Nelson Mandelan rohkeus oli teeskentelyä

Mandelan tie kertoo miehestä, joka pelkäsi. Miehestä, joka pelkäsi piileskellessään, pelkäsi vankilassa ja pelkäsi vaalien aikana. Miehestä, joka kerta toisensa jälkeen vain teeskenteli rohkeaa.

Nelson Mandela on monille viimeinen puhdasverinen sankari. Ystävällinen, lämmin ja iloinen, mutta silti kestävä, peräänantamaton ja rohkea. Oikeuden puolesta viimeiseen hengenvetoon asti taisteleva.

Harva tulee ajatelleeksi, että Mandela saattoi pelätä. Eräs toimittaja kysyi häneltä oliko hän pelännyt kädenvääntöjä poliisin kanssa tai piileskellessään maan alla. Mandela katsoi toimittajaa kuin vajaamielistä. Lopulta hän vastasi.

”Tietenkin pelkäsin.” 

Toimittaja oli Richard Stengel, jonka kanssa Mandela työsti omaelämänkertaansa Pitkä tie vapauteen. Stengel vasta opetteli tuntemaan Mandelaa. ”Vain hullu ei olisi pelännyt”, tapasi Mandela sanoa.

Continue reading

Liikkeenjohto ja soturin tie (bushido) osa 5: Kunnioitus

Artikkelisarja japanilaisten samuraiden moraalikoodistosta ja sen ilmenemismuodoista nykyaikaisessa liikkeenjohtamisessa jatkuu. Tällä kertaa käsitellään Bushidon neljättä hyvettä ”kunnioitus”.

Termiä samurai käytettiin eliitti- ja soturiluokasta, joka vaikutti Japanissa yli 1000 vuoden ajan 700-luvulta aina vuoteen 1868. Nämä soturit kehittivät ehdottomaan kunniaan ja tiukkaan käyttäytymistä sääntelevään normistoon perustuvan ja sille täysin omistautuneen eettisen koodiston, joka tunnettiin nimellä Bushido eli ”soturin tie”. Continue reading

Liikkeenjohto ja soturin tie (bushido) osa 3: Rohkeus

Artikkelisarja japanilaisten samuraiden moraalikoodistosta ja sen ilmenemismuodoista nykyaikaisessa liikkeenjohtamisessa jatkuu. Tällä kertaa käsitellään Bushidon toista hyvettä ”rohkeus”.

Termiä samurai käytettiin eliitti- ja soturiluokasta, joka vaikutti Japanissa yli 1000 vuoden ajan 700-luvulta aina vuoteen 1868. Nämä soturit kehittivät ehdottomaan kunniaan ja tiukkaan käyttäytymistä sääntelevään normistoon perustuvan ja sille täysin omistautuneen eettisen koodiston, joka tunnettiin nimellä Bushido eli ”soturin tie”.

Bushidon moraalisen koodiston selkärankana olivat seitsemän hyvettä, jotka olivat: oikeamielisyys, rohkeus, myötätunto, kunnioitus, rehellisyys, kunniantunto ja lojaalisuus. Nämä hyveet ja niiden mukaan eläminen oli jokaisen samurain kunnia-asia, ja näitä periaatteita tuli noudattaa tinkimättä niin sodan kuin rauhankin aikana. Continue reading

Rohkeuden hyve

Tässä artikkelissa tarkastellaan rohkeuden hyvettä. Mitä se on? Mitä se ei ole? Mikä on rohkeuden ydin: pelottomuus vaiko kestävyys?

Hyvejohtajuuden pääteesit ovat yksinkertaisia: (1) Johtajuudessa on ensisijaisesti kyse ihmisen luonteesta. (2) Luonne (character) ei ole sama asia kuin temperamentti (temperament), joka on synnynnäinen. Luonne muodostuu hyveistä, toisin sanoen hyvistä taipumuksista tai tottumuksista. (3) Koska hyveitä voidaan vahvistaa harjoittamalla, luonnetta voidaan vahvistaa.

Tämä luonteen vahvistaminen hyveiden avulla on hyvejohtajuuden ydin. Se on todellisen johtajuuden haaste — ja vahvuus.

Hyveitä on monenlaisia. Johtajuudelle tärkeitä hyveitä on suurisieluisuus ja nöyryys. Lisäksi neljä päähyvettä, joihin kaikki muut hyveet nojaavat tavalla tai toisella, ovat käytännöllinen viisaus, rohkeus, oikeudenmukaisuus ja itsehillintä/kohtuullisuus. Tässä artikkelissa tarkastellaan lyhyesti rohkeuden hyvettä.

Mitä rohkeus ei ole? Mitä rohkeus on? Mikä on rohkeuden ydin? Continue reading