Kuolema tuli työpaikalle

Sähköposti esimieheltä otsikolla ”Surullisia uutisia” ei innosta avaamaan. Luen viestin ja epäusko iskee päälle. Luen uudestaan, epäusko vaihtuu sanattomuudeksi. Luen vielä kolmannen kerran. Uutiset olivat otsikkonsa mukaisia.

Työskentelen suhteellisen pienessä yrityksessä. Alle sadan hengen porukasta kaikki tuntevat toisensa, ovat työkavereita keskenään — ainakin jollain tasolla. Siispä jonkun menehtyminen, erityisesti äkillinen sellainen, vaikuttaa poikkeuksetta kaikkiin.

Continue reading

Auto katukivessä

Helmikuisen aamun yksinäiset lumihiutaleet leijailevat pilviseltä taivaalta — iskeytyäkseen tuulilasiini. Meillä on paljon yhteistä. Nekin lähtivät matkaan lopulta kolaroidakseen.

Vihreä. Se on positiivinen väri: ”kyllä mä vielä ehdin!”

Keltainen. Punainen. Jarrua, jarrua!

Continue reading