motivaatio

Palaute, tuo työelämän crossfit

Palaute on taitolaji, jossa harva pääsee huipulle. Palautetaitoja voi hyvällä syyllä kutsua työelämän crossfitiksi, sillä kummassakaan ei pärjää ilman monipuolista osaamista. Molemmissa tarvitaan eri lajien hallintaa, kykyä vaihtaa nopeasti tilanteesta toiseen ja taitoa keskittyä.

Aloittelijan ja ammattilaisen taidot ovat erilaiset, osaaminen vaikuttaa suoritukseen ja harjoittelun myötä tulokset paranevat kerta kerralta. Hyvällä treenillä ja ohjauksella vasta-alkajasta kasvaa osaaja, joka pärjää lajissa kuin lajissa. Continue reading →

Tämän päivän nuoret muuttavat maailman, ellemme sitä ennen kyllästytä heitä kuoliaiksi

Harri-Pekka Pietikäinen pohtii vieraskynäkirjoituksessaan nuoria paremman huomisen mahdollistajina. 

Vaikka moni jäärä muuta väittää, ovat nykynuoret kaikkea muuta kuin laiskoja.

On sukupolvista riippumaton trendi, että aikuiset väheksyvät nuoria ja pitävät heitä laiskoina. Maailma muuttuu, eikä nuorten todellisuus vastaa aikuisten omaa, minkä vuoksi nuorten kokemusmaailma on helppo mieltää aikuisen omaa keveämmäksi. Mitä meillä aikuisilla olisi, ellei meillä ole nuoremman sukupolven kunnioitusta? Kun sen saaminen ei ole itsestäänselvyys (mitä sen ei koskaan pitäisi olla), on helppo sortua vähättelyyn. Continue reading →

Unelmahöttöä!

Mitä tekemistä unelmilla on työviihtyvyyden ja arjessa jaksamisen kanssa? Tai esimiestyön? Paljonkin!  

Meillä kaikilla on unelmia. Moni lähtee niiden perään – yhtä moni jättää lähtemättä. Ne, jotka lähtevät unelmien tavoitteluun, eivät välttämättä ole hullunrohkeita haihattelijoita, vaan ovat tehneet ehkä pitkän ajan suunnitelmia, pitäneet omia ajatushautomoitaan sekä tehneet arvovalintoja ja tietoisia pieniä päätöksiä kohti tavoitteitaan.

Continue reading →

Mistä motivaatio työhön kumpuaa?

”Olen ollut siinä mielessä onnekas, että olisin tarttunut jokaiseen työtehtävääni niiden mielenkiintoisen sisällön vuoksi ilman palkkaakin”, sanoi ystäväni minulle kerran keskustellessamme työelämästä. Ystäväni oli kokenut työnsä sisäisesti motivoivaksi, eli hän pystyi täyttämään itsensä toteuttamisen ja kehittämisen tarpeita työn kautta.

Kun kerroin tästä eteenpäin, sain kuulla kadehtivia huokaisuja – mietinkin, missä kohtaa ihminen ikään kuin lähtee väärille urille ja menettää visionsa elämänsä suhteen? Entä mikä voisi olla esimiestyön rooli tässä?

Motivaatio on toiminnan energian lähde. Se saa ihmisen ylipäätään toimimaan, ylläpitämään ja tavoittelemaan asioita. Continue reading →

Tylsä totuus menestyksestä

Vaivaton ja pikainen supermenestys kuulostaa aikamme startup-huuman ilosanomalta. Lupaus kuuluu: ”Kaikki tämä voi olla sinun silmänräpäyksessä.” Menestys voi kohdatakin silmänräpäyksessä, mutta taustalla on usein vuosien ponnistelu läpimurron eteen. Sinnikkyys on hieltä tuoksuva tylsä menestyksen eliksiiri.

Menestyksen takana on pettymyksiä

Pinterest on yksi historian nopeimmin kasvaneista nettisivustoista. Heti sivuston julkaisun jälkeen sillä tosin oli surkeat luvut, ja Pinterestin toimitusjohtajan mukaan hän olisi lopettanut, jos olisi kuunnellut suosittuja ohjeita alkaville yrittäjille.

J. K. Rowlingin Harry Potter tuli torjutuksi 12 kustantajan toimesta, kunnes pieni lontoolainen kustantaja tarttui siihen. Decca Records torjui sopimuksen Beatlesin kanssa ilmoittaen, etteivät pitäneet heidän soundistaan. Continue reading →

Työn imu kuuluu kaikille!

Suomalaisista noin 80 % on työhönsä tyytyväisiä, ja kaksi kolmesta on tyytyväisiä myös esimiehensä toimintaan ja johtamiseen. Silti meillä puhutaan johtamisen kehnoudesta ja vanhanaikaisuudesta, arvostuksen ja mielekkyyden puutteesta ja pahoinvoinnista.

Unohtamatta niitä, jotka kokevat stressioireita (noin 10 %) tai kärsivät vakavasta työuupumuksesta (muutama prosentti) voi kysyä, miten tämä ristiriita tulisi ymmärtää: suurin osa on tyytyväisiä eikä silti ole.

Johtuuko kaikki vääristyneestä julkisesta keskustelusta? Ylimitoitetuista odotuksista? Kielteisen ylivertaisesta sensaatioarvosta?

Continue reading →

Murhaajalla on hyvä tarkoitus

Olen tutkinut ihmisten alitajuisia motiiveja koko työurani. Aloitin opiskeluaikoina pohjalta, rikollisten motiiveista. Niistä siirryin sittemmin ostamisen ja mielihyväkuluttamisen motiiveihin. Mitä ihmeen tekemistä näillä on hyveiden kanssa? Paljonkin. Vasta kun ymmärrämme ihmisen syvempiä motiiveja paheisiin ja pahaan, voimme tarjota hänelle oikealla tavalla relevantin vaihtoehdon valittavaksi, siis osaamme vetää oikeasta narusta.

Olen vakuuttunut tämän neljännesvuosisadan aikana siitä, että kaikki toimintamme pyrkii pohjimmiltaan hyvään.  Continue reading →

Älä valita, vaan elvytä

Mediaa seuraavan saattaa masennus vallata: leikkauslistoja, luonnonkatastrofeja, sotilaallisia konflikteja. Kun kaikki näyttää menevän lujaa päin seinää, on tilausta toivolle. Optimismi ei ainoastaan nosta fiiliksiä. Oikeasti myönteisyydellä muutetaan maailmaa. Toivo elvyttää talouden ja paljon muuta.

The Walt Disney Company on maailman suurimpia media- ja viihdeyhtiöitä. Töissä yrityksessä on väkeä n. 180 000 henkeä. Yrityksellä on myös mennyt varsin mukavasti, erityisesti nykyisen pääjohtajansa Robert ”Bob” A. Igerin alaisuudessa.

Harvard Business Review haastatteli muutama vuosi sitten Igeria. Kun Iger aloitti tehtävässään, oli yhtiössä menossa vaikeat ajat. Muutos tapahtui, kun Iger sai ihmiset Disneyssä uskomaan itseensä. Pian tämän jälkeen myös ulkopuoliset alkoivat uskomaan yhtiöön.

Igerin omassa elämässä haasteisiin tarttuminen ja usko omiin kykyihinsä on vienyt hänet käsittämättömän pitkälle. 23 -vuotiaana hänelle todettiin, että hän ei ollut ylennettävissä. Luonnollisesti hän olisi voinut lannistua ja uskoa puheen. Hän kuitenkin päätti reagoida toisin: Iger uskoi itseensä ja halusi osoittaa pomonsa olleen väärässä. Sillä tiellä hän on edelleen. Continue reading →

Miten saan sen, mitä tarvitsen?

Entä kun rohkeat tavoitteet on asetettu ja tahdonvoimalla niitä kohti kilvoiteltu vuodesta toiseen, mutta elämä ei menekään kuin Strömsössä? Vuodenvaihde nosti väistämättä mieleen tavoitteita ja tahtotiloja. Ehkä selkeitä, suuria ja rohkeita, ehkä tällä kertaa hillittyjä, pieniä parannuksia.

Tavoitteet ovat kuin houkutteleva eväspaketti, joka saa lapset viis veisaamaan luontoretkestä, kunhan vain saisi jo avata ne eväät! Aikuisten elämän eväspaketti ehtii menettää tuoreutensa ja usein kokonaan kadota kunkin vuoden mittaisen retken aikana.

Continue reading →

Hyvejohtajuus ja coaching

Coaching on yhä enemmän muodissa. Se voi auttaa ihmistä kehittymään järjestelmällisellä tavalla. Tässä kirjoituksessa kerrotaan, mitä lisäarvoa hyvejohtajuus voi tuoda coachingille.

Management-guru Sumantra Ghoshal kirjoitti vuonna 2005 artikkelin ”Bad Management Theories are destroying Good Management Practices”, joka julkaistiin Academy of Management Learning and Education -lehdessä. Artikkelin mielenkiintoa nostaa se, että Ghoshal ehti kuolla ennen artikkelin julkaisemista. Niinpä kirjoitusta voidaan pitää gurun testamenttina. Continue reading →

The 4 E’s of Excellence

Työyhteisön erinomaisuuden resepti: tuottavuus (efficiency), tehokkuus (efficacy) ja etiikka (ethics). Mutta mikä onkaan tärkeä neljäs ’e’?

Vietin viime vuoden vapun Valenciassa. Olin siellä pitämässä seminaaria johtajuudesta. Sen jälkeen olen ollut Valenciassa kaksi muuta kertaa opettamassa.

Jokainen matka on antoisa kokemus. Valenciaan minut kutsuu sikäläisen yliopiston professori Manuel Guillén. Prof. Guillén on kirjoittanut mielenkiintoisen kirjan Ética en las organizaciones: construyendo confianza, joka löytyy valitettavasti pelkästään espanjaksi. Kirjassaan hän puhuu mm. erinomaisuuden kolmesta e:stä.

Continue reading →

Jäisitkö sinä henkiin Titanicilla?

Titanic edusti äärimmäisyyteen viritettyä matkustusluksusta: kaviaaria ja samppanjaa hopealautasilta häikäisevän kullankiiltävässä ruokasalissa. Titanicilla oli edistyksellisesti jopa kuntosali, josta löytyi brittimatkustajille sopivasti soutulaite ja peräti ratsastuslaite glamour-juhlien välissä virkistäytymiseen. Continue reading →

Työhyvinvointiko jumppahumppaa?

Tarkoittaako 2000-luvun termi työhyvinvonti jumppahumppaa? Vastaus on kyllä, jos työyhteisö ei ole kiinnostunut tai ei osaa toimia oikein jäsentensä hyvinvoinnin edistämiseksi.

Ydinkysymys työhyvinvointiasiassa on: Voiko työ muodostua ihmistä energisoivaksi hyvinvointitekijäksi? Jos voi, niin miten?

1980-luvulla suomalaisessa työelämässä keskityttiin fyysisen työympäristön ja tapaturmien torjuntaan sekä yksittäisten vikojen ja puutteiden korjaamiseen. 1990-luvulla astui kuvaan mukaan keskittyminen työkykyä ylläpitävään toimintaan. 2000-luvulla tuli työelämän käyttöön termi työhyvinvointi, kun turvallisuusjohtamiseen sisällytettiin henkinen hyvinvointi. Continue reading →

Angry Birds murskaa ekselimonsterit

Kolme otosta pelimaailmasta. Kolme otosta todellisuudesta. Kolme otosta johtamisesta.

Teini istuu mikron ääressä. Kuulokkeet rätisevät, hurjat hahmot vilistävät ruudulla. Epäonnistuminen. Laukaus myöhästyi, välitön rankaisu on tulossa. Virhe johti tason menetykseen.

Pelaajan tunne on surkea, taas olen osaamaton ja taitamaton. Sisäinen raivo saa teinin ärhentelemään muille ja päivän tunnelma on pilalla. Continue reading →

Kahdenlaista kateutta: Johtajan opas kateuteen

Kuka sanoi ettei itseään saisi verrata muihin? Ihminen vertaa kaikkea ja kadehtii luonnostaan, sitä on vaikea muuttaa. Kateutta on kuitenkin kahdenlaista: tuhoavaa sekä rakentavaa.

Jos kateutta ei voi poistaa, niin ehkä sitä voi hienosäätää?

Tuhoava kateus

Tuhoava kateus syntyy kun toisen menestys tuntuu ansaitsemattomalta.

  • Kollegasi aloitti vuosi sitten. Sinulla on samasta hommasta jo kolmen rankan vuoden kokemus. Sinä jatkat nykyhommissa, kollegasi ylennetään.
  • Kaverisi luki tenttiin yhden illan katsellen samalla live-lähetystä Big Brother -talosta. Sinä pänttäsit niska limassa viikon päivät hautautuneena kirjaston uumeniin. Itse läpäisit rimaa hipoen, kun taas kaverisi sai täydet pisteet.

Kun menestys tuntuu epäoikeudenmukaiselta, se huutaa oikaisua. Menestyjän olisi hyvä pudota pari askelta, takaisin ”oikeudenmukaiselle” tasolle. Tätä pudotusta ollaan myös tarvittaessa valmiita pikkuisen avittamaan. Continue reading →

Kirja-arvio: Ammattilaisen paluu

Jolleivät ammattilaiset itse määritä työnsä luonnetta, muut tekevät sen heidän puolestaan. Keijo Räsänen ja Marja-Liisa Trux: Työkirja. Ammattilaisen paluu (Kansanvalistusseura 2012). 280 sivua.

Työkirja pyrkii tasapainoilemaan kahden työelämän puhetavan välillä, muutoshypetyksen ja kurjistumisen päivittelyn. Molemmista tulee huono olo: edellinen etoo, jälkimmäinen lamauttaa.

Jolleivät ammattilaiset itse määritä työnsä luonnetta, muut tekevät sen heidän puolestaan, korostavat kirjoittajat. Continue reading →

Syväjohtaminen ja hyvejohtajuus

Vuonna 1998 otettiin Puolustusvoimissa käyttöön uusi johtamismalli: syväjohtaminen. Useat syväjohtamisen tavoitteista ja toimintatavoista sopivat hyvin hyvejohtamisen kanssa yhteen. Miksi kaikkien aikojen menestynein syväjohtaja ei kuitenkaan ollut hyvejohtaja?

Jotkin johtamistavat ovat toisiaan tukevia, jotkut toisensa poissulkevia. Esimerkiksi hyvejohtajuus ja machiavellimäinen johtamistapa eivät mitenkään voi toimia yhdessä: onhan selvää, että juonitteluun, ”ihmisillä pelaamiseen” ja epärehellisyyteen perustuva johtamistapa ei yksinkertaisesti sovi yhteen sellaisen johtamisfilosofian kanssa, jonka mukaan johtajan tulee olla nöyrä ja muutenkin kaikin puolin esimerkillinen ihminen. Continue reading →