Vappupuhe kansalaisten kiihottamiseksi

Tämä puhe tarjoillaan vapun tienoilla työpaikalla, kotona tai kaupungilla. Se pidetään tehdashaalari päällä ja sininen kravatti kaulassa. Nautitaan pilke silmäkulmassa kuohuviinin ja perunasalaatin kera.

Arvon naiset ja herrat, työn raskaan raatajat,

Aki Kaurismäen elokuvassa Mies vailla menneisyyttä (2002) on kohtaus,  jossa mies on istuttanut perunoita maahan ja nostaa sieltä kahdeksan perunan sadon. Hän toteaa: ”Kolme täytyy säästää talven varalle ja ainakin kaksi siemenperunoiksi. Meidän maanviljelijöiden täytyy ajatella myös tulevia vuosia. Syömme vain sen, mikä jää yli.” Continue reading

Globaalin ekosysteemin romahtaminen voidaan estää

Tarvittavat toimintamallit, teknologiat ja rahoitusmahdollisuudet ovat olemassa. Onko sinussa ainesta kestävän kehityksen johtajaksi?

Ihmiskunta on tienhaarassa. Tienhaarasta risteää teitä tuhansiin eri suuntiin, jokaisella tiellä on omat kulkijansa. Liikennevalot vilkkuvat punaista, keltaista, vihreää, kaikilla sävyillä.

Osa kulkijoista valitsee tiensä tarkkaan liikennevalojen värejä tarkkaillen, osa ei piittaa liikennevaloista lainkaan, monet vaikuttavat kertakaikkisen värisokeilta. Continue reading

Yhteiskuntavastuusta ja omistamisesta

Yhteiskunnallisessa keskustelussa puhutaan usein hyvinvointiyhteiskunnan alasajosta. Lääkkeeksi on esitetty erilaisia tapoja yrityksen yhteiskuntavastuu toteutumisesta. Mutta jotta yhteiskuntavastuuajattelu aidosti edistäisi hyvää, vaaditaan selvä käsitys vastuusta ja sen edellytyksistä.

Pari vuotta sitten, kun taloudessa elettiin niin sanottua hyvää aikaa, puhuttiin paljon yritysten yhteiskuntavastuusta silloin kun jonkin tehtaan tuotanto päätettiin siirtää halvemman työvoiman maahan tai muuten vaan väkeä vähennettiin.

Siitä, että talouskriisin iskettyä keskustelu yritysten yhteiskuntavastuusta on loppunut lähes tyystin, voi mielestäni tehdä päätelmiä tuon keskustelun luonteesta.

Väitän, että keskustelu yhteiskuntavastuusta liittyy pääasiassa nykyisenkaltaisessa kapitalismissa niin sanotun nousukauden ilmiöihin, sen ihmettelemiseen, miten yhtiön johtajat voivat rahastaa optioilla miljoonia samaan aikaan kun voitot ”revitään työläisen selkänahasta”.

Vuonna 2010 tuollaista nousukautta elävät vain suurimmat pankkiliikkeet, ja niitä ei Suomessa ole, joten keskustelua ei tarvita. Toisin on Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa, missä pankkiirien bonukset puhuttavat. Continue reading