Inhimillinen marginaali: Poikkeuksellisen hyvän kesän salaisuus

Pelastin todennäköisesti viime talvena ihmishengen. Tuuria tai johdatusta, voidaan silti havaita, että poikkeuksellisen hyvä kohtaaminen rakentui osasista, jotka voidaan toistaa. Vaikka tänä kesänä.

Kuljin kylmänä ja kirkkaana talvipäivänä pienen kauppakeskuksen ohitse  lastenvaunuja työnnellen. Huomasin vanhemman herrasmiehen, pitkän ja hauraan, astelevan ovea kohden kävelykeppi molemmissa käsissään. Ovi ei ollut automaattinen, joten kiirehdin avaamaan sitä. Continue reading

Yhden prosentin haaste eli ”Rakkaani, tatuoisinko nimesi, pienellä, jalkapohjaani?”

Jos vihkialttarilla olisi kysytty, niin kuinka paljon olisit luvannut päivittäistä, jakamatonta huomiota puolisollesi? Minä olisin luvannut tunnin. Mittasin tuon ajan juuri ja osaatko arvata kuinka lähelle pääsin?

Sain nimittäin pari kuukautta sitten haasteen muuttaa ajankäyttöäni paremmaksi. Muuten hyvä, mutta haasteeseen liittyi ikävä konkreettisuus.

Ensin piti selvittää mihin oma aika kuluu.

Continue reading