Voivatko miehet ja naiset olla (vain) ystäviä?

”Men and women can’t be friends because the sex part always gets in the way.”

Kuinka moni muistaa tämän väitteen elokuvasta Kun Harry tapasi Sallyn? Nuori Harry (Billy Crystal) luennoi Sallylle (Meg Ryan), että sukupuolten välinen ystävyys on tuhoon tuomittu, koska tilaisuuden tullessa miehet pyrkivät ystävättärensä pöksyihin.

Vuosia myöhemmin Harry ja Sally tapaavat uudestaan, ja sillä välin Harryn ajattelu on kypsynyt. Harrystä ja Sallysta tuleekin lähes parhaat ystävät. Vaikka tarina lopulta päättyykin hollywoodmaisesti rakastumiseen, nuori Harry oli väärässä. Miehet ja naiset voivat olla ystäviä. Continue reading

Hyveellinen shoppailu

Hyveiden käsitettä on luonnollisesti helppo soveltaa johtajuuteen, mutta myös asioihin, joilla on todellista merkitystä, kuten shoppailuun.

Sillä tottapuhuen ihminen pystyy luotsaamaan elämänsä läpi tekemättä bisnestä tai muuta vastaavaa tylsää, mutta on harvassa niitä, jotka pystyvät välttämään shoppailun.

Jos sellainen yksilö löytyykin, olen taipuvainen osoittamaan hänelle myötätuntoani. Hän on onnistunut välttämään yhden elämän tarjoamista parhaista ylellisyyksistä.

Jokainen joka tuntee shoppailun tuntee valitettavasti myös sen varjopuolet: ostokrapulan, nimettömät shoppailijat, joulunajan täpötäydet liikkeet. Unohtamatta niitä virheostoksia, jotka nostavat kasvoille irvistyksen (muistivihjeenä ostokset, jotka teimme 80-luvulla). Continue reading

Hyveet ja rakasteleminen

Tarina mahtavaksi oriiksi muuttuneesta liskosta paljastaa, mitä tekemistä hyveellä ja rakastelemisella on keskenään. Kauniit sanat ovat kärsineet inflaatiosta, ja niiden henkiin herättäminen vaatii järeiden aseiden käyttöä.

C. S. Lewis (1898–1963) tunnetaan Narnia-maailman luojana. Hän kirjoitti monia muitakin kirjoja, joista yhtenä parhaimpana pidän aikuisille tarkoitettua teosta The Great Divorce (suom. Suuri avioero 1970). Nimestään huolimatta kirja ei käsittele avioeroa, vaan kyseessä on taianomainen draama.

Tapahtumapaikkana on eräs sateisena iltapäivänä alkanut bussimatka. Kirjava joukko erilaisia ihmisiä saa tilaisuuden nähdä oman sisimmän olemuksensa ja samalla tehdä valinnan, mikä merkitsisi uutta elämää. Ihmiset ovat puolinaisia, lähes aineettomia: heitä kutsutaan ”Aaveiksi”, ja he saavat täydellisen, vaikuttavan muotonsa sitä mukaan kun onnistuvat ”eroamaan” eheytymistään hidastavista tekijöistä. Päähenkilöinä ovat mm. ideologinen taiteilija, nalkuttava nainen, ”valistunut” piispa ja lapsensa kuolemaa sureva äiti sekä – yksi suosikeistani – pieni, alakuloinen mies, joka kantoi pientä, punaista liskoa olkapäällään.

Lisko heilutti häntäänsä ”kuin piiskaa kuiskaillessaan Aaveen korvaan”. On selvää, että lisko pitää miestä orjuuttavassa otteessaan. Enkeli (”Palava Olento”) kysyy mieheltä: ”Saanko surmata sen?” Mies (Aave) kiertelee ja kaartelee, mutta Enkeli vain toistaa kysymyksen. Lopulta hän antaa suostumuksensa. Seuraavassa hetkessä Aaveelta pääsee tuskan kirkaisu. ”Palava Olento sulki matelijan hehkuvaan otteeseensa, väänsi sen poikki sen kiemurrellessa ja purressa ja heitti sen sitten selkä murskattuna mättäälle” (s. 112). Continue reading