Et ole se, mitä sinulle on tapahtunut, vaan se, mitä saat tapahtumaan. Suuresta osasta minuudestasi et ole päässyt koskaan päättämään. Kuka olisit tänään, jos saisit itse päättää?
Kuuntelen henkilöä, jonka katse on lähes lasittunut kuukausia kestävästä surusta. Hän on jäänyt yksin, ja onhan tässä paljon muutakin: kauan jatkunutta työttömyyttä, huoli oman lapsen näkemisestä ja jatkuvaa kamppailua sisäisiä demoneja vastaan.
Ne demonit moittivat kyvyttömäksi, muistuttavat tehdyistä virheistä ja kannustavat niihin virheisiin uudelleen, nauravat suunnitelmille itsensä kehittämisestä ja sanovat, että olet kuka olet ja pysyt sellaisena.
Muiden moitteet, odotukset, vaatimukset ja myös kehut pitävät hänet roolissaan, jota hän ei koskaan varsinaisesti valinnut.
