellä koko antiikin retoriikan traditio ja sen jälkeinen kehitys. Suppea vastaus tyytyy sanomaan olennaisen tiiviisti: Retoriikassa on kyse siitä, mitä sanotaan ja kenelle sanotaan. Toisin sanoen olennaista on puheen asiasisältö ja puheen yleisö. Continue reading