Hyveet ja onnellisuus liikenteessä

Olen tullut takaisin Suomeen. Taakseni Afrikkaan jäi loistavia ihmisiä ja rikastuttavia kokemuksia… sekä Nairobin liikenne. Onneksi palaan Keniaan säännöllisin väliajoin, joten voin aina tavata siellä olevia ystäviäni – ja sukeltaa taas Nairobin liikenteeseen.

Heti Suomeen saavuttuani sain aivan erilaisen liikennekokemuksen, tällä kertaa jalankulkijana. Continue reading

Lakimiehen moraalittomuus edellyttää syvällistä moraalista harkintaa

Työskentelen lakiasiaintoimistossa lakimiehenä. Jokin aika sitten esimiestäni haastateltiin lehteen, ja juttuun päätyi lainaus: ”juristilta on väärin kysyä moraalista”. Kuulostaapa pahalta, moraalittomat juristit taas asialla! Lainauksesta kuitenkin puuttui osa. Continue reading

Tunnistatko oikean ja väärän välisen eron?

Suomi pyysi lastenoikeuksien päivänä 20.11. anteeksi niiltä ihmisiltä, joita on lastensuojelun alaisuudessa kohdeltu kaltoin tiettyinä vuosina. Tätä uutista lukiessani ryhdyin miettimään jälleen kerran pahuutta. Kestokysymyksenä on aina, ’miten on mahdollista, että tällaista tapahtuu?’. Miten on mahdollista, että lastenkotien johtajat ovat sallineet väkivallan kohdistumista lapsiin? Miten aikuiset ihmiset ovat voineet toimia näin? Mitä heidän mielessään on liikkunut?

Continue reading

Vääryyttä puolustamassa, kylänmiesten vastusteluista huolimatta

Monet meistä ovat valmiita puolustamaan oikeutta ja rikosten uhreja viimeiseen saakka. Huomattavasti harvempi meistä on valmis puolustamaan vääryyttä tai rikoksentekijöitä edes osaksi. Miksi?

Jokin aika sitten luin amerikkalaisen vankilapsykologin blogikirjoituksen. Hänen viestinsä on, että toisin kuin USA:n vasemmisto väittää, mielenterveysongelmat voivat tietyssä tilanteessa tehdä henkilöstä väkivaltaisen, ja vasemmisto tekee vaarallisen virheen yrittäessään häivyttää tämän aspektin mielenterveysongelmista.

Ydinajatuksena on, että on helppo puolustaa henkilöä, joka on selkeä uhri. Sen sijaan ihmiset eivät useinkaan ole valmiita puolustamaan sellaisia, jotka ovat tehneet väärin. Päinvastoin, tällaisille ihmisille vaaditaan mahdollisimman kovia rangaistuksia, jopa mahdolliset lieventävät asianhaarat unohtaen.

Tällaista retoriikkaa on havaittavissa myös Suomessa: raiskaajilta munat pois! Saunan taakse ja kuolemanrangaistus käyttöön! Rikollisten hyysääminen lopetettava ja kovempia rangaistuksia peliin!

Continue reading

Mad Max: Fury Road – Rytinää ja rikkinäisyyden filosofiaa

Uusi Mad Max: Fury Road on saapunut valkokankaalle. Aku Visala kertoo arviossaan, kuinka tiukan toimintaelokuvan kuoren alle on ladattu varsin paljon sisältöä. Mitä tapahtuu, kun maailma rikkoutuu?

Vanhana toimintaelokuvien harrastajana minua hirvittää aina, kun klassikkoja väen vängällä väännetään uuteen, 2010-luvun asuun. Uudelleenfilmatisointien historia on varsin surullinen, vaikka poikkeuksiakin on.

Australialaisen George Millerin Mad Max –elokuvat (1979, 1982, 1985) ovat toimintaklassikoita: rähmäisiä ja vauhdikkaita tykityksiä, jotka ovat enemmän b-elokuvia kuin tyyliteltyjä Hollywood kassamagneetteja.

Mad Maxit olivat kuitenkin enemmän kuin pelkkää toimintaa. Niiden postapokalyptinen visio puhutteli ihmisiä syvästi ja ne synnyttivät kokonaisen uuden genren. Tuhansien halpakopioiden lisäksi postapokalyptisesta rappiomaailmasta tuli ilmiö myös tietokonepelien maailmassa. Tuskin olisi olemassa esimerkiksi merkittävää Fallout–pelien sarjaa ilman Mad Maxia.

Nyt, 30 vuoden jälkeen, George Miller on jälleen ohjaimissa. Minun ei olisi tarvinnut olla huolissani. Continue reading

Eettiset arvot arjen käyttövoimaksi!

Poliittiset puolueet määrittelevät omia arvojaan, samoin määrittelevät yritykset. Missä määrin arvoista tulee näille tahoille käyttövoimaa arkeen, jää usein kovin heikoksi ja epämääräiseksi, koska puhe arvoista on nykyisessä yhteiskunnassamme ongelmallista.

Puhuessamme arvoista viittaamme helposti sisällöltään hyvin erilaisiin asioihin. Siksi emme kohtaa toisiamme, eikä keskustelumme ei ole mielekästä, koska se ei johda mihinkään.

Toisaalta arvot voivat jäädä hyvin irrallisiksi käytännön elämästä. Keskusteluissa esitellään hyvältä kuulostavia arvoja, mutta niiden yhteys arkiseen toimintaan jää olemattomaksi. Yrityksen seinillä voi olla hienoja arvoluetteloja, mutta johdon sisäinen henkilöstöön kohdistuva puhe on keskustelua ”rahantekokoneesta”.

Tämän seuraksena suhtautuminen henkilöstöön on epäinhimillistä. On tuhoisaa, jos puolueella tai yrityksellä on julkaistut arvot, mutta niiden johtohenkilöiltä ja työntekijöiltä nämä arvot käytännössä puuttuvat.

Continue reading

Kun kultainen sääntö ei riitä

”Tee, kuten toivoisit itsellesi tehtävän”.

Yksinkertainen moraalinen periaate, jonka käytännön sovellukset ovat yksinkertaisia. Jos toivot, että sinua kohdellaan hyvin, kohtele muita hyvin. Jos haluat, että muut ovat sinulle rehellisiä, ole heille rehellinen. Jos tahdot, että muut auttavat sinua, kun sinulla menee huonosti, sinun tulee auttaa muita, kun heillä menee huonosti.

Ja toisaalta päinvastoin: jos kohtelet muita ikävästi, voit olla varma, että hekin kohtelevat sinua ikävästi.

Kultainen sääntö on yksi kristinuskon kuuluisimpia opetuksia (”Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille. Tässä on laki ja profeetat” (Matt. 7:12)). Mutta kultainen sääntö ei suinkaan ole kristinuskon yksinoikeus. Kaikkea muuta. Kultainen sääntö löytyy jotakuinkin jokaisesta tunnetusta uskonnosta. Jos näin on, kyseisessä opetuksessa lienee ainakin hitunen totuutta mukana. Tuskinpa ympäri maailmaa olisi vain sattumalta tultu samaan johtopäätökseen.

Eikä kultaisen säännön kattavuus liity pelkästään uskontoihin, vaan samaa ajatusta on pyöritelty myös filosofiassa, psykologiassa ja ties missä oppiaineessa.

Kultainen sääntö on siis äärimmäisen universaali moraalisääntö.

Lisäksi se on myös täysin riittämätön. Continue reading

Puput barbiautossa

Lainrikkomisen etiikkaa

Voiko lain rikkominen olla joskus oikein?

Elokuun lopulla heräsi jos jonkinlaista kuhinaa, kun tiedotusvälineet uutisoivat oikeuskanslerin antaneen huomautuksen Sastamalan Sylvään koulun rehtorille, joka oli kurinpitomielessä määrännyt tupakoinnista kärähtäneet oppilaat kirjoittamaan esseen tupakoinnin vaaroista ja lupaamaan olevansa polttamatta.

Ongelma oli siinä, että koulujen käytettävissä olevat rangaistukset lukevat kaikki laissa. Jos rangaistusta ei laista löydy, ei sitä saa käyttää. Kuten perustuslakikin sanoo: ”Julkisen vallan käytön on perustuttava lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.” (Perustuslaki 2 § 2 mom).

Ja kun laki ei tunne rangaistusluonteista esseenkirjoitusta, ei tällaista olisi saanut käyttää. Niin yksinkertaista se on.

Saako lakia rikkoa, jos siitä ei tykkää?

Continue reading

Akatemian paheista

Hyvä ajattelu edellyttää moraalista selkärankaa, jonka pettäminen johtaa myös älyllisiin paheisiin, sanoo filosofi Aku Visala. Hän neuvoo, miten akatemian paheista pääsee eroon.

Olin jonkin aikaa sitten tunnetun brittifilosofin, Basil Mitchellin, hautajaisissa Oxfordissa.

Hautajaisissa useampi Mitchellin kollega muisteli häntä lämpimästi esikuvallisena ajattelijana ja ihmisenä. Vaikka Mitchell tunnettiin kristillisestä vakaumuksestaan, hänen älyllistä avoimuuttaan ihailtiin ja kunnioitettiin. Hän halusi ymmärtää vastustajiaan mahdollisimman hyvin ja parantaa heidän argumenttejaan. Mitchell osoitti kunnioitusta niillekin, jotka eivät voineet sietää hänen omia älyllisiä ja moraalisia (ja uskonnollisia) näkemyksiään.

Basil Mitchell on hyvä esimerkki älyllisten ja moraalisten hyveiden yhteenkuuluvuudesta. Continue reading

Rakastuva keski-ikäinen mies ja muita vitsejä

Harvemmin törmää väitöskirjaan, joka inspiroi niin kuin Marjo Ojajärven moraalifilosofinen tutkimus Rakastuva keski-ikäinen mies etsii itseään. Tutkijan ei-moralistista analyysiä tasapainotetaan tällä moralistisella kolumnilla.

”Sana uskottomuus selittää puolet ihmiskunnan onnettomuudesta.” Näin kirjoitti Denis de Rougemont kirjassaan Love in the Western World. Sen ranskankielinen alkuperäisteos L’Amour et l’Occident ilmestyi vuonna 1939 – aikana, jolloin eurooppalaisten mielestä sota selitti sen toisen puolen.  Continue reading

Shepard

Hyveet roolipeleissä

Tietokonepelit ovat kaukana hyveellisyydestä. Ne tekevät lapsista aggressiivisia ja opettavat nuoret miehet joukkomurhaajiksi. Vai onko näin?

Tietokone- ja videopelien hyvepuoli ei ole mediassa kovinkaan kummoisessa huudossa. Milloin pelit aiheuttavat lapsissa rauhattomuutta, milloin ne tekevät jostain massamurhaajan. Peleistä harvoin kirjoitetaan positiiviseen sävyyn – puhumattakaan siitä, että niiden kerrottaisin kasvattavan ihmisistä hyveellisiä. Continue reading

Sade kuuluu meille

Sade kuuluu meille (También la lluvia, 2010, ohjaus Icíar Bollaín) kertoo, kuinka helposti typeriä alkuasukkaita voi vedättää. 50 merten takaa tullutta miestä riittää orjuuttamaan kokonaisen intiaaniheimon – oli vuosi sitten 1500 tai 2000.

Sebastián (Gael Garciá Bernal) on espanjalainen elokuvaohjaaja, joka on kuvaamassa elokuvaa Kristoffer Kolumbuksen saapumisesta Amerikkaan. Hänen tuottajansa Costa (Luis Tosar) on valikoinut kuvauspaikaksi Bolivian sen köyhyyden vuoksi, sillä vain 2 dollarin päiväpalkalla paikalliset ovat valmiita työskentelemään pitkiä päiviä. Sillä saadaan elokuvayhtiölle useiden kymmenien tuhansien dollareiden säästöt. Continue reading

Johtaminen edellyttää eettisyyttä

Esimies joutuu työstämään oma hyveellisyyttään jo pitkään ennen kuin hänen johtamisensa tuottaa hyvää muille. Hyvejohtaminen ei siis ole helppo johtamisen laji.

Johtaminen on hyvän aikaansaamista joillekin toisille. Tämä edellyttää sitä, että johtamispalvelun kohteena olevat henkilöt luottavat siihen henkilöön, joka palvelua tekee. Lisäksi tämä edellyttää, että ihmiset luottavat myös niihin toimenpiteisiin, joita henkilö johtamispalvelua tehdessään tekee. Mikäli ihmiset eivät luota johtamistyötä tekevään henkilöön tai hänen toimintaansa, pohja johtamiselta on poissa. Jos ihmiset eivät luota johtajaan ja hänen edustamiinsa asioihin, ei synny johtamiseen välttämättömällä tavalla liittyvää vapaaehtoista seuraamista ja asioihin tarttumista. Continue reading

”Kaikki huijaa jos pystyy” – Tilaisuus tekee varkaan?

Eräässä pitämässäni koulutuksessa kysyin milloin rikokseen langetaan. Totesimme pian yhdessä vanhan totuuden: ”Rikos tapahtuu kun motiivi ja tilaisuus ovat läsnä.” Väitin, että aina näin ei kuitenkaan ole ja kysyin miksi.

Eräs kuulija esitti vastaväitteen ennen vastauksia:

”Rikos tapahtuu aina. Jos rangaistusta ei ole, kyseessä on tilaisuus, johon aina tartutaan.”

Onko näin? Continue reading

Hyvejohtajuus – mitä helvettiä?

Omakohtainen kertomus hyvejohtajuusmallin avautumisesta. Kirjoittajan mielestä hyvejohtajuudessa ei ollut konkretiaa. Sitten päässä naksahti…

En muista tarkalleen, milloin törmäsin Hyvejohtajuus-blogiin, varmaan puolitoista – pari vuotta sitten. Muistan kuitenkin ensimmäisen ajatukseni tästä blogista ja hyvejohtajuudesta: se oli mitä helvettiä?”. Ai että jos lopetat pornon katsomisen, muutut silmänräpäyksessä loistavaksi johtajaksi ja firman kurssit ampaisevat pilviin? Ei vakuuttanut. Continue reading

Moraali vie ojasta allikkoon — ja muuallekin

Mikä pitää köyhimmät kehitysmaat takuuvarmasti pohjalla? Mikä erottaa huippuyritykset perushyvistä yrityksistä? Ekonomi sai tämän selitettyä niin, että insinöörikin ymmärsi.

Teoksen The Undercover Economist kirjoittajan Tim Harfordin mukaan ekonomit ajattelivat aiemmin, että taloudellinen varallisuus kertyi kolmen tekijän summana:

  1. Ihmisen valmistamat resurssit (tiet, tehtaat, koneet, puhelinlinjat)
  2. Ihmisresurssit (kova työ, koulutus)
  3. Teknologiset resurssit (tekninen tietotaito, teknisesti kehittyneet laitteistot)

Näin ollen köyhät maat kehittyivät rikkaiksi rakentamalla teitä, kehittämällä koulutusta ja hankkimalla teknologista tietämystä. Kaava tuntuisi toimivan. Rikkaissa maissa kaikki kolme osaa loistavat suuruudellaan, kun taas köyhissä ne loistavat vain poissaolollaan.

Mutta miksi ihmeessä tietyt maat laahaavat aina vain jäljessä, investoinneista huolimatta? Continue reading

Nuoret: työelämän etiikka on turhaa

Esimerkiksi tunneälyn käsitteen syntyyn vaikuttanut professori Howard Gardner moittii Atlantin takana valloilla olevaa kolmen M:n kulttuuria.

Money, market ja media vaativat vastapainokseen kolme E:tä. Excellent, engaging ja ethical parantaisivat huolestuttavaa tilannetta.

”Google kuvaa salaa ihmisiä kotipihoillaan ja Facebookin yksityisyysasetuksista ei tavallinen käyttäjä pääse perille. Amerikkailaisella Harvardin yliopiston professorilla Howard Gardnerilla on näkemys siitä, miksi näin on päässyt käymään.

”Esimerkiksi Googlella on töissä nuoria ihmisiä, jotka ovat sitoutuneita ja loistavan taitavia tekemisissään. Mutta heillä voi kuitenkin mennä niin lujaa, että työteon etiikka unohtuu”, sanoi Gardner, joka vieraili Suomessa EVAn kutsumana

Työelämän etiikka on vanhuksia varten? –   Talouselämä.

Johtajat: pornoholics anonymous

Rakas Taivaanisä,
lähetä vaatteita kaikille niille köyhille naisille,
joita isi auttaa tietokoneella.
Amen.

Moni on huomannut, että hyvejohtajuusblogin vakituisten kirjoittajien joukossa ei taida olla muodikkaita pornografian puolestapuhujia. Syy tähän on yksinkertainen: pornografia syö maata johtajuuden alta.

Ilmiö on niin hyvin ja laajalti dokumentoitu, että me datauskovaiset suomalaisetkaan emme enää sitä epäile niin kuin joskus. Sen haitalliset vaikutukset työelämään ovat hyvin tiedossa, mutta joskus ne esitetään yksipuolisesti tehokkuuden näkökulmasta. Tilannetta olisi hyvä tarkastella myös johtajan henkilökohtaisten hyveiden näkökulmasta. Continue reading