Kirja-arvio: Palveleva johtajuus

E. Olavi Salmisen ja Teuvo Toivasen Palveleva johtajuus. Miten johdan itseäni ja muita (Aikamedia 2011) on kirjoitettu etupäässä seurakuntakäyttöön, mutta sisältää kaikille hyödyllistä tietoa johtamisesta. Esimies on alaisia varten – eivätkä alaiset esimiehiä varten.

Johtamiseen liittyviä kirjoja on viime vuosina ilmestynyt paljon. Sekä johtajat että johdettavat myöntävät, että kysymys on vaativasta asiasta, jossa tehdään paljon virheitä. Toistuvat johtamisen virheet ovat usein kohtalokkaita, koska niiden seuraukset näkyvät pahimmillaan uupumuksena, poissaoloina, vaihtuvuutena ja työn tulosten heikkenemisenä.

Seurakunnat eivät ole paratiisimaisia saarekkeita kylmän ja kovan maailman keskellä, vaan johtamisen ongelmat koskettavat myös niitä. Continue reading

Palvelemisen jalo kunnianhimo

Vastakkaiset toimintamallit: ”palvelen menestyäkseni” ja ”menestyn palvellakseni” eivät ole vain nasevia sloganeita, vaan erottelu perustuu syvälliseen ymmärrykseen inhimillisistä ja ammatillisista motiiveista.

Keskustellessani hyvejohtajuudesta ystävien ja asiakkaiden kanssa törmään joskus kysymykseen: ”Se, mitä hyvejohtajuudesta ymmärrän, on kiehtovaa. Mutta miten se vaikuttaa yritykseni (tai yhteisöni) tuloksellisuuteen? Mitä hyötyä siitä on?”

Tuloksellisuudella ja hyödyllä he tarkoittavat taloudellista hyötyä, tai muunlaista välillistä hyötyä joka johtaa taloudelliseen hyötyyn. You make no money, you make no sense.

Yritän olla hymyilemättä. Pääsen jälleen nimittäin antamaan epäkorrektin vastaukseni: ”Se, että kysyt tuollaista, voi tarkoittaa sitä, ettei hyvejohtajuus välttämättä sovi teille, ainakaan vielä.”

Vastaan pilke silmäkulmassa ja kieli poskessa, kukaan ei loukkaannu. Päinvastoin, he haluavat tietää lisää. Niin, mitä oikein tarkoitan? Continue reading

Kun isyys ärsyttää

Onko oma isäsi itsekäs? Toivottavasti ei. Eipä kukaan toivoisi itsekästä isää, mutta joitakin viikkoja sitten havahduin omaan itsekkyyteeni – isänä.

Pidin itseäni epäitsekkäänä, mutten liian sellaisena. Olin juuri sopivan epäitsekäs, sopivan itsekäs. (Uskoisin, että useimmat ihmiset ajattelevat näin.) Kunnes esikoinen syntyi ja omaa aikaa ei enää ollutkaan entiseen malliin. Continue reading

Maanantai-myönteisyyden mullistava merkitys

Maanantai on yleinen synkistelypäivä, jos ei muuten, niin ainakin vitsin tasolla. Mutta maanantai-inholla on syvällisempi vaikutus kuin mitä helposti tulee ajatelleeksi.

Työpaikalla maanantai-aamuna:

– ”Hyvää huomenta!”

– ”Mitä hyvää? Nyt on maanantai. Maanantaissa ei ole mitään hyvää.”

Tutun kuuloista?

Continue reading

Hyve-etiikka vs. sääntöetiikka

Aito vapaus on ei ole ainoastaan vapautta jostakin vaan vapautta johonkin. Sääntöetiikka tuottaa mielikuvituksettomia ihmisiä, joiden valttikortti ei ole luovuus. Säännöt osoittavat kohti hyveitä.

Hyvejohtajuuden yksi perustava uskomus on se, että johtajuuden ydin on ihminen itse. Ei se, mitä hän osaa tai mitä hän tietää, vaan mitä hän on.

Ihminen kehittää itseään kehittämällä hyveitään eli hyviä tottumuksia. Ennen pitkää näistä hyvistä tottumuksista tulee pysyviä ominaisuuksia.

Tämä hyvejohtajuuden taustalla oleva hyve-etiikka liittyy vain pinnallisesti ”sääntöihin”. Continue reading