merkityksellisyys

Sinulla on velvollisuuksia

Ihmisoikeuksista puhuminen alkaa aikamme yltäkylläisyyden keskellä saada jo huvittavia piirteitä. Mikään ei tunnu olevan tarpeeksi. Oikeuksien määrä on kuin loputon seisova pöytä, jonne tuodaan jatkuvasti lisää ruokalajeja. Miksi kukaan ei puhu velvollisuuksista?

Olemme hemmoteltua kansaa. Historian näkökulmasta elämme satumaisen runsauden keskellä. Jos meiltä puuttuu jotain, voimme vain alkaa vaatimaan halujemme tyydyttämistä ja vedota oikeuksiimme. Pelkkä olemassaolomme oikeuttaa meidät videopeleihin ja aurinkorantoihin. Meitä edeltäneille sukupolville Suomi olisi kuin aikuisten Disney World. Continue reading →

Nordic Business Forumissa opittiin hyvejohtajuutta

Nordic Business Forum tuli ja meni, mutta tapahtuman opetukset jäivät elämään. Patrick Lencionin ja Adam Grantin opeilla sinustakin voi tulla huippuhyvejohtaja. Menestykseen ei tarvita monimutkaisuutta, vaan merkityksellisyyttä ja välittämistä. Tässä ilmainen tuulahdus Nordic Business Forumista Hyvejohtajuuden lukijoille.

Välitä alaisistasi

Lencionin mukaan ihmiset eivät lähde työpaikoista, joissa heidät tunnetaan. Kun hyvistä työntekijöistä käydään markkinapaikoilla kovaa kilpailua, niin parhaiten pärjäävät välittävät organisaatiot.

Välittäminen on rahaakin tärkeämpää. Jos johtaja on aidosti kiinnostunut alaisensa hyvinvoinnista, niin hyviä asioita tapahtuu. Työntekijässä kasvaa välittämisen myötä lojaalisuus ja tyytyväisyys työnantajaansa kohtaan. Continue reading →

Oletko syntynyt onnellisten tähtien alla?

Ystäväni oli ajautunut ammattiinsa elämän käänteissä oikeastaan sattumalta. Vuosien myötä pätkätyösuhteet ja jo alun perin löyhä motivaatio kyseistä työtä kohtaan johtivat siihen, että hän lähti opiskelemaan uutta, mielekkäämpää ammattia keski-ikäisenä.

Valmistuttuaan ”ikääntyvänä” työntekijänä, siis yli 45-vuotiaana, hän haki noin kahta sataa avointa työpaikkaa. Parikymmentä kertaa hän pääsi haastatteluun ja parhaimmillaan jäi lopulta valinnoissa toiseksi tai kolmanneksi.

Melankolisuuteen taipuvaisena olisin vastaavassa tilanteessa jo parinkymmenen hakemuksen jälkeen käynyt mielessäni oikeudenkäyntiä maailmaa vastaan; syyttänyt elämää epäreiluksi, työelämän nykymenoa mielettömäksi. Vaikka vain periaatteesta olisin jatkanut hiljaista oikeustaistelua, vahingonkorvauksiahan ei olisi tiedossa.

Ystäväni on kuitenkin syntynyt onnellisten tähtien alla.  Continue reading →

Rakkaus, työnteko ja muita lentomatkan mietteitä

Onko työnteossa sijaa rakkaudelle? Santi Martínez pohtii työn merkityksellisyyttä paluumatkalla Kosovosta Helsinkiin.

Kirjoitan ajatuksiani paraikaa lentokoneessa. Olen jatkolennolla Helsinkiin. Sitä ennen lensin Markku Lepojärven kanssa Kosovon Pristinasta Istanbuliin. Ensimmäisellä lennolla seurasin, kuinka nuorempi henkilö avusti kunnioittavan kohteliaasti vanhempaa pariskuntaa, joka kenties lensi ensimmäistä kertaa elämässään. Continue reading →

Työ on kärsimystä ja elämän tarkoitusta

Työ ei ole välttämätön paha, vaan työ tuo elämään merkitystä. Elämässä on paljon muutakin kuin työ, mutta paljon elämästä on myös työtä. Arjen aherruksesta löytyy sisältöä elämään vaikka puunaisi junan vessoja.

Kaikki työ on merkityksellistä

En oikein tiedä, mitä ovat paskaduunit. Olen poiminut marjoja, siivonnut, tehnyt lumitöitä ja myynyt ovelta ovelle. Ehkä paskaduunilla tarkoitetaan jotain tällaista?

Työn pitäisi olla coolia. Töissä pitäisi saada toteuttaa itseään. Töissä pitäisi olla kivaa. Minun työni pitäisi muuttaa maailmaa.

Väärin. Töissä ei ole aina kivaa eikä siellä aina voi toteuttaa itseään. Joskus pitää vain jyystää ja se on ihan ok. Continue reading →

Ihmisen elämän välttämättömyyksiin vastaaminen

Mihin tietoista ohjaavaa lasten kasvatusta tarvitaan vai tarvitaanko?

Tarvitaan, koska kaikki ihmiset joutuvat kohtaamaan tietyt elämän välttämättömyydet. Ihmiselämän välttämättömyyksiin jokaisen tulee monin tavoin valmistautua ja vastata.

Ihmiselämän kuutta käytännön välttämättömyyttä Dietrich Benner kuvaa seuraavasti kirjassaan Allgemeine Pädagogik (1987):

1. Talouselämä 

Ihmisen täytyy työllään luoda elämisensä edellytykset.

2. Etiikka

Ihmisen täytyy toimia yhteistoiminnassa muiden ihmisten kanssa, mikä edellyttää sääntöjä ihmisten välistä vuorovaikutusta varten.

Continue reading →

Älä innostu mistään

Seuraa intohimoasi! Innostu, suomalainen, puurtamaan kansakunnan hyväksi! Innostu, työntekijä, tuottamaan osakkeenomistajille lisäarvoa! Tehdään yhdessä elämästä fantastisen intohimoista!

Kiusaannuitko, tai peräti ärsyynnyit? Ei ihme, sillä innostus- ja intohimopuhe ovat kokeneet inflaation. Me suosittelemme nyt uutta reseptiä: älä innostu mistään. Continue reading →

Kehityskeskusteluista onnistumiskeskusteluihin

Kaavamaiset kehityskeskustelut kuuluvat menneisyyteen. Keskustellaan sen sijaan työn merkityksellisyydestä, siitä mistä voimme olla ylpeitä ja unelmista.

Olipa kerran auditorio täynnä yrityksen ylintä ja keskijohtoa. Olin juuri piirtänyt fläpille kolme maagista lukua: paljonko kehityskeskusteluihin oli kulunut aikaa henkilötyövuosina, mitä se tarkoitti rahassa ja minkä arvosanan henkilöstö oli antanut kehityskeskusteluille. Surkeat luvut tuijottivat fläpiltä johtajia.

Hetki oli lyhyt mutta hiljaisuus ikuisuuden mittainen. Lopulta toimitusjohtaja kysyi ääneen sen, mikä jo leijui ilmassa: pitäisikö meidän luopua koko käytännöstä? Vastasin silmää räpäyttämättä: ”Ei tietenkään, vaan vakavasti miettiä, miten käytetystä ajasta saisi mielekkäämmän ja tuottavamman.”

Continue reading →

Mistä flow-tilassa on kysymys?

Flow-kokemus tarkoittaa optimaalista kokemusta: tilaa, jossa kaikki sujuu kuin itsestään. Flow-tilalle keskeisessä roolissa on neljä tekijää: tehtävästä saatava palaute, keskittyminen, tehtävän merkitys sekä taitojen ja vaatimustason tasapaino. Flow-tilassa aika ja minäkokemus unohtuvat, ja toiminta virtaa esteettä ja tuloksellisesti.

Flow-kokemus on keskeisessä roolissa inhimilliselle hyvinvoinnille. Professori Martin Seligman linjaa, että ihmisen hyvinvointia on kolmenlaista: aistinautintoon perustuva hedonia, työskentelyyn perustuva flow-tila sekä toisten palvelemiseen perustuva merkityksellisyyden kokemus. Flow on keskeisessä roolissa myös viimeisessä: merkityksellisyyden tunne nousee siitä, että pystyt työskentelemään flow-tilassa ja tuottamaan samalla arvokkaita tuloksia yhteisöllesi.

Mutta mistä flow-tilassa on kysymys? Continue reading →