Kohti radikaalia mielikuvitusta

Kirjoittaessani tätä maailmalla on todettu yli 16 miljoonaa koronatartuntaa. Tämä on käsittämätön luku. Mielessäni välähtää ajatus siitä, miten Espanjantauti (tai siis Amerikantauti, mikä olisi oikeampi ilmaisu) ajelehti ympäri maailmaa 1900-luvun alkupuolella. Miten se osaltaan symbolina osallistui arvojen, käytäntöjen ja ajattelun uudistamiseen, on jäänyt taka-alalle. Mieleeni vilahti Max Weber, jonka sosiologisia kirjoituksia on yksi sun toinen lainannut, menehtyi myös espanjantaudin aiheuttamaan keuhkokuumeeseen. Ehkäpä hän olisi kehitellyt byrokratian ajatusta johonkin muuhun suuntaan, jos olisi elänyt pidempään.

Miksi tämä on merkityksellistä? Ajattelijat, kuten Cornelius Castoriadis, ovat pitkään on puhuneet arvojen tyhjiöstä ja siitä, että käytänteet ja symbolit ovat menettäneet merkityksensä arjen hahmottajina. Tämä on tuntunut elävästi jo monen vuosikymmenen ajan, mutta vasta näin koronakeväänä siitä on tullut kehollis-emotionaalinen todellisuus.

Pitkään puhuttu geopoliittinen muutos on tullut esiin tavalla, jota johtamisessa ei ole aiemmin käsitelty. Yhtäkkiä monet maat ovat huomanneet riippuvuutensa isoista maista ja ehkä myös huomanneet, miten omavaraisuuden lipsuminen onkin köydyttänyt rikastamisen sijaan. Taidot, tiedot ja niihin liittyvät käytänteet ovatkin muiden hallussa. Omakuvasta voi näin tulla hajanainen tai pelokas uuden järjestyksen vakiinnuttua. Se peräänkuulutettu rationaalisuus voikin nopeasti kadota ikkunasta ulos.

Keskustelut hyveistä ja ihmisen luonteesta ovat olleet tämän rationaalisuuden läpitunkemia. Kuitenkin tänä vuonna on käynyt selväksi, että rationaalisuus ei ole ajava voima, vaan oman hyvän tavoittelu – jopa äärimmäinen narsismi, jonka kautta monia asioita uudelleentulkitaan. Olemme eläneet maailmassa, jossa yhteistä hyvää on korostettu erilaisten kansainvälisten sopimusten kautta sekä yhteisiä symboleja ja arvoja painottaen. Nyt näyttää siltä, että monet näistä on heitetty romukoppaan. Vähän samalla tapaa kuin yhteiskunnallinen muutos seurasi ensimmäistä maailmasotaa, olemme nyt kansainvälisten instituutioiden muutoksen äärellä.

Jean Monnet aikoinaan totesi, että ilman ihmisiä mikään ei ole mahdollista eikä mikään kestävää ilman instituutioita. Eurooppalaiset arvot ovat pitkälle nojanneet näihin käsityksiin. Instituutiot ovat olleet luomassa mielikuvaa turvallisesta, tutusta ja sopimuksiin nojautuvasta maailmasta. Olemme vedonneet arvoihin, käytänteisiin, lakipykäliin ja sopimuksiin ajatellen, että näillä on insititutionaalinen tuki ja kannattelu. Tässä ajassa tämä ei enää tunnu itsestäänselvyydeltä, kun näitä sitoumuksia heitellään romukoppaan kuin märkiä pyyhkeitä.

Samalla johtajuudesta tulee suunnistamista sumussa, jossa kompassikin näyttää vähän sitä sun tätä. Ihmisen ja johtajuuden vahvuus tuleekin esiin siinä, miten tätä suunnistamista voidaan tehdä yhdessä löytäen uusia tapoja kohdata haasteita. Kysymys onkin: miten lockelainen yhteiskuntasopimus toimii tässä ajassa, vai onko aika keksiä jotain aivan muuta? Minua kiinnostaa se, miten tämä kaikki vaikuttaa johtajuuteen ja johtajuusajatteluun kansainvälisellä tasolla – ja kuka tai mikä on tämä ’johtaja’ tulevaisuudessa.

Elämme siten ajassa, jossa monet merkitykset joutuvat suurennuslasin alle. Samalla ajattelu, joka on kantanut näin pitkälle, joutuu myös oman tarkastelunsa alle. Joudumme tekemään ajattelun karsimista ja syyssiivousta, joka näyttää jatkuvan vielä pitkään. Ehkä yksi kyky, jota johtajat joutuvat kehittämään, piileekin Castoriadiksen peräänkuuluttamassa radikaalissa mielikuvituksessa.

Mikä maailmassa on pielessä?

Sinä et ole OK. Voisit olla paljon enemmän kuin mitä nyt olet. Vakava rikkomuksemme ihmiskuntaa kohtaan on siinä, että emme tavoittele tarpeeksi suuria asioita. Lisäksi valitsemme viedä hautaan suuren osan siitä potentiaalista, jolla meitä on siunattu. Valitsemme jäädä pieniksi.

Mitä on suurisieluisuus?

Alexandre Havard (Suurisieluisuus) kirjoittaa: Suurisieluisuus on ihanne, jonka juuret ovat uskossa ihmiseen ja hänen luontaiseen suuruuteensa. Havardin mukaan Tuomas Akvinolaiselle suurisieluinen henkilö on se, jonka sydän on kohdistunut jonkin suuren tekemiseen ja henkilökohtaisen erinomaisuuden saavuttamiseen.
Continue reading

Nordic Business Forumissa opittiin hyvejohtajuutta

Nordic Business Forum tuli ja meni, mutta tapahtuman opetukset jäivät elämään. Patrick Lencionin ja Adam Grantin opeilla sinustakin voi tulla huippuhyvejohtaja. Menestykseen ei tarvita monimutkaisuutta, vaan merkityksellisyyttä ja välittämistä. Tässä ilmainen tuulahdus Nordic Business Forumista Hyvejohtajuuden lukijoille.

Välitä alaisistasi

Lencionin mukaan ihmiset eivät lähde työpaikoista, joissa heidät tunnetaan. Kun hyvistä työntekijöistä käydään markkinapaikoilla kovaa kilpailua, niin parhaiten pärjäävät välittävät organisaatiot.

Välittäminen on rahaakin tärkeämpää. Jos johtaja on aidosti kiinnostunut alaisensa hyvinvoinnista, niin hyviä asioita tapahtuu. Työntekijässä kasvaa välittämisen myötä lojaalisuus ja tyytyväisyys työnantajaansa kohtaan. Continue reading

Johtaja – ole rohkea, luota ja aloita onnistumisten kehä

Hyvä johtaja viestii useilla arkisilla teollaan luottavansa porukkaan. Siitä seuraa hyviä tuloksia: ihmisten fiilis ja työsuoritus paranee, ja sen kautta koko organisaatio onnistuu. Siksi se kannattaa. Yksi hyvä tapa vahvistaa luottamusta on antaa ihmisten toteuttaa sovitut asiat omalla tavallaan

Tee aloite ja lähde siitä, että luotat

Luottamus on aina kahden kauppa. Siinä on kummallakin osapuolella on kaksi roolia: täytyy luottaa toiseen ja olla itse luotettava.

Työelämässä on kuitenkin erilaisia valtasuhteita. Työkollegoiden, kuten ystävienkin, kesken olemme lähtökohtaisesti tasaveroisessa asemassa. Valtasuhde esimiehen ja alaisen välillä on erilainen. Siksi esimiehellä on suurempi vastuu aloittaa positiivisen luottamuksen kehä. Sinä, joka olet esimies tai johdat projektia: ota aloite ja aloita yhteistyö osoittamalla luottamusta, se kannattaa. Continue reading

Nouse hyveiden maailmanpyörään!

Rakas lukijamme! Aloitamme vuoden 2017 kutsumalla Sinut mukaan.

Hyveet vaikuttavat kaikkialla. Ne auttavat yhdistämään hyvin erilaisia kulttuureja, ihmisiä ja maailmankatsomuksia. Hyveitä todella tarvitaan maailmassa!

Miten hyveet ovat koskettaneet juuri Sinun arkeasi ja elämääsi? Ehkä jokin hyve on huomaamatta vaikuttanut tilanteeseen työssä, harrastuksissa, kotona tai missä tahansa arjen kohtaamisissa. Rohkeus, käytännöllinen viisaus, oikeudenmukaisuus, sinnikkyys, kärsivällisyys, rakkaus ja lempeys… jokaiselle löytyy tarvetta päivittäin.

Jaa kokemuksesi kanssamme! Continue reading

Hyvejohtajuus ja coaching

Coaching on yhä enemmän muodissa. Se voi auttaa ihmistä kehittymään järjestelmällisellä tavalla. Tässä kirjoituksessa kerrotaan, mitä lisäarvoa hyvejohtajuus voi tuoda coachingille.

Management-guru Sumantra Ghoshal kirjoitti vuonna 2005 artikkelin ”Bad Management Theories are destroying Good Management Practices”, joka julkaistiin Academy of Management Learning and Education -lehdessä. Artikkelin mielenkiintoa nostaa se, että Ghoshal ehti kuolla ennen artikkelin julkaisemista. Niinpä kirjoitusta voidaan pitää gurun testamenttina. Continue reading

Hyvejohtajuus, ihmisen kutsumus

Hyveet on helppo tunnistaa maalaisjärjellä, sillä ne ovat usein piirteitä, mitä ihmiset arvostavat itsessään ja muissa, kuten ystävällisyys, läsnäolo ja täsmällisyys. Hyveiden ei tarvitse rajoittua päähyvekategoriaan: voi alkaa harjoitella vaikkapa kärsivällisyyden hyvettä. Aamuruuhkassa tai ravintolan pöydässä voi rauhoittua. Autojono liikkuu kun on liikkuakseen ja ruoka saapuu aikanaan.

Hyvejohtajuus-mallin mukaan jokainen meistä on kutsuttu oman elämänsä johtajuuteen ja onnellisuuden tavoitteluun. Kukaan ei ole johtaja syntyjään, vaan hyväksi johtajaksi voi tulla harjoittamalla hyveitä, jotka ovat meissä jokaisessa valmiina: erivahvuisina, mutta kehityskelpoisina. Puheenjohtajan, esimiehen tai pääministerin virka ei ole kaikkia varten, mutta jokainen voi johtaa itseään. Hyvejohtajuus käsittää ihmisen kokonaisuutena – johtajuus on luonnetta.

Continue reading

“T” for leadership

Viime kirjoituksissani puhuin erinomaisuuden neljästä ”e”:stä. Nyt on vuorossa johtajuuden kolme ”t”:tä.

Johtajuusoppeja on joka junaan. Niitä tulee ja menee. Samaa voi sanoa teorioista johtamisesta. Johtajuus ja johtaminen eivät ole sama asia. Tästä on puhuttu aiemminkin tässä blogissa.

Lyhyesti sanottuna, johtaminen liittyy tekemiseen. Johtajuus kohdistuu persoonaan. Johtaminen viittaa kysymykseen, ”miten saan muut tekemään, mitä heidän tulee tehdä?” Johtajuus viittaa pikemminkin luonteeseen ja henkilökohtaiseen karismaan. Continue reading

Mitä hyvejohtajuus on?

Hyvejohtajuus-blogin kävijämäärä on noussut viime vuosina huimasti. Alun perin blogissa puhuttiin paljon hyveistä ja johtajuudesta. Ajan myötä aiheet ovat siirtyneet käsittelemään myös muita henkilökohtaiseen kasvuun liittyviä aiheita.

Hyvejohtajuus itsessään ei ole enää niin vahvasti läsnä. Tämän ja kävijämäärän nousun johdosta tässä kirjoituksessa selitetään pähkinänkuoressa mitä hyvejohtajuus on.

Continue reading

Alexandre Havardin uusi kirja Suurisieluisuus nyt suomeksi! Tilaa ennakkona 19,90e (norm. 24,90e)

Alexandre Havardin uusin kirja Created for Greatness: The Power of Magnanimity ilmestyy nyt marraskuussa viimein suomeksi Suurisieluisuus: Johtajuus elämänihanteena.

Tilaa ennakkohintaan
19,90e täältä!

(norm. 24,90e)

Kirjat postitetaan marraskuun 4. viikolla.

Alexandre Havard on Havard Virtuous Leadership Instituten perustaja. Asuttuaan Ranskassa ja Suomessa, Havard toimii nyt johtajuuuskouluttajana Moskovassa, mistä käsin hän pitää hyvejohtajuus-seminaareja ympäri maailmaa. Havardin kirja Virtuous Leadership on käännetty viidelletoista kielelle, mm. suomeksi (Hyvejohtajuus, 2009).

Otteita Suurisieluisuus-kirjasta:

Olen opettanut suurisieluisuutta – johtajille ominaista hyvettä – kymmenen vuoden ajan… Kokemukseni on, että suurisieluisuus herättää intohimoa aina ja kaikkialla. Olen nähnyt, kuinka ihmiset muuttuvat perustavanlaatuisesti, kun he kohtaavat tämän hyveen. Olen myös nähnyt ihmisten pakenevan luentosalista ikään kuin pelkän ajatuksen kauhistuttamina. Suurisieluisuus ei jätä ketään kylmäksi.” (s. 9)

Harvat viimeisten 300 vuoden vaikutusvaltaisimmista johtajista ovat olleet kristittyjä. Ei siksi, että kristityt olisi karkotettu yhteiskunnallisesta elämästä, vaan siksi, että he ovat itse vetäytyneet siitä. Tämä itsekastraatio on jotain täysin ällistyttävää.” (s. 19)

Kirjan julkistamistilaisuus pidetään 5.12. Helsingissä. Mukana mm. Alexandre Havard, Isa Merikallio ja Timo Soini.

Kuva: Tamara Dean

Haavoittuvuus

Viime vappu oli minulle kerta kaikkiaan erilainen. En ollut humalassa. Ei ollut krapulaa. En juonut olutta… Mutta vappu ei ollut näistä syistä erilainen: oikeastaan en koskaan ole vappuna humalassa enkä krapulassa. Hyvää olutta yleensä kyllä maistan.

Vappu oli erilainen, koska tänä vuonna oluen sijasta join horxataa, Valencian paikallisjuomaa, jota suuresti rakastan. Vappua vietin nimittäin Espanjan Valenciassa, sillä 2.-3. toukokuuta pidin sikäläisessä yliopistossa seminaarin hyvejohtajuudesta.

Ennen seminaaria sain tietää eräästä ihmisestä. Hyvä ihminen. Surullinen tarina. Se teki minuun sen verran suuren vaikutuksen, että puhuinkin seminaarissa uudesta aiheesta: haavoittuvuudesta. Continue reading

Kesäale –25 %

Kesälukemiseksi vaikka laiturin nokkaan tai matkalle, itselle tai ystävälle, Alexandre Havardin kirja Hyvejohtajuus nyt kesäalennuksessa -25 % (norm. 19,90 e)!

Tilaa täältä alennuskoodilla 829YYAPU.

Suomenkielisen käännöksen esipuheessa kirjoittaja paljastaa yllätyksen:

Kirjoitin tämän kirjan Suomessa. Vain Suomessa saatoin kirjoittaa tästä aiheesta. Suomi oli minun erämaani ja minun keitaani, minun pimeyteni ja minun valoni. Suomenlahden rannikolla sain uuden perspektiivin ja uudet voimat.

Alexandre Havard

PS. Hyvejohtajuus.fi toivottaa kaikille lukijoille oikein hyvää kesää! Kesälomailemme 26.6.-19.8., jonka aikana julkaisemme vain kirja-arvioita ja elokuva-analyysejä. Kaikkien aikojen (2008-2012) luetuimmat kolumnimme taas löydät täältä.

Rohkeuden korkein taso

Miten erotetaan jyvät akanoista loistavassa johtajuudessa? Oletko valmis nousemaan rohkeuden seuraavalle tasolle? Kirjoittaja tapasi Alexandre Havardin – ja katsoi peiliin.

Suomalaiset tekevät keskimäärin aivan liian vähän virheitä. Vältämme virheitä, tikariniskuja. Mutta samalla vältämme yrittämistä, edistymistä ja karaistumista, vahvistumista.

”Tämä ei koske minua”, saatat ajatella, ”minä olen rohkea uudistaja ja kokeilija!” Continue reading

Machiavelli

Hyvejohtajuus – kovien jätkien juttu

Hyvejohtajuus on kummallinen johtajuusoppi. Se vaikuttaa pehmomussutukselta, mutta onkin kovien jätkien kamaa. Se vain tulee ymmärtää oikein.

Kaikkien aikojen ensimmäinen Hyvejohtajuus-kirjoitukseni ”Hyvejohtajuus – mitä helvettiä?” käsittelikin sitä ahaa-elämystä, jonka koin ymmärtäessäni hyvejohtajuuden ytimen.

Sitä ennen suhtautumiseni hyvejohtajuuteen oli ollut huvituksensekainen kiinnostus: ”Mitäköhän siellä blogissa taas kerrotaan? Ajattele kauniita ajatuksia, niin firman tuotto paranee ainakin 35%?” Continue reading

Pahan pomon parannus

Paha kapteenina jättää uppoavan laivan ensimmäisenä. Mutta miten käy, kun paha kohtaa hyvän? Nyt mennään iholle.

Tiedän aivan liian hyvin, mitä paha on. Olen nähnyt sen peilistä, liian monesta eri kulmasta, liian monen vuoden ajan. Haluan nostaa sen hetkeksi jalustalle siksi, että ilman arvokasta lahjaa Pahalta en olisi koskaan todella löytänyt Hyvää, hyveitä.

Ilman Pahan lahjaa, sen luomaa kontrastia ja peiliä, hyveet olisivat vain arkisia, leutoja tuulahduksia, lähes itsestään selviä ja helppoja, kuten ilma jota laiskasti hengitämme päivästä toiseen. Continue reading

Avoin kirje tasavallan presidentille

Suomen 12. tasavallan presidentti on nyt valittu. Hyvejohtajuus tarjoaa lukijoilleen mahdollisuuden kirjoittaa presidentille avoimen kirjeen. Tämä ja muut mahdolliset kirjeet ja kommentit lähetetään tasavallan presidentin kansliaan virkaanastujaisten jälkeen.

Arvoisa tasavallan presidentti,

Presidentti on työ. Tätä olette korostaneet kampanjanne aikana, ja olen kanssanne samaa mieltä. Presidentti ei ole vain tehtävä eikä pelkkä virka. Siksi uskon, että hyvejohtajuus on erinomainen asenne työntekoon henkilölle, joka haluaa olla Suomella töissä. Continue reading

Hyvetreenit: kuinka kehittää hyveitä?

Käytännöllinen 10-osainen hyveportaikko, joka auttaa kehittämään hyveitä itsessä ja muissa.

Teineistä vaareihin, eri maissa ja läpi vuosikymmenten hyveet ovat luonteenpiirteitä, joita ihmisissä yleensä arvostetaan. Kukapa ei haluaisi olla pidetty ja arvostettu? Ja tuntea itsensä hyväksi ja arvokkaaksi?

Mutta mitä teemme kasvattaaksemme tätä arvokasta luonnepääomaa? Tässä kirjoituksessa annan muutaman vinkin. Continue reading

HYVEJOHTAJUUS ja EETTINEN JOHTAMINEN, 3 luentoa + illallinen

30. elokuuta 2011, klo 18-21

Illan teema: Kolme luentoa aiheesta ”Hyvejohtajuus ja Eettinen johtaminen”. Luennoitsijat ovat FT, professori Pauli Juuti ja KTT, professori Iiris Aaltio ja johtaja Katrina Harjuhahto-Madetoja.

Luentoja seuraa yleisökeskustelu.

Lisäksi hyvejohtajuuskouluttaja Santi Martínez esittelee johtamisblogia Hyvejohtajuus.fi. Continue reading