Kun vakuutuspetos tuntui oikealta

Vakuutuspetos on vahva sana, joten ihmetyttää että edes harkitsin moiseen ryhtymistä. Siinä hetkessä se tuntui kuitenkin oikeutetulta, siis oikeudenmukaiselta.

Oma vakuutusyhtiöni tarjoaa mahdollisuuden täyttää korvaushakemus netissä. Täytä nettilomake, säilytä kuitit itse ja rahat tupsahtavat tilille. Ah, miten helppoa!

Helppoa, joskin selvästi väärin, olisi myös säätää kuiteissa olevia loppusummia. Mutta entä jos korvaus tulee hakea vuoden sisään kulun muodostumisesta ja aikaa on kulunut vuosi ja yksi päivä? Sopiiko päivämäärää muokata, ihan vain pikkuisen?

Sääntöihin perustuvassa etiikassa on sudenkuoppansa, eiköhän tämä ole yksi niistä?

Continue reading

Hyvejohtajan sääntöetiikka

Sanotaan, että Suomi on sääntöuskovaisuuden luvattu maa. Muuhun maailmaan verrattuna olemme poikkeuksellisen kuuliaisia sääntöjen noudattajia. Jalankulkijat odottavat valojen vaihtumista, vaikka autoja ei olisi tulossa (ehkä tästä tosin on alettu lipsua viime aikoina).

Sosiologinen matkailija

On mielenkiintoista havainnoida eri kulttuurien asenteita sääntöjä kohtaan. Olen pariin otteeseen viettänyt pääsiäistä Roomassa. Kokemus on hengellisesti mahtava – ja sosiologisesti opettavainen.

Continue reading

Etiikka, yritys ja ihminen

Etiikka, Lemminkäinen ja arvot. Juuriharja Consulting Groupin toimitusjohtaja Erika Heiskanen pohtii Kauppalehti Option haastattelussa eettisen yritystoiminnan mahdollisuuksia ja hyötyjä.

Heiskanen painottaa eettisen yrityksen luovan uskollisempia työntekijöitä sekä asiakkaita ja tätä kautta generoivan paremman tuloksen.

Suunnilleen näin. Haasteena on kuitenkin yrityksen persoonattomuus. Muutos lähtee ihmisestä, sillä lopulta vain ihminen voi toimia eettisesti.

”Tapaus Enronista lähti liikkeelle ennennäkemätön skandaalien vyöry, joka paljasti myös tilintarkastusjätti Arthur Andersenin ja teleoperaattori Worldcomin kymmenien miljardien luovat kirjanpidot.

Erityisen skandaalista tekee se, että ihmisten kokema syvä epäluulo yritysmaailmaa kohtaan lisääntyi radikaalisti. Alettiin vaatia läpinäkyvää ja moraalisesti kestävää yrityskulttuuria. Enronista sai alkunsa eettisyyden trendi.

Nyt olemme kuitenkin pisteessä, jossa katseet ovat kääntymässä koneista takaisin ihmisiin.”

Kun totuus jää kakkoseksi – 2000-luvun suuret munaukset [Kauppalehti]

Moraalinen johtajuus vastaa kysymykseen ”Miksi?”

Sanottiin mitä tahansa, moraali on järkyttävän tärkeää kaikessa ihmisen toiminnassa. Johtajuus on näin ollen myös (ja erityisesti) selkeää kannanottoa moraaliin.

Moral leadership requires you to always look at what is right and lead others towards that.  Moral choices come from a person’s character as well, they do not always come about by rational thinking.

Do You Demonstrate Moral Leadership? [Learn This]

Macadamia-pähkinät kertovat etiikan tarpeesta

Ensimmäinen Nobelin rauhanpalkinnon vastaanottanut afrikkalainen nainen, Wangari Maathai, etsii syitä Afrikassa vallitsevaan valtaisaan korruptioon — ja avaimia ongelman ratkaisuun.

Now, macadamia nuts need to be fully ripe to be ready for processing, and they are not fully ripe until they fall to the ground. But some people (the farmers told me) had started shaking the trees before the nuts were ripe, in order to make them fall; others had begun climbing the trees and picking the nuts even before they were ripe enough to be shaken from the tree. In the end, the greed had become so enormous that some individuals had simply crept onto the farmers’ land at night, cut down the trees, and hauled them away, so they could harvest every single nut for themselves.

Wangari Maathai päätyy Hyvejohtajuuden lukijoille tuttuun ratkaisuun: vain täydellinen eettinen vallankumous voi iskeä ongelman juuriin.

Beyond the culture of dependency in Africa [MercatorNet]

Photo credit: tomeppy

Pomot tiedostavat etiikan tärkeyden

Tiedon siirtyminen tekoihin on toki asia, jota ei tässä mitattu, mutta artikkelissa on silti muutama hyvä ajatus. Esim. henkilökohtaisen mission tärkeys (jonka kanssa johtaminen on vain helpompaa), josta myös Alex Havard puhuu kirjassaan Virtuous Leadership.

Of 462 executives who were asked, ”What characteristics are needed to be an effective leader today?” 56 percent ranked ethical behavior as an important characteristic, followed by sound judgment (51%) and being adaptable/flexible (47%).

The Ethical Mind [Coaching Tip: The Leadership Blog]

(Photo credit: ”T” altered art)

Sikainfluenssa etiikan opettajana

Elämän ja kuoleman kysymykset nostavat esiin merkittäviä eettisiä kysymyksiä. Michael Cook käsittelee näistä muutamia.

”Only nine countries, most of them in Europe, have enough capacity to supply even their own population. What about people in the developing world? The last time there was a swine flu outbreak in the US, back in 1976, the government even banned the export of the vaccine.”

Ethics in a time of swine flu [MercatorNet]

Hyvejohtajuus ja arvojohtajuus — miten ne eroavat?

Etiikka, hyve ja arvo: merkitykseltään kolme samantyypistä sanaa. Miten ne eroavat toisistaan? Onko tosiaan järkevä puhua hyvejohtajuudesta ja arvojohtajuudesta erilaisina suuntauksina?

Kirjoitan tämän artikkelin tilauksesta. Ystävä pyysi. Oikeastaan hän tarjosi haasteen. Ja olen siitä kiitollinen, sillä se on auttanut minua pohtimaan kysymystä, joka on vaivannut monia, jotka pitävät hyvejohtajuutta hyvänä tavoitteena. Ja se varmasti vaivaa jatkossakin tämän kirjoituksen jälkeen.

”Onko hyvejohtajuus yksinkertaisesti arvojohtajuutta eri nimellä?” ystäväni kysyi.

Vastaus kysymykseen ei ole helppo.

Asiantuntija tuli avuksi: ”Arvo on alku, hyve on loppu”, hän sanoi. Vastaus jäi askarruttamaan. Continue reading

Markkinointi – hyve vai pahe?

Mainonta ja markkinointi herättää tunteita. Toiset kutsuvat sitä lähtökohdiltaan epäeettiseksi, toiset taas toimivan yhteiskunnan elinehdoksi. Totuus löytynee siltä väliltä.

Otin haasteen vastaan, ja lupasin pohtia markkinoinnin etiikkaa ja kirjoittaa siitä muutaman rivin. Huomasin heti, miten massiivisesta aiheesta on kyse. Tämä olisi ollut mahtava lopputyöaihe!

Tulette ehkä huomaamaan koulutukseni vaikutuksen näkökantaani, mutta toisaalta uskon, että se antaa minulle myös mahdollisuuden tarkastella markkinointia hieman toisesta näkökulmasta. Tarkoituksenani ei ole pitää puolustuspuheenvuoroa, vaikka markkinointi on lähellä sydäntäni, vaan antaa oman näkemykseni tämän päivän tuotemarkkinoinnista. Teksti ei perustu tieteelliseen tutkimukseen.

www.dilbert.com (15.09.2007) Continue reading

Omatuntotalous: uutta ja vanhaa

1980-luvulla oli muodikasta ylpeillä ahneudella. Onneksi ei tänä päivänä. Muodikkaampaa on puhua moraalisuudesta.

Esimerkkinä siitä on uusi kirja nimeltä Omatuntotalous (Talentum). Teoksen ovat kirjoittaneet mainostoimisto PHS:n strategiajohtaja Jaana Haapala sekä vapaa kirjoittaja Leena Aavameri.

Valitettavasti en vielä ole saanut kirjaa käsiini, mutta Continue reading