Kehityskeskusteluista onnistumiskeskusteluihin

Kaavamaiset kehityskeskustelut kuuluvat menneisyyteen. Keskustellaan sen sijaan työn merkityksellisyydestä, siitä mistä voimme olla ylpeitä ja unelmista.

Olipa kerran auditorio täynnä yrityksen ylintä ja keskijohtoa. Olin juuri piirtänyt fläpille kolme maagista lukua: paljonko kehityskeskusteluihin oli kulunut aikaa henkilötyövuosina, mitä se tarkoitti rahassa ja minkä arvosanan henkilöstö oli antanut kehityskeskusteluille. Surkeat luvut tuijottivat fläpiltä johtajia.

Hetki oli lyhyt mutta hiljaisuus ikuisuuden mittainen. Lopulta toimitusjohtaja kysyi ääneen sen, mikä jo leijui ilmassa: pitäisikö meidän luopua koko käytännöstä? Vastasin silmää räpäyttämättä: ”Ei tietenkään, vaan vakavasti miettiä, miten käytetystä ajasta saisi mielekkäämmän ja tuottavamman.”

Continue reading

Johtaja pettymysten ja menetysten käsittelijänä

Epävarmuus, pelot, pettymykset ja menetykset sitovat ihmisen psyykkistä energiaa. Niinpä johtajien ja esimiesten suuri johtajuushaaste on omien ja johdettavien turhaumien sietokyky ja käsittely. Tämä on oleellinen tekijä arvioitaessa hänen kyvykkyyttään esimiehenä. Johtaja on kuin kompostori: saadessaan jätökset päällensä osaako hän palauttaa ne takaisin lannoitteena?

17 vuoden kokemukseni yritysten johdon ja esimiesten sekä 9 vuoden kokemukseni seurakuntien pastoreiden henkilöjohtajuuden valmentajana ja työnohjaajana on konkreettisella tavalla tuonut esiin yhden johtajan haasteellisimmista todellisuuksista.

Miten johtajana käsittelet omia sekä johdettaviesi pettymyksiä ja menetyksiä siten, että säilytät oman psyykkisen toimivuutesi? Continue reading

Internet ja työn tehokkuus

Internetin tarjoamat mahdollisuudet aiheuttavat laajamittaista tehottomuutta suomalaisissa yrityksissä. Johtajien on ymmärrettävä uudet haasteet ja vastattava niihin proaktiivisesti. Vapauden kasvaessa hyveiden merkitys korostuu.

Kymmenen vuotta sitten IT–kupla oli suurimmillaan. Monet ihmettelivät, mihin teknologiayritysten arvostukset perustuivat ja mikä oli mahdollistanut vuosia jatkuneen osakemarkkinoiden poikkeuksellisen nousun. Standardivastaus oli, että uusi ja ihmeellinen informaatioteknologia oli muuttanut talouden lainalaisuudet, koska se oli tehostanut työskentelyä niin paljon.

Se saattoi pitää osittain paikkansa. Uusi teknologia on helpottanut viestintää, leikannut monia kuluja ja mahdollistanut toimintatapoja, joista ennen ei osattu unelmoidakaan. Tämä on kuitenkin vain totuuden toinen puoli.

Continue reading