Hyveet ovat kultaa

Nykyaikaisen hyvejohtajuuden filosofian mukaan hyveet ovat kukoistuksen ja kestävän kehityksen luovuttamaton edellytys.

Markka-aikaan kun matkusti kaukomaille, oli hyvä ottaa mukaan dollareita. Venäjällä 1990-luvulla Neuvostoliiton romahduksen jälkeen tai monissa muissa taloudellisesti epävakaissa maissa dollarit olivat kysyttyä tavaraa, kun kotimainen valuutta menetti arvonsa. Jokapäiväiset ostokset voi aina hoitaa epävakaalla valuutalla, jossa nollien määrä vaihtelee. Jos rahaa pitää pitää pitkiä aikoja, ihmiset yleensä haluavat valuuttaa, jonka uskovat parhaiten säilyttävän arvonsa.

Usein erehdytään siitä, mikä on arvokasta. Continue reading

Hyvejohtajuus ja arvojohtajuus — miten ne eroavat?

Etiikka, hyve ja arvo: merkitykseltään kolme samantyypistä sanaa. Miten ne eroavat toisistaan? Onko tosiaan järkevä puhua hyvejohtajuudesta ja arvojohtajuudesta erilaisina suuntauksina?

Kirjoitan tämän artikkelin tilauksesta. Ystävä pyysi. Oikeastaan hän tarjosi haasteen. Ja olen siitä kiitollinen, sillä se on auttanut minua pohtimaan kysymystä, joka on vaivannut monia, jotka pitävät hyvejohtajuutta hyvänä tavoitteena. Ja se varmasti vaivaa jatkossakin tämän kirjoituksen jälkeen.

”Onko hyvejohtajuus yksinkertaisesti arvojohtajuutta eri nimellä?” ystäväni kysyi.

Vastaus kysymykseen ei ole helppo.

Asiantuntija tuli avuksi: ”Arvo on alku, hyve on loppu”, hän sanoi. Vastaus jäi askarruttamaan. Continue reading