Ajatuksia puhevallasta ja sen salaisuudesta

Mitä on puhevalta? Kenellä se on? Miten sitä voi kehittää?

Luettuani kuluneen kesän aikana Juhana Torkin kirjan Puhevalta: Kuinka kuulijat vakuutetaan (Otava 2007) ja Sami Miettisen ja Juhana Torkin yhdessä kirjoittaman kirjan Neuvotteluvalta: Miten tulen huippuneuvottelijaksi (WSOY 2008) alkoi aihe jälleen kerran kiinnostaa.

Olenhan hankkinut leivän kuusihenkiselle perheelleni lähes 40-vuotisen työurani ajan juuri puhumalla.

Esimerkkejä puhevallasta

Kun neuvonantajat varoittivat diktaattori Josif Stalinia, että paavi voi loukkaantua hänen toimiinsa, Stalin kysyi neuvonantajiltaan: ”Kuinka monta divisioonaa paavilla on?” Continue reading

Mikä on myyjän ja manipuloijan ero?

Mitä ostat? Mitä on myyminen? Miten on mahdollista vaikuttaa toiseen ihmiseen? Pitäisikö johtajan/esimiehen olla yrityksensä paras myyjä? Hyveellinen on vaikuttaja, paheellinen on manipuloija.

Kun menet huonekalukauppaan ostamaan uuden ruokapöydän, niin mitä ostat? Ostat mukavuutta ja helpoutta, koska vanha ruokapöytä perheen koon kasvettua tuntuu liian pieneltä. Ostat estetiikkaa, koska vanha pöytä ei oikein sovi uuden kodin väreihin. Kenties ostat statusta kertoaksesi vieraillesi, ketä tässä kodissa asuu.

Et siis ostakaan tuotetta, vaan siitä saatavia hyötyjä. Tuote on vain keino, jonka avulla uskot saavasi haluamasi hyödyt. Continue reading

Takaisin Stalingradiin – pathos ja ethos Ranskan presidentinvaaleissa

Ranskan presidentinvaalien (22.4.) kolmas sija, josta käydään kamppailua sovinnaiseksi naamioidun äärioikeiston ja militantin vasemmistopopulismin välillä, ei ole vähäpätöinen. Se näyttää suunnan populismille Euroopassa.

”Ah, tiedättekös, tämä on vaikeaa minulle, olenhan blondi”, Marine Le Pen naurahtaa.

”Hän on niin mukava”, hollantilainen toimittajaystäväni Marijn huokaa.

Ystäväni kertoo innostuneena siitä, kun Marine Le Pen söi bistrossa kokonaisen aterian jälkiruokineen kaikkineen, vetäytyi tuolissaan taaksepäin ja pisti tupakaksi. (Ranskattaret syövät eivätkä liho on urbaani legenda, kyllä he lihovat jos syövät.) Ei diivan oikkuja, vaan seksikkään käheä ääni ja taipumus tarjota toimittajillekin. Continue reading

Niinistö vs. Haavisto: Ratkaiseeko retoriikka?

Mitkä ovat Pekka Haaviston mahdollisuudet voittaa presidentinvaalit? Kuinka Sauli Niinistö kykenee varjelemaan etumatkaansa? Pyysimme retoriikan tutkijaa analysoimaan ehdokkaiden viestintää. Mihin kampanjakoneiston kannattaa kiinnittää huomiota? Pienet vivahteet, yksittäiset lausahdukset, harmittomat kömmähdykset voivat ratkaista vaalit. Ainoa varma voittaja on viestintä.

Presidentinvaalin toinen kierros on kuumimmillaan. Jatkoon päässeet Sauli Niinistö ja Pekka Haavisto kiertävät maata ja kohtaavat äänestäjiä; kampanjakoneisto käy täysillä kierroksilla.

Niinistö otti ensimmäisellä kierroksella ison 18,2 prosenttiyksikön kaulan haastaja Haavistoon. Onko Haavistolla mahdollisuuksia tavoittaa näinkin suuri etumatka ja saada kuuden vuoden linnatuomio? Continue reading

Politiikan retoriikka, osa 2: Puolueiden puheenjohtajat luupin alla

Sanotaan, että italialaisille politiikka on viihdettä. Entä meille suomalaisille? Miten puolueiden puheenjohtajat pärjäävät retorisesti? Oskari Juurikkala esittää puolueellisen arvionsa.

Kuten monet lukijat tietävät, toimin talouspoliittisena asiantuntijana perussuomalaisille. Tämä on pakottanut minut seuraamaan politiikkaa enemmänkin kuin laki sallii ja lääkäri määrää. Samalla olen usein pohtinut sitä, miten puolueiden puheenjohtajat pärjäävät retorisesti. Continue reading

Politiikan retoriikka, osa 1: Halla-ahon eetos

Kirjoitus Halla-ahon retoriikasta herätti kuumia tunteita. Yksi asia unohtui Mustakallion analyysistä: Halla-ahon eetos. Millainen se on ja miten se auttaa meitä ymmärtämään paremmin kiistellyn poliitikon julkisuuskuvaa?

Klassisen retoriikan tutkija Antti Mustakallio kirvoitti eloisan keskustelun tässä blogissa julkaistulla kirjoituksellaan ”Jussi Halla-ahon radikaali retoriikka”.

Mustakallio väitti, että kansanedustaja Jussi Halla-ahon retoriset vahvuudet ovat logos eli looginen argumentaatio ja pathos eli tunteisiin vetoaminen. Näkökulma sai laajempaakin huomiota (esim. Suomen Kuvalehdessä).

Kirjoitus herätti ristiriitaisia tunteita. Continue reading

Jussi Halla-ahon radikaali retoriikka

Väärinymmärretty nero vai nerokas väärennös? Jussi Halla-aho vihastuttaa ja ihastuttaa. Pyysimme retoriikan tutkijaa analysoimaan Jussi Halla-ahon retoriikkaa. Lopputuloksena on ainoa kirjoitus, joka aiheesta tarvitsee lukea.

Kansanedustaja Jussi Halla-aho ehdotti Facebook-seinällään, että Kreikka tarvitsisi sotilasjuntan. Mediassa kävi pörähdys ja erinäisten vaiheiden jälkeen seurauksena oli määräaikainen erottaminen Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä.

Vai menikö se aivan noin? Continue reading

Puhujan hyveet

Retoriikassa ei ole kyse vain puhetekniikoista vaan paljolti myös puhujan luonteesta ja eettisestä integriteetistä. Retoriikan tutkijan Antti Mustakallion mukaan hyvää ihmistä halutaan kuulla; hänen ei tarvitse haalia vaikutusmahdollisuuksia vaan hänelle annetaan ne. Hyveiden harjoittaminen ja viljeleminen ovat tie hyväksi puhujaksi.

Mitä on retoriikka? Kysymykseen voi antaa laajan tai suppean vastauksen. Laajassa vastauksessa voitaisiin esitellä koko antiikin retoriikan traditio ja sen jälkeinen kehitys. Suppea vastaus tyytyy sanomaan olennaisen tiiviisti: Retoriikassa on kyse siitä, mitä sanotaan ja kenelle sanotaan. Toisin sanoen olennaista on puheen asiasisältö ja puheen yleisö. Continue reading

Autoritäärinen johtajuus: määritelmiä ja historian oppitunteja

Kumpi on parempi: hyvä hallinnointi vai johtaminen? Miten hallintotiede ja johtamistiede eroavat? Mitä tarkoittaa auktoriteetti? Lyhyt johdanto hallinto- ja johtamistieteen eroista määrittää keskeiset käsitteet ja spekuloi autoritäärisen johtajuuden haittoja.

Mitä on hallintotiede?

Ihmisten sosiaalisessa yhteisössä on kautta aikojen ollut tarve koordinoida yhteistä toimintaa ja täten saavuttaa parempia tuloksia.

Hyvin hallinnoitu organisaatio kumuloi henkisiä hyveitä, materiaalista tuottavuutta ja yksilön onnellisuutta, toisin kuin huonosti hallinnoitu järjestelmä. Tällainen pohdiskelu on hallintotieteen ytimessä.

Johtamistiede tai johtamistaito, kuten sitä joissain oppilaitoksissa kutsutaan, eroaa hallintotieteestä siten että siinä opetellaan toisen kontrolloinnin metodeita, ja täten se on psykologian alatiede. Hallintotieteessä tulos ja tarkoitus määrittävät organisaation rakenteen, ja näin se on politiikan alatiede, jossa tutkitaan ihmisen ja vallan suhdetta.

Tämä tulee hyvin esille perinteisessä eroavaisuudessa amerikkalaisen ja eurooppalaisen tieteen välillä. Continue reading

Sanat painavat ja vaikuttavat — aina

Retoriikka oli arvostettua jo antiikin aikana — eikä turhaan. Of flower girls and comments tekee pienen, mutta merkittävän huomion sanojen valinnasta.

If you’re a boss or a parent remember that your team members and your children pay attention to everything you say and do. It may not be fair and it may not be logical, but it is what happens.

Of flower girls and comments [Three Star Leadership Blog]

(Photo credit: el7bara)