Johtamisen 15 sairautta


Mitä ”johtamisen Alzheimer” tai ”eksistentiaalinen skitsofrenia” tarkoittavat? Nämä ovat sairauksia, jotka voivat pahasti heikentää minkä tahansa organisaation tehokkuutta. 

Johtamisguru ja kuuluisan ”Johtamisen tulevaisuus” teoksen tekijä Gary Hamel kirjoitti viime huhtikuussa Harvard Business Reviewiin artikkelin, jossa hän viittaa paavi Franciscuksen Vatikaanin kuurialle pitämään puheeseen.

Puheessa paavi Franciscus varoitti Vatikaanin hallinnon johtajia ja virkamiehiä johtamisen viidestätoista sairaudesta, jotka voivat tarttua jokaiseen johtoasemassa olevaan. Continue reading

Pelko ohjaa perfektionistia

Perfektionisti tähtää parhaaseen, mutta kasvattaakin helposti vain itsetyytyväisyyttään. Etsiessään muiden ihmisten kiitosta perfektionistia ohjaa pelko. Lapin vaellus opettaa, mistä löytyvät lääkkeet: tie aitoon ja pysyvään onnellisuuteen käy nöyryyden ja suurisieluisuuden kautta. 

Syksyllä Lappi kutsuu. Olin viime viikolla Kevon luonnonpuistossa patikoimassa. Kuten edellisinäkin vuosina Lapin kokemus oli mahtava: pitkiä kävelymatkoja, vesisadetta, kipeytyneet jalat, kuivaa muonaa ja huonoa pikakahvia. Continue reading

Johtajan rohkeudesta

Hyvän johtajan yksi tuntomerkki on rohkeus. Rohkeus on hyve, joka sijoittuu pelkuruuden ja yltiöpäisyyden välimaastoon.

Rohkeuteen liittyy olennaisesti kyky hallita oikein yleensä negatiivisiksi koettuja tunteita, erityisesti pelkoa ja ahdistusta. Joskus pelkoa tulee kunnioittaa, joskus se tulee ylittää. Jollekulle pelon ylittäminen tietyssä tilanteessa on hyve, mutta toiselle se voi olla pahe.

Pidämme rohkeana yleensä henkilöä, joka voittaa pelkonsa. Rohkean ei tarvitse tuntea pelkoa joka kerta, kun hän on valintatilanteessa. Esimerkiksi laskuvarjojääkäri on voinut olla kauhusta jäykkänä ennen ensimmäistä hyppyään, mutta sen jälkeen jokainen hyppy on tuntunut aina vain helpommalta. Tällöin rohkeus on muodostunut habituaaliseksi hyveeksi, joka toistettuna on tullut osaksi hänen persoonaansa ja luonnettaan. Vastaavassa tilanteessa jokamies tuntisi pelkoa, mutta hän ei, koska  on toiston avulla voittanut sen.

Rohkeuden ydin

Kuitenkin tämä määre on liian suppea, jotta voisimme kuvata rohkeutta hyveenä. Hyveellisesti rohkea voittaa pelkonsa oikeista motiiveista. Henkilö voi siis olla rohkea olematta hyveellinen tai myöskään sortumatta yltiöpäisyyteen. Hyveellisesti rohkealla täytyy olla jokin hyveellinen motiivi toiminnalleen. Continue reading