päätöksenteko

Teetkö päätöksesi oikealla polttoaineella tankattuna?

Millaisella polttoaineella sinä teet päätöksesi? Siitä kannattaa ottaa selvää! Väärin tankattu auto ei etene pitkälle.

Ystäväni totesi, että hän haluaa vaihtaa työpaikkaa. Nykyisen työpaikan ilmapiiri oli ollut lannistava jo pitkään. Päätös oli selvä, eikä se ollut syntynyt pikaistuksissa. Toinen tuttavani oli puolestaan päättänyt lopettaa ihmissuhteen sen sijaan, että etenisi siinä avioliittoon.

Molemmat päätökset olivat hyvin todennäköisesti oikeita, mutta piilevä v-voima piti jatkossa huolta siitä, että uusi työpaikka ja seuraava suhde eivät onnistuneetkaan. Continue reading →

Voita väittely – häviät kaupan

Vastaväitteiden käsittely ei ole väittelyn voittamista, vaan väittelyn välttämistä, sillä hävinnyt osapuoli ei yleensä halua tehdä yhteistyötä voittajan kanssa. Tässä artikkelissa annetaan menetelmiä taitavaan psykologiseen vastaväitteiden käsittelyyn. Kyseessä on mielenkiintoinen taitolaji.

Mikä on vastaväite?

Vastaväite on mikä tahansa este, joka vaikeuttaa asiakkaan ostopäätöksen tekemistä. Usein pahin vastaväite on se, joka on asiakkaan mielessä, mutta hän ei tuo sitä oma-aloitteisesti julki. Myyjän on mahdotonta käsitellä häneltä salattua vastaväitettä. Siksi myyjä saattaa joskus joutua jopa provosoimaan asiakasta, jotta tämä esittäisi salassa olevan vastaväitteen. Tämä voi tapahtua esimerkiksi seuraavasti: Continue reading →

Johtajan päätöksenteon opas

Päätöksenteko on ajattelua. Huonot päätökset tulevat kalliiksi, usein ne olisi voinut välttää. Huonosti perusteltu päätös ei vakuuta, vaikka se olisi oikeakin. Lisäksi huonosti perustelluilla päätöksillä ei vakuuta kaikkia, vaikka ne olisivatkin oikeita päätöksiä.

Johtajan vastuulla on ohjata organisaatiota eli siis joukkoa erilaisia ihmisiä. Hän vastaa yrityksen liiketoiminnasta ja joutuu tekemään sekä yrityksen että sen työntekijöiden kannalta hyvinkin kauaskantoisia päätöksiä. Siksi hänen olisi osattava arvioida kriittisesti myös omaa ajatteluaan sekä osattava myydä päätöksensä perustellusti. Continue reading →

Hyvejohtajuus – mitä helvettiä?

Omakohtainen kertomus hyvejohtajuusmallin avautumisesta. Kirjoittajan mielestä hyvejohtajuudessa ei ollut konkretiaa. Sitten päässä naksahti…

En muista tarkalleen, milloin törmäsin Hyvejohtajuus-blogiin, varmaan puolitoista – pari vuotta sitten. Muistan kuitenkin ensimmäisen ajatukseni tästä blogista ja hyvejohtajuudesta: se oli ”mitä helvettiä?”. Ai että jos lopetat pornon katsomisen, muutut silmänräpäyksessä loistavaksi johtajaksi ja firman kurssit ampaisevat pilviin? Ei vakuuttanut. Continue reading →

Ferguson 1951

Tie, traktori ja Markku. Ajatuksia ajankäytöstä ja päätöksenteosta.

Ostin kuukausi sitten nettikoneen kautta traktoriin takakauhan (minkäs muunkaan). Pari päivää sitten ajelin vanhalla pakettiautolla hakemaan sitä. Matkaa oli toistasataa kilometriä. Reissu tuntui turrutavan pitkältä, joten siinä oli aikaa ajatella yhtä sun toista.

Onko tämäkään järkevää ajankäyttöä, pohdin. Käytän lähes koko vapaapäiväni siihen, että käyn hakemassa halvan takakauhan, jota itse asiassa en oikeasti edes tarvitse, mutta jolla voin joskus tasoitella kesämökin pihaa.

Yksi päivä on kuitenkin vain yksi päivä. Mitä se sitten kullekin tarkoittaa. Continue reading →

Käytännön viisautta johtamiseen

Talonpoikaisjärki tai käytännöllisyyden viisauden hyve (prudentia) tukee päätöksentekoa se jokaisessa vaiheessa: valmistelussa, harkinnassa ja päätöksen toimeenpanemisessa.

Istun mökillä nojatuolissa. Katson ikkunasta ulos. Ulkona on puolimetriä lunta. Lumi peittää puiden oksat. Pikkulinnut ovat kerääntyneet lintulaudoille ruokailemaan. Ne näyttävät hyvin pyöreiltä. Muutamia lumihiutaleita leijailee taivaalta. Naapuritalon piipusta nousee ohut ja suora savu. Tiellä näkyy satunnaisesti joku auto. On niin hiljaista, että kuulen välillä vain keittiön jääkapin hyrisevän.

Olen lähdössä muutaman tunnin kuluttua kotiin. Continue reading →

Viisauden hyve

Syvääluotaava artikkeli viisauden hyveestä. Johtajalle viisaus merkitsee kykyä hahmottaa todellisuus ja tehdä tämän realismin pohjalta hyviä päätöksiä.

”Viisas ei mene tilanteisiin, josta älykkäät selviytyvät.” En tiedä onko tässä letkautuksessa mitään järkeä, mutta ainakin se vahvistaa meidän perusintuitiomme: älykkyys ja viisaus ovat eri asioita.

Korkea-älyiset ihmiset, jotka ovat tehneet Mensa-testin (internetissä tietenkin), on helppo bongata: heiltä nimittäin ”lipsahtaa” tämä tieto ihan arkikeskusteluissa. Mutta onneksi se ei vähä-älyisiä häiritse: he kun tietävät, että älykkyystestit on ihan höpöhöpö-juttuja.

Halpa huumori sikseen. Tarkoitus ei ole puhua älykkyydestä, vaan viisaudesta — viisauden hyveestä. Continue reading →