Torsti Lehtinen: Viisaus kutsuu meitä joka hetki

Uutta kirjaa työstävä Torsti Lehtinen pohtii, mitä viisaus on. Viisaus on talloutunut nopean elämänrytmin ja teoreettisen tiedon jalkoihin, mutta on löydettävissä, jos uskallamme sitä vilpittömästi kuunnella.

Torsti Lehtinen, 72, on kulttuurin moniottelija. Pitkä ja työteliäs ura on tuottanut romaaneja, näytelmiä, aforismeja ja filosofisia teoksia. Lehtinen on kääntänyt suoraan tanskasta neljä filosofi Søren Kierkegaardin alkuperäisteosta ja kirjoittanut Kierkegaardin ajattelua esitteleviä teoksia. Moni filosofiaan ja teologiaan perehtyvä on tietämättään kiitoksen velkaa tälle miehelle. Tanska kun ei jokaiselta taivu niin notkeasti.

Nyt Lehtinen kirjoittaa uutta kirjaa Multaisen iän kerho (Basam Books), joka ilmestyy syksyllä. Multaisen iän kerho pohtii elämän tarkoitusta, ja käsittelee viisautta yhtenä mahdollisena päämääränä elämälle. Torsti Lehtinen, eikö viisaus kalskahda jotenkin vanhalta?

Continue reading

Miten saavuttaa täydellisen onnen?

Milloin sinä olit todella onnellinen? Mitä tähän onneen liittyi? Kenties osallistumista, jakamista ja rakkautta? Vaikka täydellinen onni odottaakin ehkä vasta taivaassa, saatamme kokea jo nyt palan taivasta.

Viime lauantaina vietettiin pyhäinpäivää. On se hyvä, että muistamme poisnukkuneita. Sellaiset päivät tuovat tauon tavalliselle yhteiskuntamme menolle. Pysähdymme muistamaan ja ajattelemaan.

Lauantaina minä ajattelin siskoani. Lourdes kuoli 15-vuotiaana. Minä olin 10. Hän ja viisi muuta nuorta jäi jätehuoltoauton alle. Kolme heistä kuoli. Mukana olivat myös pikkuveljeni ja toinen sisko, mutta he eivät menehtyneet.

Continue reading

3 tapaa heittäytyä junan alle: Jarkon matka narkomaanista hyvejohtajaksi

Junasta poistuva vaimoni on talloa narkomaania, joka on juuri kömpinyt raiteilta takaisin laiturille. Tuo narkomaani on Jarkko, minun tuleva sankarini.

Tällä ensitapaamisella sekainen Jarkko avautuu sekaisesta elämästään sekavasti vaimolleni. Pienistä lapsistaan ja siitä miten huono isä hän on. Miten hän ei haluaisi juoda eikä käyttää aineita.

Kuukausien ja vuosien kuluessa opin paljon: esimerkiksi sen, etten siedä ihmisiä, joiden heikkouden vuoksi menetän aikaa ja rahaa. En osaa asettua Jarkon asemaan ja uskon vahvuudentunnossani, että itse olisin helposti ponnistanut ylös siitä suosta, jossa hän eli.

Continue reading

Miksi hyvissä paikoissa tapahtuu pahoja asioita?

Koulusurmien ympärillä vellonut keskustelu haastaa pohtimaan, millaisessa maailmassa elämme ja mitä oikeastaan voimme tehdä sitä muuttaaksemme. Kirjoittajan mukaan keskustelua vaivaa kuitenkin realismin puute. Olisiko tosiasioiden tunnustaminen viisauden alku?  

Joitakin vuosia sitten asuin pienessä ja herttaisessa yliopistokaupungissa New Jerseyssä. Eräänä aamuna paikallisen ostoskeskuksen parkkipaikalla nähtiin murhenäytelmä.

Mustasukkaisuuden riivaama mies yritti puukottaa entisen tyttöystävänsä, mutta epäonnistuttuaan tässä viilsi ranteensa auki. Kirjakaupan tiskille verissä päin hoippunut ex-tyttöystävä sai paikalle poliisit ja ambulanssit, mutta mies oli ehtinyt jo vuotaa kuiviin. Paikallisen lehden otsikoissa luki seuraavana päivänä:

Miksi hyvissä paikoissa tapahtuu pahoja asioita? Continue reading

Liikkeenjohto ja soturin tie (bushido) osa 3: Rohkeus

Artikkelisarja japanilaisten samuraiden moraalikoodistosta ja sen ilmenemismuodoista nykyaikaisessa liikkeenjohtamisessa jatkuu. Tällä kertaa käsitellään Bushidon toista hyvettä ”rohkeus”.

Termiä samurai käytettiin eliitti- ja soturiluokasta, joka vaikutti Japanissa yli 1000 vuoden ajan 700-luvulta aina vuoteen 1868. Nämä soturit kehittivät ehdottomaan kunniaan ja tiukkaan käyttäytymistä sääntelevään normistoon perustuvan ja sille täysin omistautuneen eettisen koodiston, joka tunnettiin nimellä Bushido eli ”soturin tie”.

Bushidon moraalisen koodiston selkärankana olivat seitsemän hyvettä, jotka olivat: oikeamielisyys, rohkeus, myötätunto, kunnioitus, rehellisyys, kunniantunto ja lojaalisuus. Nämä hyveet ja niiden mukaan eläminen oli jokaisen samurain kunnia-asia, ja näitä periaatteita tuli noudattaa tinkimättä niin sodan kuin rauhankin aikana. Continue reading

Kuolema tuli työpaikalle

Sähköposti esimieheltä otsikolla ”Surullisia uutisia” ei innosta avaamaan. Luen viestin ja epäusko iskee päälle. Luen uudestaan, epäusko vaihtuu sanattomuudeksi. Luen vielä kolmannen kerran. Uutiset olivat otsikkonsa mukaisia.

Työskentelen suhteellisen pienessä yrityksessä. Alle sadan hengen porukasta kaikki tuntevat toisensa, ovat työkavereita keskenään — ainakin jollain tasolla. Siispä jonkun menehtyminen, erityisesti äkillinen sellainen, vaikuttaa poikkeuksetta kaikkiin.

Continue reading

Viisas aloittaa tavoite mielessään

Kuvittele, että saavut hautajaisiin, ja arkussa makaat sinä itse. Millaisia muistopuheita sinusta pidetään? Ajatusleikki auttaa kysymään, mikä on elämämme tavoite.

Teoksessaan 7 Habits of Highly Effective People (suom. Tie menestykseen) Stephen Covey esittää seitsemän toimintatapaa, joita hän pitää aidon tuloksellisuuden olennaisina osina. Toinen toimintatapa kuuluu: Aloita tavoite mielessäsi.

Se voi kuulostaa itsestään selvältä, mutta on kaikkea muuta. Covey tekee lukijalle ajatuskokeen: kuvittele, että saavut hautajaisiin, ja arkussa makaat sinä itse… Miten toivoisit muistopuheita pitävien henkilöiden kuvailevan sinua? Millainen aviopuoliso ja vanhempi olit? Millainen poika tai tytär? Millainen ystävä? Millainen työtoveri?

Tämä ajatusleikki ei ole Coveyn oma keksintö. Lukuisat pyhimykset ovat pitäneet kuolemaa – ja tuonpuoleista elämää – mitä hedelmällisimpänä mietiskelyn aiheena. Se auttaa kysymään, mikä todella on elämämme ja toimintamme tavoite. Eikä kyse ole siitä, mitä haluaisit muiden ajattelevan sinusta, vaan siitä, millainen todella haluaisit olla.

Continue reading