Rohkeuden korkein taso

Miten erotetaan jyvät akanoista loistavassa johtajuudessa? Oletko valmis nousemaan rohkeuden seuraavalle tasolle? Kirjoittaja tapasi Alexandre Havardin – ja katsoi peiliin.

Suomalaiset tekevät keskimäärin aivan liian vähän virheitä. Vältämme virheitä, tikariniskuja. Mutta samalla vältämme yrittämistä, edistymistä ja karaistumista, vahvistumista.

”Tämä ei koske minua”, saatat ajatella, ”minä olen rohkea uudistaja ja kokeilija!” Continue reading

Pehmeät arvot ovat kovia arvoja

Mitä tekemistä japanilaisella samurailla on pehmeiden arvojen kanssa?

Kun televisiosta tulee 4D-, 5D- tai DD-dokumentti à la ”Äitini tyttöystävän kaksipäinen vasikka kävi sukupuolenvaihdosleikkauksessa”, pysyttelen yleensä tusinan kanavan päässä.

Kuten monia miehiä, minua kiinnostavat enemmän historialliset, erityisesti sotahistorialliset dokumentit. Niistä oppii kaikkea mielenkiintoista.

Taannoisesta japanilaissamuroita käsittelevästä dokkarista opin uuden sanan:

”Horo.” Continue reading

Johtajan rohkeudesta

Hyvän johtajan yksi tuntomerkki on rohkeus. Rohkeus on hyve, joka sijoittuu pelkuruuden ja yltiöpäisyyden välimaastoon.

Rohkeuteen liittyy olennaisesti kyky hallita oikein yleensä negatiivisiksi koettuja tunteita, erityisesti pelkoa ja ahdistusta. Joskus pelkoa tulee kunnioittaa, joskus se tulee ylittää. Jollekulle pelon ylittäminen tietyssä tilanteessa on hyve, mutta toiselle se voi olla pahe.

Pidämme rohkeana yleensä henkilöä, joka voittaa pelkonsa. Rohkean ei tarvitse tuntea pelkoa joka kerta, kun hän on valintatilanteessa. Esimerkiksi laskuvarjojääkäri on voinut olla kauhusta jäykkänä ennen ensimmäistä hyppyään, mutta sen jälkeen jokainen hyppy on tuntunut aina vain helpommalta. Tällöin rohkeus on muodostunut habituaaliseksi hyveeksi, joka toistettuna on tullut osaksi hänen persoonaansa ja luonnettaan. Vastaavassa tilanteessa jokamies tuntisi pelkoa, mutta hän ei, koska  on toiston avulla voittanut sen.

Rohkeuden ydin

Kuitenkin tämä määre on liian suppea, jotta voisimme kuvata rohkeutta hyveenä. Hyveellisesti rohkea voittaa pelkonsa oikeista motiiveista. Henkilö voi siis olla rohkea olematta hyveellinen tai myöskään sortumatta yltiöpäisyyteen. Hyveellisesti rohkealla täytyy olla jokin hyveellinen motiivi toiminnalleen. Continue reading

Vaeltajan mietteitä

Viisi päivää erämaassa panivat miettimään kärsivällisyyden hyvettä.

Palasin juuri viiden päivän vaellukselta Lapista. Hullun hommaa. Mutta antoisaa ja opettavaista.

Rinteillä tepastellessa oli aikaa pohtia jos jonkinlaisia asioita, pieniä ja suuria. Erityisellä tavalla jäivät mieleen käytännölliset oppitunnit kärsivällisyydestä ja kestävyydestä.

Kestävyyden koulussa

Kärsivällisyys joutuu nimittäin vaelluksella usein koetukselle. Minuun teki vilpittömästi vaikutuksen porukkamme jatkuva positiivisuus: henki oli aina myönteinen ja kannustava, ei koskaan kritisoiva ja valittava, vaikka joskus kohtasimmekin vaikeuksia ja uupumusta.

Continue reading

Rohkeuden hyve

Tässä artikkelissa tarkastellaan rohkeuden hyvettä. Mitä se on? Mitä se ei ole? Mikä on rohkeuden ydin: pelottomuus vaiko kestävyys?

Hyvejohtajuuden pääteesit ovat yksinkertaisia: (1) Johtajuudessa on ensisijaisesti kyse ihmisen luonteesta. (2) Luonne (character) ei ole sama asia kuin temperamentti (temperament), joka on synnynnäinen. Luonne muodostuu hyveistä, toisin sanoen hyvistä taipumuksista tai tottumuksista. (3) Koska hyveitä voidaan vahvistaa harjoittamalla, luonnetta voidaan vahvistaa.

Tämä luonteen vahvistaminen hyveiden avulla on hyvejohtajuuden ydin. Se on todellisen johtajuuden haaste — ja vahvuus.

Hyveitä on monenlaisia. Johtajuudelle tärkeitä hyveitä on suurisieluisuus ja nöyryys. Lisäksi neljä päähyvettä, joihin kaikki muut hyveet nojaavat tavalla tai toisella, ovat käytännöllinen viisaus, rohkeus, oikeudenmukaisuus ja itsehillintä/kohtuullisuus. Tässä artikkelissa tarkastellaan lyhyesti rohkeuden hyvettä.

Mitä rohkeus ei ole? Mitä rohkeus on? Mikä on rohkeuden ydin? Continue reading