Raha – hyvä vai paha?

Millainen suhde sinulla on rahaan? Sitä kannattaa pohtia, sillä raha on yksi käytännöllisimmistä ihmisenä kasvamisen ja luonteen jalostamisen oppivälineistä.

Virallisen määritelmän mukaan raha on vaihdon väline. Näin tylsältä kuulostava asia aikaansaa silti hyvin voimakkaita ja jopa läpi koko elämän meitä seuraavia tunteita: Haaveita ja unelmia, iloa, surua, pelkoa ja ahdistusta. Tyytyväisyyttä, itsevarmuutta, kateutta ja katkeruutta.

Rahaan liittyy ristiriitaisia tunteita ja arvoja. Useimmat ihmiset haluaisivat olla varakkaita. Useimmat taas eivät haluaisi olla ahneita tai pihejä. Moni varakas on kuitenkin ahne tai pihi, sillä niiden avulla varallisuus säilyy ja kasvaa tehokkaimmin. Ja vauraalla on maailmassa valtaa ja voimaa – myös auttaa. Mutta jos annat rahasi sitä tarvitseville, sinusta tulee hetkessä varaton.

Voi ajatella, että meillä on kiintymyyssuhde rahaan, hiukan samaan tapaan kuin lapsuudessa opittu malli läheisistä ihmissuhteista. Continue reading

Pankkien yhteiskuntavastuu: pelkkä hullu idea?

Mitkä hyveet pankkiala on unohtanut? Entä voiko pankkiin luottaa, kun se sanoo olevansa vastuullinen? Onko talousjournalismi kohdellut pankkeja silkkihansikkain? Kirjoittaja uskoo, että pankkien yhteiskuntavastuu on nouseva trendi.

”Auta meitä ideoimaan, kuinka pankkeja pitäisi johtaa”, kehotti Bank of American johtaja keväällä.

”Pankkien johtamista pitää säännellä tarkemmin ja toimintatapaamme on muutettava. Pankin järkevä johtaminen ei ole rakettitiedettä, vaan uskomme, että tässäkin liiketoiminnassa asiakas on lopulta oikeassa.”

Tervetullutta yhteiskuntavastuuta? Kyllä. Hyvää johtamista? Varmasti. Talousmediakin innostui ja nosti näyttävästi esiin pankin uuden verkkosivun, joka kokosi kansalaisten johtamisideoita.

Innostus vaihtui pian toimittajien häpeäksi, sillä uutisen takana oli pankin sijaan kampanja, jolla viestinnän ammattilaisista koottu aktivistiryhmä kiinnitti huomiota pankkien moraalikatoon. Continue reading

Nuoret: työelämän etiikka on turhaa

Esimerkiksi tunneälyn käsitteen syntyyn vaikuttanut professori Howard Gardner moittii Atlantin takana valloilla olevaa kolmen M:n kulttuuria.

Money, market ja media vaativat vastapainokseen kolme E:tä. Excellent, engaging ja ethical parantaisivat huolestuttavaa tilannetta.

”Google kuvaa salaa ihmisiä kotipihoillaan ja Facebookin yksityisyysasetuksista ei tavallinen käyttäjä pääse perille. Amerikkailaisella Harvardin yliopiston professorilla Howard Gardnerilla on näkemys siitä, miksi näin on päässyt käymään.

”Esimerkiksi Googlella on töissä nuoria ihmisiä, jotka ovat sitoutuneita ja loistavan taitavia tekemisissään. Mutta heillä voi kuitenkin mennä niin lujaa, että työteon etiikka unohtuu”, sanoi Gardner, joka vieraili Suomessa EVAn kutsumana

Työelämän etiikka on vanhuksia varten? –   Talouselämä.

Palvelemisen jalo kunnianhimo

Vastakkaiset toimintamallit: ”palvelen menestyäkseni” ja ”menestyn palvellakseni” eivät ole vain nasevia sloganeita, vaan erottelu perustuu syvälliseen ymmärrykseen inhimillisistä ja ammatillisista motiiveista.

Keskustellessani hyvejohtajuudesta ystävien ja asiakkaiden kanssa törmään joskus kysymykseen: ”Se, mitä hyvejohtajuudesta ymmärrän, on kiehtovaa. Mutta miten se vaikuttaa yritykseni (tai yhteisöni) tuloksellisuuteen? Mitä hyötyä siitä on?”

Tuloksellisuudella ja hyödyllä he tarkoittavat taloudellista hyötyä, tai muunlaista välillistä hyötyä joka johtaa taloudelliseen hyötyyn. You make no money, you make no sense.

Yritän olla hymyilemättä. Pääsen jälleen nimittäin antamaan epäkorrektin vastaukseni: ”Se, että kysyt tuollaista, voi tarkoittaa sitä, ettei hyvejohtajuus välttämättä sovi teille, ainakaan vielä.”

Vastaan pilke silmäkulmassa ja kieli poskessa, kukaan ei loukkaannu. Päinvastoin, he haluavat tietää lisää. Niin, mitä oikein tarkoitan? Continue reading

Paluu hyvepolitiikkaan, osa 4: Poliitikon yleisin kuolinsyy

Mikä tappaa eniten poliitikkoja maailmassa? Vaikka vallankahvasta pidetään kiinni hautaan asti, vastaus ei ole vanhuus. Kyse on sisäisestä salamurhaajasta: vääränlaisesta kiintymyksestä rahaan, valtaan, maineeseen ja seksiin, jotka itsessään ovat hyviä asioita.

”Monella oli nuorena jaloa johtamisen kunnianhimoa, unelmia vahvuudesta, rohkeudesta ja epäitsekkyydestä, koko ihmiskunnan palvelemisesta. Mutta koska [teksti puuttuu]. Pian he luopuivat unelmistaan, tulivat epäileviksi ihmisluontoa kohtaan ja hakivat suojaa materiaalisista mukavuuksista, hengellisestä välinpitämättömyydestä ja ’itsensä toteuttamisesta’.”

Poliitikon yleisin kuolinsyy

Kaksi asiaa tulee mieleen alun lainauksesta. Ensiksi kyseessä voisi olla peruspoliitikon antologia eli muistokirjoitus. Idealistinen ja epäitsekäs alku – kyyninen ja materialistinen loppu. Mitä tässä välissä tapahtui?

Toiseksi lainauksessa lukee: ”Mutta koska [teksti puuttuu].” Mitkä sanat puuttuvat? Vaikuttaa nimittäin siltä, sulkujen sisällä on vastaus kysymykseemme: Mitä tapahtui? Puuttuvat sanat paljastuvat kirjoituksen lopussa. Continue reading

Hyvejohtajuuden kognitio-ohjaus

Onko pörssikulttuuri johtanut kestämättömän ahneuden kulttuuriin? Miten muuttaa yritystoiminnan arvoja?

Talouskriisi on herättänyt keskustelua johtajuuden ja yritystoiminnan arvoista. Onko kaikki muuttunut ahneudeksi? Missä on menty vikaan, mitä pitäisi korjata ja miten?

En väitä, että voitto ja sen tavoittelu olisivat pahoja asioita sinänsä. On kuitenkin syytä kysyä, miten suuri rooli sillä tulisi olla terveessä yritystoiminnassa. Haaste on siinä, että yritysten ohjausjärjestelmät keskittyvät numeerisiin kasvulukuihin moraalisesti itseisarvoisten tavoitteiden kustannuksella.

Continue reading