Empatia on ”so old season”

Suomalaiset kuuluvat maailman epäempaattisimpiin ihmisiin. Näin väittää vuosi sitten tullut yhdysvaltalainen tutkimus. Ikävä tutkimustulos. Mutta samalla hyvin tuttu. Viime aikoina muutamat ihmiset ovat sattumalta nostaneet aiheen esille. He ovat jakaneet kokemuksia työelämästä ja todenneet, miten vähän ihmiset kykenevät osoittamaan empatiaan toisilleen.

Havaintojen joukkoon kuuluu tilanteita, joissa empatian puute aiheuttaa toisille ihmisille stressiä, surua, masennusta, yksinäisyyttä, eristäytymistä ja muita epätoivottavia tuntemuksia. Mihin empatian kyky on kadonnut? Jotkut väittävät kiireisen ja itsekeskeisen elämän vievän meiltä kyvyn asettua toisen asemaan. Continue reading

Näkymätön tunnesyrjintä koskettaa jokaista

Aikuisella on oikeus olla vihainen, sillä aikuisella on suuttumiseensa pätevä syy. Kun aikuinen on juuri tylyttänyt puolisoaan tai lastaan, hän myös osaa purkaa selittäen tätä pätevää syytään toverilleen suuttumisen jälkeen, niinpä hän saa empatiaa.

Lapsella sen sijaan ei ole oikeutta raivota, eikä koiralla ole oikeutta purkaa tuntikausien yksinolon aiheuttamaa turhaumaansa hänen mielestään ei-tärkeisiin esineisiin. Heillä ei ole oikeutta tunteisiinsa, sillä he eivät osaa puhua oikeaa kieltä ja riittävän hyvin. Koira ei osaa samaa kieltä kuin perheensä, lapsi taas ei osaa argumentoida suuttumustaan järkevästi. Continue reading

Erehtyvä ihminen antaa toistenkin erehtyä

Omia heikkouksia ja virheitä ei kannata kieltää, vaan myötätuntoisesti hyväksyä ne. Silloin syntyy tilaa ja uskallusta toteuttaa vahvuuksia itselle ominaisella tavalla. Myös suhde toisiin ihmisiin voi muuttua näin armollisemmaksi.

Joskus omat toiveemme saattavat alkaa määrittää meitä, emmekä me määritä enää toiveitamme. Toiveet koskevat usein itseämme, sitä ihmistä joka haluaisimme olla.

Toiveet voivat kytkeytyä minäkuvaamme tavalla, jota emme aina tiedosta: minä haluan olla johtaja, joka on vahva ja itsenäinen. Minä haluan olla myötätuntoinen ihminen, joka auttaa ja kuuntelee muita. Minä haluan olla älykäs visiönääri, joka keksii ja selittää asioita muille. Continue reading

Työtoveruuden ja esimiestyön tärkein työkalu

Ihmiskoe on meneillään. Ystäväni on suostunut koehenkilöksi ja istuu ison toimistokolossin ravintolassa. On lounasaika. Taustamuuttujatkin on varmistettu. Ystävälläni on hyvät suhteet kaikkiin koeasetelman ihmisiin, väliin tulevia muuttujia ei siis ole. Jännitys tiivistyy, koe alkaa.

Koehenkilö istuu käytävän vieressä. Kymmenet ihmiset soljuvat ohi matkalla ruokalinjalle. Lomake täyttyy vähitellen. Havaintojen kohteena ovat puolen sekunnin hetket. Osa ohikulkijoista luo henkilöömme lyhyen katseen, lämpimän vilkaisun. Huomattava osa kulkee vauhdilla ohi tai jopa kääntää päätään puoliastetta seinään päin. Tulosten pohdinta on mielenkiintoista. Continue reading

Päästä irti ja löydä karismasi

Kuvitellaan seuraava tilanne. Olet keskellä onnellisinta elämääsi. Kaikki on kutakuinkin niin kuin olet aina toivonut. Elämässäsi on paljon asioita, jotka ovat sinulle tärkeitä. Sinulla on tunne, että elämä on hallinnassasi.

Tiedät mihin suuntaan se menee ja mitä luultavasti seuraavaksi tapahtuu.

Kunnes jonain päivänä saat tietää jotain, joka muuttaa kaiken.

Sinut irtisanotaan. Tai kenties kuulet olevasi parantumattomasti sairas. Isäsi kertoo, ettet olekaan hänen lapsensa. Tai ehkä paras ystäväsi yllättäen kuolee tai puolisosi haluaa eron.

Mikä on ensimmäinen ajatus, joka päähäsi iskeytyy? Continue reading

Kapteeni Amerikka vs. Optimus Prime

Elokuva-analyysi toimintapätkistä Kapteeni Amerikka ja Transformers III, joiden digitaaliset tallenteet tulevat markkinoille juuri ennen pukin kiertolennon lähtölaskentaa. Kirjoittaja vertaa elokuvien pääsankarien johtajuuskuvaa toisiinsa. Miksi hän pitää Optimus Primen toimintaa niin vastenmielisenä, että taistelisi mieluummin Kapteeni Amerikan puolella, vaikka se merkitsisi varmaa tappiota?

Jos Kapteeni Amerikka ja Optimus Prime tappelisi, kumpi voittaisi? No tietenkin Optimus Prime. Treenattu ja hivenen geneettisesti paranneltu pojankloppi Brooklynistä tuskin tarjoaisi huomattavaa vastusta galaksin toiselta laidalta kotoisin olevalle satoja tuhansia vuosia vanhalle jättirobotille, joka on iästään huolimatta aika sorjassa kunnossa. Hammastikuksi joutuisi poikarukka. Continue reading

Liikkeenjohto ja soturin tie (bushido) osa 4: Myötätunto

Artikkelisarja japanilaisten samuraiden moraalikoodistosta ja sen ilmenemismuodoista nykyaikaisessa liikkeenjohtamisessa jatkuu. Tällä kertaa käsitellään Bushidon kolmatta hyvettä ”myötätunto”.

Termiä samurai käytettiin eliitti- ja soturiluokasta, joka vaikutti Japanissa yli 1000 vuoden ajan 700-luvulta aina vuoteen 1868. Nämä soturit kehittivät ehdottomaan kunniaan ja tiukkaan käyttäytymistä sääntelevään normistoon perustuvan ja sille täysin omistautuneen eettisen koodiston, joka tunnettiin nimellä Bushido eli ”soturin tie”.

Bushidon moraalisen koodiston selkärankana olivat seitsemän hyvettä, jotka olivat: oikeamielisyys, rohkeus, myötätunto, kunnioitus, rehellisyys, kunniantunto ja lojaalisuus. Nämä hyveet ja niiden mukaan eläminen oli jokaisen samurain kunnia-asia ja näitä periaatteita tuli noudattaa tinkimättä niin sodan kuin rauhankin aikana. Continue reading