Liikkeenjohto ja soturin tie (bushido), osa 6: Rehellisyys

Artikkelisarja japanilaisten samuraiden moraalikoodistosta ja sen ilmenemismuodoista nykyaikaisessa liikkeenjohtamisessa jatkuu. Tällä kertaa käsitellään Bushidon viidettä hyvettä ”rehellisyys”. Kirjoittaja Tapio Falck on tutkinut rehellisyyttä suomalaisessa ja virolaisessa liikkeenjohdossa. Björn Wahlroosin lisäksi puhutaan doupatuista hevosista.

Termiä samurai käytettiin eliitti- ja soturiluokasta, joka vaikutti Japanissa yli 1000 vuoden ajan 700-luvulta aina vuoteen 1868. Nämä soturit kehittivät ehdottomaan kunniaan ja tiukkaan käyttäytymistä sääntelevään normistoon perustuvan ja sille täysin omistautuneen  eettisen koodiston, joka tunnettiin nimellä Bushido eli ”soturin tie”. Continue reading

Politiikan retoriikka, osa 2: Puolueiden puheenjohtajat luupin alla

Sanotaan, että italialaisille politiikka on viihdettä. Entä meille suomalaisille? Miten puolueiden puheenjohtajat pärjäävät retorisesti? Oskari Juurikkala esittää puolueellisen arvionsa.

Kuten monet lukijat tietävät, toimin talouspoliittisena asiantuntijana perussuomalaisille. Tämä on pakottanut minut seuraamaan politiikkaa enemmänkin kuin laki sallii ja lääkäri määrää. Samalla olen usein pohtinut sitä, miten puolueiden puheenjohtajat pärjäävät retorisesti. Continue reading

Takinkääntöjuhlat: poliitikkojen suoraselkäisyydestä

Rehellisyys ja suoraselkäisyys ovat pääomaa politiikassa. Vai ovatko sittenkään?

Veikko Vennamolla oli tapana kutsua maamme poliittista eliittiä haukkumanimellä ”seteliselkärankaiset”. Viesti oli selvä: poliitikot ovat valmiita luopumaan periaatteistaan rahan ja menestyksen vuoksi.

Rehellisyyden hyve tarkoittaa yksinkertaisimmillaan sitä, että ihminen sanoo mitä ajattelee, ja tekee sen mitä sanonut. Viime aikoina rehellisyys ja suoraselkäisyys ovat joutuneet politiikassa koetukselle. Continue reading

”Kaikki huijaa jos pystyy” – Tilaisuus tekee varkaan?

Eräässä pitämässäni koulutuksessa kysyin milloin rikokseen langetaan. Totesimme pian yhdessä vanhan totuuden: ”Rikos tapahtuu kun motiivi ja tilaisuus ovat läsnä.” Väitin, että aina näin ei kuitenkaan ole ja kysyin miksi.

Eräs kuulija esitti vastaväitteen ennen vastauksia:

”Rikos tapahtuu aina. Jos rangaistusta ei ole, kyseessä on tilaisuus, johon aina tartutaan.”

Onko näin? Continue reading

Rehellisyys netissä

Online-rehellisyyden puolustuspuhe: Miksi yritykset yrittävät näyttää täydellisiltä?

Kun vierailet lähes minkä tahansa suomalaisen yrityksen web-sivuilla, kohtaat 99% todennäköisyydellä ylistäviä sanoja siitä, kuinka juuri tämä yritys ratkaisee kaikki ongelmasi. Sen lisäksi yritys ilmoittaa toimivansa eettisten arvojen mukaan, lupaa missiosivullaan tehdä maailmasta paremman paikan ja korostaa vakavaraisuuttaan komealla AAA-luottoluokitusleimalla. Continue reading

Hyvejohtaja kriisin keskellä

Viimeaikaiset tapahtumat globaalissa taloudessa ovat nostaneet jälleen esille arvokeskustelun ja varsinkin yritysten ja johtotehtävissä olevien ihmisten arvot. Yhtenä osasyynä edelleen päällä olevaan finanssikriisiin on ollut nopeiden ja lyhytaikaisten voittojen tavoittelu. Onko hyveellinen johtaminen kuopattu kokonaan ja kuinka hyveiden mukaan elävä (johtava) johtaja pystyy menestymään tänä päivänä, vai pystyykö ollenkaan?

Talouselämämme suuri  vaikuttaja Sammon konsernijohtaja Björn Wahlroos puhui ennen finanssikriisin täyttä puhkeamista vuonna 2008  Mainontapäivässä yritysten moraalista. Puheenvuorossaan Wahlroos korosti, että yritykset eivät ole hyväntekeväisyysorganisaatioita. Hänen mukaansa yritysten tulee toimia eettisesti, mutta moraaliset kannanotot hän varasi yritysten omistajille. Wahlroos selittää:

Yrityksillä moraalisen arvion pelivara on äärimmäisen pieni, koska heidän ei kuulu tehdä ratkaisuja omistajiensa puolesta. Yritykset  ovat yritteliäiden ihmisten perustamia organisaatioita, yhden asian liikkeitä, joiden ainoa tehtävä on hoitaa omistajiensa varallisuutta.”

Näinhän yritysjohdon tehtävät ja tavoitteet yleensä määrittyvät eli yritysjohdon tehtävänä pidetään yrityksen osakkeen reaaliarvon maksimointia. Mihin sijoittuu tässä yhtälössä hyvejohtajamme? Continue reading

Johtajan valehtelemisen opas

Johtaja, joka ei harjoita muilta vaatimaansa totuudellisuutta, on organisaation suurin riskitekijä. Rehellisyys alkaa pienistä asioista.

Totuudellisuus.

Todellisuus.

Oletko huomannut totuudellisuuden ja todellisuuden läheistä suhdetta?

Katso vaikka: to[tuu]dellisuus.

Toden totta

En ole kielitieteilijä, joten en osaa sanoa, onko sanojen etymologinen yhdennäköisyys sattumaa. Mutta niiden metafyysinen suhde on perustavanlaatuinen. Continue reading

Rehellisyys maan perii

Rehellisyys maan perii, sanotaan. Mutta mistä rehellisyydestä ja mistä maasta on kyse?

Usein törmäämme elämässämme samoihin asioihin uudestaan: on aina liian vähän aikaa tai rahaa tai molempia. Mutta ihmiset, jotka tekevät töitä eri kulttuurien keskellä, törmäävät yllättäen meille suomalaisille ja Suomessa asuville toisenlaisiin haasteisiin.

Saattaa olla, että heillä ei ole rahaa. Mutta heillä ei myöskään ole pulaa ajasta – kiirekin saattaa olla tuntematon käsite jopa maan kielessä. Kun on ollut tekemisissä ihmisten kanssa eri maissa ja kulttuureissa, on ollut haasteellista tunnistaa ja löytää mahdollisimman rehelliset ja luotettavat yhteistyökumppanit. Mistä rehellisyydessä on kyse?

Muutamia viikkoja sitten tapasin henkilön, jota syytettiin vakavasta rikoksesta. Hän kielsi tehneensä sitä. Puhui hän sitten totta tai ei, tapaaminen sai minut pohtimaan rehellisyyden aihetta. Continue reading

Epärehellinen? En minä, vaan ne muut

Olenko rehellinen? Kaikessa ja viimeiseen asti? Valitettavasti tähän on vastattava kielteisesti.

Leading Blog kirjoittaa tutkimuksesta, joka kertoo kuinka 97% ihmisistä ilmoittaa olevansa rehellisiä, mutta vain 75% sanoo työtovereidensa ja naapureidensa olevan rehellisiä. Pidätkö itseäsi rehellisenä? Entä työkavereitasi? Tai naapureitasi?

Kirjoittaja väittää seuraavaa. ”We are they”. Eli 25-prosenttisesti epärehelliset ihmiset ovat kuin ovatkin.. juuri me. Continue reading