Paras uudenvuodenlupaus tehdään kesällä

Kesällä kaikki tärkeä on tauolla. Koulut, työpaikat ja rationaalinen rahankäyttö pitävät kesä-heinäkuun tienoilla lomaa. Syksyllä kaikki tärkeä alkaa uudestaan. Syyslukukausi, todellinen työvuosi ja jääkiekon runkokausi alkavat. Syksy on alkamisen aikaa. 

Uudenvuoden lupauksien tekeminen vuoden vaihtuessa on kyllä hauskaa, mutta hauskoja pikku lupauksia voisi tehdä yhtä hyvin pitkin vuotta. Joululoman mittaisia lomiahan on monilla pitkin syksyä ja kevättä, mutta niiden aikaan emme lupaile mitään, koska tiedostamme, ettei muutos tule noin vain. 

Entä jos tahtoo oikeasti muuttaa jotain? Mitä jos keveä lupaushassuttelu ei riitä ja janoaa jotain parempaa? Siinä tapauksessa syksyn avainkysymys ei ole ”mitä teit kesälomalla?” vaan ”mitä uudenvuodenlupauksia teit kesälomalla?”.

Continue reading

Näin sinusta tulee huipputyyppi

Hyvä ihminen on hyväntahtoinen ja ystävällinen. Itsekeskeinen elämä on lopulta tyhjää. Menestymisen edellytys ei ole toisten nujertaminen. Tämä kirjoitus tarjoaa nopeita ja yksinkertaisia keinoja siihen, kuinka sinusta voi tulla parempi ihminen.

Hyveet voivat helposti jäädä epämääräiseksi hötöksi. Ne kuulostavat hyvältä, mutta niistä voi olla vaikeaa saada kiinni. Tarvitaan konkreettisia tekoja, ei vain kauniita ideoita.

Lopulta kyse on kuitenkin erittäin yksinkertaisista asioista, jotka varmasti jo tiedätkin. Konkreettisina tehtävinä hyveistä tulee helposti toteutettavia. Yksittäinen hyvä teko ei ole liian ankara tavoite kenellekään. Continue reading

Empatia on ”so old season”

Suomalaiset kuuluvat maailman epäempaattisimpiin ihmisiin. Näin väittää vuosi sitten tullut yhdysvaltalainen tutkimus. Ikävä tutkimustulos. Mutta samalla hyvin tuttu. Viime aikoina muutamat ihmiset ovat sattumalta nostaneet aiheen esille. He ovat jakaneet kokemuksia työelämästä ja todenneet, miten vähän ihmiset kykenevät osoittamaan empatiaan toisilleen.

Havaintojen joukkoon kuuluu tilanteita, joissa empatian puute aiheuttaa toisille ihmisille stressiä, surua, masennusta, yksinäisyyttä, eristäytymistä ja muita epätoivottavia tuntemuksia. Mihin empatian kyky on kadonnut? Jotkut väittävät kiireisen ja itsekeskeisen elämän vievän meiltä kyvyn asettua toisen asemaan. Continue reading

400 grammaa tuoretta rakkautta, kiitos!

Nykyisin on suorastaan muodikasta ajatella, että rakkaus on rajaton luonnonvara, jota on saatavilla aina kun itse haluaa, yksinkertaisesti ”kytkeytymällä” siihen, jolloin ”vetää puoleensa oikeanlaisia ihmisiä”.

Rakkauden oppimateriaalia on netti pullollaan, kursseja ja kirjoja jokaiseen makuun, samoin mindfulness-ohjeita, joten rakkauden ei pitäisi olla ongelma.

Miksi sitten rakkaudesta on niin suuri pula? Kun katselee parisuhteita, perheitä tai työpaikkoja, ei vaikuta siltä, että ihmiset tänä päivänä rakastavat toisiaan taitavammin ja enemmän kuin koskaan aiemmin. Parisuhteiden ja työsuhteiden keskimääräiset pituudet lyhentyvät vuosi vuodelta. Yksinäisiä on valtavasti.

Johtuuko se siitä, että sydämemme koko on keskimäärin vain 250-350 grammaa?

Continue reading

Hyveet ja onnellisuus liikenteessä

Olen tullut takaisin Suomeen. Taakseni Afrikkaan jäi loistavia ihmisiä ja rikastuttavia kokemuksia… sekä Nairobin liikenne. Onneksi palaan Keniaan säännöllisin väliajoin, joten voin aina tavata siellä olevia ystäviäni – ja sukeltaa taas Nairobin liikenteeseen.

Heti Suomeen saavuttuani sain aivan erilaisen liikennekokemuksen, tällä kertaa jalankulkijana. Continue reading

Olemmeko siirtymässä kohti heikkouskulttuuria?

Olemmeko siirtymässä kohti heikkouskulttuuria?

Ai mitä heikkouskulttuuria?

No, tiedättehän. Kautta maailmanhistorian valta ja voima ovat keskittyneet pääasiassa hyvätuloisille, koulutetuille valkoihoisille miehille. Tämä suhteellisen pieni ihmisryhmä on hallinnut yhteiskuntaa niin poliittisesti, sotilaallisesti, taloudellisesti, uskonnollisesti kuin muillakin tavoilla. Sen lisäksi se on käytännössä kontrolloinut, mistä julkisesti keskustellaan ja miten.

Oikeastaan koko maailmanhistoria onkin ollut voimakulttuuria, jossa henkilön valta ja voima ovat olleet suoraan verrannollisia siihen, minkälainen vaikutus tällä on maailman kulkuun ollut. Jos sinulla oli valtaa, olit tärkeä. Jos ei ollut, huono juttu sinulle.

Continue reading

Nouse hyveiden maailmanpyörään!

Rakas lukijamme! Aloitamme vuoden 2017 kutsumalla Sinut mukaan.

Hyveet vaikuttavat kaikkialla. Ne auttavat yhdistämään hyvin erilaisia kulttuureja, ihmisiä ja maailmankatsomuksia. Hyveitä todella tarvitaan maailmassa!

Miten hyveet ovat koskettaneet juuri Sinun arkeasi ja elämääsi? Ehkä jokin hyve on huomaamatta vaikuttanut tilanteeseen työssä, harrastuksissa, kotona tai missä tahansa arjen kohtaamisissa. Rohkeus, käytännöllinen viisaus, oikeudenmukaisuus, sinnikkyys, kärsivällisyys, rakkaus ja lempeys… jokaiselle löytyy tarvetta päivittäin.

Jaa kokemuksesi kanssamme! Continue reading

Rakkaus, työnteko ja muita lentomatkan mietteitä

Onko työnteossa sijaa rakkaudelle? Santi Martínez pohtii työn merkityksellisyyttä paluumatkalla Kosovosta Helsinkiin.

Kirjoitan ajatuksiani paraikaa lentokoneessa. Olen jatkolennolla Helsinkiin. Sitä ennen lensin Markku Lepojärven kanssa Kosovon Pristinasta Istanbuliin. Ensimmäisellä lennolla seurasin, kuinka nuorempi henkilö avusti kunnioittavan kohteliaasti vanhempaa pariskuntaa, joka kenties lensi ensimmäistä kertaa elämässään. Continue reading

Sokrates käy töissä

Istun Hangon kuulaan aamupäivän valossa kirjoittamassa tätä tekstiä. On menossa Hangon filosofiapäivien viimeiset hetket. Kahden päivän tapahtumassa on puhuttu ihmisten somekäyttäytymisestä, rakkaudesta, elokuvista, työstä, yhteisöllisyydestä, pahuudesta, paheksumisesta ja monesta muusta nykyihmisen arkea koskettavasta asiasta.

Kun ihmiset kokoontuvat yhteen yli iän ja ammattirajojen, on voimallista havaita miten yhdessä ajattelu tuottaa oivalluksia ja yhteenkuulumista.

Tähän samaan pyrki myös Sokrates, joka käyskenteli Ateenan toreilla ja kaduilla. Hän altisti itsensä kohtaamisille ja haastoi tuntemattomia ihmisiä itsensä kanssa dialogiseen leikittelyyn. Continue reading

Kuinka saavutat parhaan potentiaalisi?

Jos et pidä jostakin elämässäsi, muuta se. Ota vastuu elämästäsi. Katkeruuden, vihan ja itsesäälin sijaan kannattaa päättää itse tehdä aktiivisesti asioille jotakin. Kun sinä muutut, kaikki sinun elämässäsi muuttuu.

Jack Canfieldin mukaan on perverssi myytti, että olemme oikeutettuja suurenmoiseen elämään. On kieroutunutta ajatella, että pelkkä olemassaolomme oikeuttaa meidät jonkun, ei itsemme, toimesta nauttimaan jatkuvasta onnellisuudesta, jännittävistä uravaihtoehdoista, hoitavasta perheajasta tai autuaista ihmissuhteista.

Todellisuudessa olet itse se, joka kantaa vastuun elämäsi laadusta. Ajattelemmeko kuitenkaan näin? Useimmat meistä syyttävät jotain henkilöä, tekijää tai olosuhdetta asioista, joista emme elämässämme pidä. Continue reading

Hyveistä syntyy parempi maailma

Miksi olemme niin syvissä ongelmissa? Kuinka Suomi saataisiin nousuun? Olemme unohtaneet hyveiden ja luonteen merkityksen hyvässä elämässä. Kulttuuri on kriittinen osa kukoistavaa yhteiskuntaa.

Monet taloudelliset ja sosiaaliset ongelmamme johtuvat hyveiden rapautumisesta. Pyrimme hoitamaan varsinaista tautiamme ”särkylääkkeiden” voimalla. Hyveiden rapautuminen saattaa turvautumaan kipulääkkeisiin samalla, kun varsinainen tauti, rappeutuvat hyveet, jää hoitamatta.

Kaikkia ongelmiamme ei voida ratkoa valtion toimesta. Hyvinvoiva yhteiskunta tarvitsee myös hyveellisiä ihmisiä. Continue reading

Siksi tarvitsemme hyveitä

Kaikki eivät ole johtajia, mutta jokaisen meistä tulee johtaa joskus jotakuta – ja aina itseämme. Johtajuus on tasan niin hyvää kuin se perusta, josta se kumpuaa. 

Kestävä johtajuus nousee ihmiskäsityksestä, joka ottaa huomioon hyveen, eli mielen, tahdon ja sydämen vakaan tottumuksen.

Hyveet ovat samoja kuin ne olivat tuhansia vuosia sitten. Hyveet eivät seuraa trendejä tai milloin mitäkin johtajuusoppia. Hyveet synnyttävät luottamusta – koska ne ovat ikuisia – ja luottamus on johtajuuden perusedellytys.

Hyveiden harjoittaminen kehittää luonnetta, ja luonteen kehittämisessä meillä jokaisella on loputtomasti työsarkaa. Luonnetta ei kukaan kehitä huvikseen tai siksi, että luonteen kehittäminen toisi lyhytaikaista tyydytystä tai prestiisiä elämään.

Luonnetta kehitetään, koska on pakko; muuten luonne, kuten laiminlyöty keho, ei toimi kunnolla ja se pysäyttää kasvumme ihmisinä.

Continue reading

Eettiset arvot arjen käyttövoimaksi!

Poliittiset puolueet määrittelevät omia arvojaan, samoin määrittelevät yritykset. Missä määrin arvoista tulee näille tahoille käyttövoimaa arkeen, jää usein kovin heikoksi ja epämääräiseksi, koska puhe arvoista on nykyisessä yhteiskunnassamme ongelmallista.

Puhuessamme arvoista viittaamme helposti sisällöltään hyvin erilaisiin asioihin. Siksi emme kohtaa toisiamme, eikä keskustelumme ei ole mielekästä, koska se ei johda mihinkään.

Toisaalta arvot voivat jäädä hyvin irrallisiksi käytännön elämästä. Keskusteluissa esitellään hyvältä kuulostavia arvoja, mutta niiden yhteys arkiseen toimintaan jää olemattomaksi. Yrityksen seinillä voi olla hienoja arvoluetteloja, mutta johdon sisäinen henkilöstöön kohdistuva puhe on keskustelua ”rahantekokoneesta”.

Tämän seuraksena suhtautuminen henkilöstöön on epäinhimillistä. On tuhoisaa, jos puolueella tai yrityksellä on julkaistut arvot, mutta niiden johtohenkilöiltä ja työntekijöiltä nämä arvot käytännössä puuttuvat.

Continue reading

Haluatko olla vahva vai heikko?

Elämme paradoksaalisessa maailmassa, joka edellyttää paikoin luonnottomalta vaikuttavaa vahvuutta. Ja samaan aikaan kuuluu julistaa, kuinka tärkeää on osata olla heikko.

Tiukat taloudelliset ajat korostavat kilpailua työpaikoista ja asiakkaista. Realisti tietää, että todennäköisimmin voittoja keräävät näinä aikoina he, jotka tuovat itseään esille äänekkäästi ja kyynärpäätaktiikalla. He, jotka kertovat itsestään ylisanoin. He, jotka lupaavat liikaa ja liian nopeasti. Heitä kutsumme ihaillen mahdollisuusorientoituneiksi ja ratkaisukeskeisiksi. Continue reading

Siitä, mikä tekee vapaudesta niin kaunista

Olemme uteliaita, eikä tämä piirre häviä ikääntyessä. Erityisesti kaikki kielletty herättää uteliaisuutemme, ja mikä on kiellettyä, on usein myös paheellista. Kielletty on kuin arkku, joka on pakko avata senkin pelossa, että sen sisällä ei ole mitään tai että kyseessä on ansa. Mutta vasta kun arkku on avattu, sen voima lakkaa kiusaamasta mieltämme. Ilman vapautta emme voi aidosti päästää irti paheista.

Continue reading

Arvio: Positiivisen psykologian voima

Positiivinen psykologia on alkaneen vuosituhannen merkittävimpiä suuria tarinoita, ainakin humanististen tieteiden alalla.

Lotta Uusitalo-Malmivaaran toimittama artikkelikirja Positiivisen psykologian voima (PS-kustannus 2014, 381 s.) on kokoomateos tästä ihmisen toiminnan ymmärtämisen murroksesta. Kirjan 16 artikkelia valaisevat teemaa asiantuntevalla, runsaalla ja kutsuvalla tavalla.

Skaalaa ja aluevaltauksia

Käsittelyssä on positiivisen psykologian ydinajattelu, onnellisuus, hyveet, mindfulness, hyvinvointi, vahvuudet, myötätunto, terapia, pedagogiikka, yhteisöllisyys, työn imu, motivaatio, sisu ja kutsumus, monine lisäteemoineen.

Miksi tämä kirja kannattaa lukea? Siksi, että se on ajankohtaisin ja monipuolisin suomenkielinen lähdeteos positiivisesta psykologiasta. Kyseessä on siinä määrin läpitunkeva ilmiö, että sitä on syytä tuntea muutenkin kuin sloganeina, joita voi käyttää sujuvasti small talk -tilanteissa. Continue reading

Hyveet tieteessä ja arjessa

Puhe hyveistä on usein etäistä ja irrallaan arjesta. Silti olemme varmaan samaa mieltä siitä, että olisi hyvä, jos ihmiset olisivat oikeudenmukaisia, lempeitä ja kohtuullisia. Kehotus noudattaa hyveitä ei silti johda juuri mihinkään. Se on kuin vanhemman kehotus lapselleen: ”Ole varovainen!”

Postmodernissa kielenkäytössä sana persoona on korvannut luonne-sanan, jolla oli aikoinaan vahva arvolataus. Jos ennen sanottiin, että ihmisellä on luonnetta, se oli aina myönteistä. Tänään uhrautuminen ja itsehillintä ovat korvautuneet itsensä toteuttamisella, kokemusten ja nautintojen hankkimisella sekä materialistisilla tavoitteilla.

Continue reading

Hyveistä ja hyödyistä

Dawkinsin utilitarismi

Tunnettu biologi ja tieteen popularisoija Richard Dawkins aiheutti taannoin maailmalla pienimuotoisen kohun tviitattuaan, että sikiöitä, joilla on diagnosoitu Downin syndrooma, ei pitäisi synnyttää (https://twitter.com/RichardDawkins 20.8.2014). Vammaisen lapsen saattaminen maailmaan olisi hänen mukaansa moraalitonta. Välittömästi nousseeseen vastalauseiden myrskyyn Dawkins vastasi vetoamalla moraalikäsitykseensä, joka perustuu ”haluun kasvattaa onnellisuuden määrää ja vähentää kärsimystä”, perustellen, että tästä näkökulmasta katsottuna ”päätös synnyttää Down-lapsi (…) voi todella olla moraaliton lapsen oman hyvinvoinnin näkökulmasta”. Continue reading