positiivinen psykologia

Tarinoita sisusta

Mistä on sisu tehty? Jääräpäisyydestä ja periksiantamattomuudesta. Auttavista käsistä ja inspiroivista esimerkeistä. Omien vahvuuksiensa löytämisestä ja oikein käytetyistä tilaisuuksista. Uudessa Sisu-kirjassa poraudutaan suomalaiseen sieluun.

Sisu niin suomalainen juttu, että se uhkaa olla klisee. Mutta voiko siitä sanoa jotakin, joka ylittää sisäsiittoisen selkääntaputtelun ja käärmeöljykonsulttien niljaisen hypetyksen? Kyllä selvästikin voi.

Sisun tieteellinen tutkimus on kuitenkin vielä alkutekijöissään. Emilia Lahti kirjoittaa parissa lyhyessä tekstissä teoriapohjasta, joka ei toistaiseksi ole kovin vahva. Sisua on tutkittu lähinnä historiallis-kulttuurisena ilmiönä. Positiivisen psykologian piiristä ponnistava Lahti pyrkii korjaamaan tämän puutteen tekeillä olevalla väitöskirjallaan. Continue reading →

Arvio: Positiivisen psykologian voima

Positiivinen psykologia on alkaneen vuosituhannen merkittävimpiä suuria tarinoita, ainakin humanististen tieteiden alalla.

Lotta Uusitalo-Malmivaaran toimittama artikkelikirja Positiivisen psykologian voima (PS-kustannus 2014, 381 s.) on kokoomateos tästä ihmisen toiminnan ymmärtämisen murroksesta. Kirjan 16 artikkelia valaisevat teemaa asiantuntevalla, runsaalla ja kutsuvalla tavalla.

Skaalaa ja aluevaltauksia

Käsittelyssä on positiivisen psykologian ydinajattelu, onnellisuus, hyveet, mindfulness, hyvinvointi, vahvuudet, myötätunto, terapia, pedagogiikka, yhteisöllisyys, työn imu, motivaatio, sisu ja kutsumus, monine lisäteemoineen.

Miksi tämä kirja kannattaa lukea? Siksi, että se on ajankohtaisin ja monipuolisin suomenkielinen lähdeteos positiivisesta psykologiasta. Kyseessä on siinä määrin läpitunkeva ilmiö, että sitä on syytä tuntea muutenkin kuin sloganeina, joita voi käyttää sujuvasti small talk -tilanteissa. Continue reading →

Hyveet tieteessä ja arjessa

Puhe hyveistä on usein etäistä ja irrallaan arjesta. Silti olemme varmaan samaa mieltä siitä, että olisi hyvä, jos ihmiset olisivat oikeudenmukaisia, lempeitä ja kohtuullisia. Kehotus noudattaa hyveitä ei silti johda juuri mihinkään. Se on kuin vanhemman kehotus lapselleen: ”Ole varovainen!”

Postmodernissa kielenkäytössä sana persoona on korvannut luonne-sanan, jolla oli aikoinaan vahva arvolataus. Jos ennen sanottiin, että ihmisellä on luonnetta, se oli aina myönteistä. Tänään uhrautuminen ja itsehillintä ovat korvautuneet itsensä toteuttamisella, kokemusten ja nautintojen hankkimisella sekä materialistisilla tavoitteilla.

Continue reading →

Julmaa psykologiaa

Olen kyllästynyt naiiviin positiiviseen psykologiaan, jolla ei ole juurikaan liittymäkohtia psykologiatieteen kanssa. ”Asenne ratkaisee” kailottaa konsultti salilliselle YT-uhan alla olevia IT-asiantuntijoita, jotka työpaikan menetyksen pelossa painavat pitkää päivää ja tulevat sairaanakin töihin. Miltähän porukasta mahtaa tuntua, kun konsultti kehottaa katsomaan peiliin tilanteessa, jossa työntekijät ovat viimeiset viikot opettaneet omia töitään intialaisille insinööreille?

Continue reading →

Latistamassa vai kohottamassa?

Ihmiskäsitykseni ratkaisee läheisteni kohottavuuden! Kun ihminen saa vastuuta, häneen uskotaan ja häntä tuetaan sopivasti, niin jokainen meistä leimahtaa liekkeihin.

Eräs henkilökohtainen valmennettavani, Juha, sai juuri ennen joulua palautetta johdettavaltaan:

”Sinä olet ihminen, joka olet jo harjoitteluaikoina nähnyt, että minussa on potentiaalia. Sillä, että olet uskonut minuun on ollut valtava merkitys. Olen oppinut, että aina ei tarvitse luottaa itseensä, riittää, että luottaa siihen, että toinen luottaa. Lopulta alkaa itsekin uskoa asioihin.”