Hyvejohtajuus-blogin kävijämäärä on noussut viime vuosina huimasti. Alun perin blogissa puhuttiin paljon hyveistä ja johtajuudesta. Ajan myötä aiheet ovat siirtyneet käsittelemään myös muita henkilökohtaiseen kasvuun liittyviä aiheita.
Hyvejohtajuus itsessään ei ole enää niin vahvasti läsnä. Tämän ja kävijämäärän nousun johdosta tässä kirjoituksessa selitetään pähkinänkuoressa mitä hyvejohtajuus on.
Suomen 12. tasavallan presidentti on nyt valittu. Hyvejohtajuus tarjoaa lukijoilleen mahdollisuuden kirjoittaa presidentille avoimen kirjeen. Tämä ja muut mahdolliset kirjeet ja kommentit lähetetään tasavallan presidentin kansliaan virkaanastujaisten jälkeen.
Arvoisa tasavallan presidentti,
Presidentti on työ. Tätä olette korostaneet kampanjanne aikana, ja olen kanssanne samaa mieltä. Presidentti ei ole vain tehtävä eikä pelkkä virka. Siksi uskon, että hyvejohtajuus on erinomainen asenne työntekoon henkilölle, joka haluaa olla Suomella töissä. Continue reading
Tutkimusten mukaan lapsuudessa itsensä hyvin hillitsevillä on aikuisena vähemmän sosiaalisia, taloudellisia ja terveyteen liittyviä ongelmia. Onneksi aikuinenkin voi oppia itsehillintää. Kirjoittaja sai oppitunnin kantapään – tai pikemminkin polven – kautta.
Itsehillinnästä puhuminen ei ole kovin suosittua nykyään. Ehkä me suomalaiset olemme perusolemukseltamme edelleen hillittyjä ja jäykkiä, josta haluamme pikemminkin vapautua. Itsehillintä on kuitenkin hyvän elämän – ja hyvän johtajuuden – edellytys.
Itsehillinnällä perinteisesti tarkoitetaan tunteidensa hallitsemista ja tyynenä pysymistä. Joskus puhutaan itsehillinnän pettämisestä. Sillä tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että ei ole onnistunut hallitsemaan tunteitaan. Perinteisiä keinoja itsehillinnän pitämiseksi on kymmeneen laskeminen tai vaikeasta tilanteesta poistuminen. Continue reading
Rakas Taivaanisä,
lähetä vaatteita kaikille niille köyhille naisille,
joita isi auttaa tietokoneella.
Amen.
Moni on huomannut, että hyvejohtajuusblogin vakituisten kirjoittajien joukossa ei taida olla muodikkaita pornografian puolestapuhujia. Syy tähän on yksinkertainen: pornografia syö maata johtajuuden alta.
Ilmiö on niin hyvin ja laajalti dokumentoitu, että me datauskovaiset suomalaisetkaan emme enää sitä epäile niin kuin joskus. Sen haitalliset vaikutukset työelämään ovat hyvin tiedossa, mutta joskus ne esitetään yksipuolisesti tehokkuuden näkökulmasta. Tilannetta olisi hyvä tarkastella myös johtajan henkilökohtaisten hyveiden näkökulmasta. Continue reading
Vaatimukset työurien pidentämisestä ovat nostaneet taas keskusteluun esimiestyön ongelmat. Huono johtaminen on usein syynä, kun eläkeikään ehtinyt työntekijä ei jatka työuraansa.
Varsin suuri yksimielisyys vallitsee siitä, että suomalaisessa johtamisessa on parannettavaa erityisesti ihmisten johtamisessa. Esimiehillä on vaikeuksia ihmisten kohtaamisessa, vuorovaikutustaidoissa ja arvostuksen osoittamisessa.
Koulutuksen tai tiedon puutteesta eivät johtamisen ongelmat johdu. Kumpaakin on tarjolla enemmän kuin kylliksi ja kursseilla käydään ahkerasti. Kysymys on siitä, miten tieto muutetaan hyviksi käytännöiksi, uusiksi toimintatavoiksi.
Hyvän johtamisen perusasiat ovat yksinkertaisia ja ikivanhoja, silti niissäkin jatkuvasti kompastellaan. Continue reading
Talonpoikaisjärki tai käytännöllisyyden viisauden hyve (prudentia) tukee päätöksentekoa se jokaisessa vaiheessa: valmistelussa, harkinnassa ja päätöksen toimeenpanemisessa.
Istun mökillä nojatuolissa. Katson ikkunasta ulos. Ulkona on puolimetriä lunta. Lumi peittää puiden oksat. Pikkulinnut ovat kerääntyneet lintulaudoille ruokailemaan. Ne näyttävät hyvin pyöreiltä. Muutamia lumihiutaleita leijailee taivaalta. Naapuritalon piipusta nousee ohut ja suora savu. Tiellä näkyy satunnaisesti joku auto. On niin hiljaista, että kuulen välillä vain keittiön jääkapin hyrisevän.
Olen lähdössä muutaman tunnin kuluttua kotiin. Continue reading
Syvääluotaava artikkeli viisauden hyveestä. Johtajalle viisaus merkitsee kykyä hahmottaa todellisuus ja tehdä tämän realismin pohjalta hyviä päätöksiä.
”Viisas ei mene tilanteisiin, josta älykkäät selviytyvät.” En tiedä onko tässä letkautuksessa mitään järkeä, mutta ainakin se vahvistaa meidän perusintuitiomme: älykkyys ja viisaus ovat eri asioita.
Korkea-älyiset ihmiset, jotka ovat tehneet Mensa-testin (internetissä tietenkin), on helppo bongata: heiltä nimittäin ”lipsahtaa” tämä tieto ihan arkikeskusteluissa. Mutta onneksi se ei vähä-älyisiä häiritse: he kun tietävät, että älykkyystestit on ihan höpöhöpö-juttuja.
Halpa huumori sikseen. Tarkoitus ei ole puhua älykkyydestä, vaan viisaudesta — viisauden hyveestä. Continue reading