Läsnäolo – tie hyvästä puhujasta parhaaksi

Hyviä puhujia on Suomessa enemmän kuin tulemme ehkä ajatelleeksi. Mutta huippupuhujiin törmää harvoin. Mikä on heidän salaisuutensa? Mitkä tekijät nostavat puhujan hyvästä parhaaksi? 

On muodikasta haukkua suomalaista puhekulttuuria. Eikä arvostelu osu myöskään täysin harhaan: monien viranomaisten, poliitikkojen ja yritysjohtajien puheet ovat valitettavan paperin makuisia ja kankeasti pidettyjä. Continue reading

Puheenkirjoittaja – tarpeeton taustavoima?

Suomesta ei juuri puheenkirjoittajia löydy. Monet ovatkin sitä mieltä, että tällaiset ovat parhaimmillaan tarpeettomia ja pahimmillaan vaarallisia. Mutta olisiko yrityksille ja organisaatioille kuitenkin hyötyä siitä, että johtajan esiintymisiä suunnittelisi alan ammattilainen?

Tietoliikenneyhtiö Nokia etsi toimitusjohtajalleen puheenkirjoittajaa tänä talvena. Haku ei pysynyt pienen, asialle omistautuneen viestintäammattilaisporukan tiedossa, vaan Helsingin Sanomat teki asiasta uutisen. Uutisarvo syntyi siitä, että puheenkirjoittajan paikkoja ei joka päivä ole maassamme auki. Continue reading

Kuinka tulla johtajaksi, jonka kuiskauskin kuullaan

Vaalikevät on käynnistymässä. Eduskuntavaalien ehdokkaat ryntäävät niin fyysisille kuin digitaalisille foorumeille. Puhe yhteisistä asioista lisääntyy. Pärjääkö vaaleissa se, joka on kaikkein kaunopuheisin?

Luin taannoin erään yhdysvaltalaisen puheenkirjoittajan, William F. Gavinin, muistelmat. Gavin kirjoitti uransa aikana puheita muun muassa Nixonille ja Reaganille sekä parille muulle republikaanipoliitikolle.

Monissa puheenkirjoittajien muistelmissa on erittäin kiinnostavia näkökulmia poliittiseen viestintään, eikä tämä kirja ollut poikkeus. Puheenkirjoittajat tarkastelevat aihetta yhtäältä sisäpuolisina, koska ovathan he osa poliittista koneistoa ja viestinnän luojia. Toisaalta he kykenevät usein tarkastelemaan omaa esimiestään ja poliittista elämää myös ulkopuolisin silmin. Lopputulos synnyttää ajatuksia. Continue reading

Suuret puheet eivät ole kuolleet

Digitaaliset mediat hallitsevat maailmaa. Onko viestintävälineistä vanhin, puhe, talutettu pois näyttämöltä? Vielä mitä! Suuret puheet ovat tehneet paluun.

Olipa kerran aika, jolloin ei ollut sen paremmin sosiaalista mediaa kuin mobiileja päätelaitteitakaan. Mutta eipä ollut muunkaanlaisia tietokoneita, ja televisiokin uupui. Edes radiota ei ollut keksitty. Jos halusit kuulla ihmisääntä, piti hankkiutua ihmisten ilmoille.

Luulisi että tuolloin jos koska julkinen puhuminen oli voimissaan. Olihan sillä tiedonvälityksessä varsin merkittävä markkinaosuus. Luulisi myös että noista ajoista nykyaikaan siirryttäessä teknologiset askeleet sähköisen tiedovälittämisen alalla olisivat olleet kerta toisensa jälkeen kuoliniskuja suurille puheille.

Continue reading

Suorapuheisuuden taito

Suorapuheisuudella voit pahimmillaan vaarantaa läheiset ihmissuhteesi. Toisaalta antiikin oppineet katsoivat suoran puheen olevan ”ystävyyden kieltä”. Suorapuheisuus onkin tärkeä taito, mutta sen hallitseminen vaatii ymmärrystä ja harkintaa.

Ystäväsi on aikomaisillaan tehdä jotain typerää. Tai ei se hänen mielestään ole mitenkään typerää. Hän uskoo vilpittömästi astuvansa askeleen oikeaan suuntaan elämässään, mutta sinä näet paremmin. Toverisi on hankkiutumassa vakaviin vaikeuksiin.

Mitä tehdä? Välität ystävästäsi. Et halua hänelle mitään pahaa. Toivot, että hän varjeltuisi omilta virheellisiltä valinnoiltaan.

Continue reading

Kuinka maailmaa muutetaan?

Haluatko pudottaa painoa ja kohottaa kuntoa? Olisitko kiitollinen, jos perheesi elämä muuttuisi säännönmukaisemmaksi? Edessä organisaatiouudistus töissä ja vastarinta valtaisaa? Valtiontalouden kestävyysvaje pitäisi korjata, mutta kaikkien pitäisi puhaltaa yhteiseen hiileen? Maapallon hiilidioksidipäästöt tulisi saada kuriin tai muuten.

”Kuinka saada aikaan muutos?” on kysymys, jonka miljoonat ihmiset kohtaavat päivittäin. Monille kyse on henkilökohtaiseen elämään liittyvistä kysymyksistä, mutta mitä isomman kaliiberin johtajasta on kyse, sitä suurempia muutoshaasteita eteen siunaantuu.

Continue reading

Populistinen viestintä – ja mitä siitä voi oppia?

Vuonna 2014 on EU-vaalit. Onko niin että populistit juhlivat niissä ja miksi?

Metro Simplon, Pariisi. Arabiankieliset halal-lihan kauppiaiden huudot sekoittuvat liikenteen meteliin, romaninainen hymyilee huonoilla hampailla pieni lapsi sylissään, kurkkua ahdistaa pistävä virtsan haju.

Kulmakuppilassa kahvilaa pitävä arabimies mies pui nyrkkiä. ”Sarkozy, Merkel, Putin – kaikki ovat juonessa meitä vastaan! Minä sanon, Poujade oli oikeassa, Marine Le Pen on oikeassa! Eurooppaa ei enää ole!” Purkaus on osoitettu paitsi tiskiin nojaileville miehille, myös Catherine Ashtonille, joka puhuu baarin nurkassa olevassa televisiossa. Continue reading

On aika palauttaa retoriikan maine

On aika palauttaa retoriikan maine. Retoriikkaa ei kukaan pääse karkuun. Retoriikka ei itsessään ole paha, mutta hyveiden puute vie harhaan.

Kun suomalaisen puhetaidon kehnous halutaan paljastaa koko surkeudessaan, suomalaisten onttojen esiintyjien rinnalle otetaan usein verrokeiksi amerikkalaisia kultasuita.

Itsekin olen tehnyt näin: kun roimin presidentti Niinistön latteaa esiintymistä YK:n yleiskokouksessa, esittelin samalla myös presidentti Obaman samassa tilaisuudessa pitämän valovoimaisen puheen. Koska kontrasti osoittautui melkoiseksi, oma pointti oli helppo saada läpi. Continue reading

Obama vs. Romney: Vaaliretoriikkaa amerikkalaisin opein

Juuri nyt huikeinta poliittisen puheen taituruutta tarjoaa Amerikan vaalisirkus. Myös kotoisten kuntavaaliemme äänestäjät odottavat äänestysliput tanassa, että heidät vakuutettaisiin politiikan oikeasta suunnasta. Hyvä poliitikko, parahin äänestäjä, tässä kirjoituksessa paljastetaan Barack Obaman ja Mitt Romneyn vaikuttamistaitojen salat.

Amerikan vaaleista on yllättäen sukeutunut jännittävä näytelmä. Vaalikamppailun alkutaival on ollut poikkeuksellista vuoristorataa. Jo ennen kuin republikaanit asettivat Mitt Romneyn ja demokraatit istuvan presidentin Barack Obaman ehdokkaikseen, kilpailevien leirien välille oli syntynyt kirpeitä jännitteitä. Molemmat puolueet tarjosivat amerikkalaisille kilpailevaa ehdokasta suomivia, lähes mustamaalaavia mainoksia. Continue reading