Öykkäröivässä nykyajassa maltti on aiempaakin enemmän valttia

On sääli huomata, kuinka erilaiset ääriryhmät ovat yleistyneet ja kuinka ääriajattelu on vallannut alaa niin sosiaalisessa kuin perinteisessäkin mediassa. Aiheessa kuin aiheessa eri mieltä olevat osapuolet ampuvat aina vain kovemmilla panoksilla, eikä sovittelevuudella ja maltillisuudella ole enää juuri asiaa keskustelussa.

Konsensushakuisessa ja egalitaristisessa Suomessa maltillisuus oli pitkään hyve ja ääriajattelua pidettiin pienelle ja yhteen puhaltavalle kansalle sopimattomana. Kaikkien kanssa tuli tulla toimeen, jotta pärjättäisiin. Vähintäänkin piti edes esittää ymmärtävänsä.

Nykyään maltillisuuttaan saa hävetä ja sillä saakin nopeasti lähinnä pelkurin tai hidasälyisen maineen. Tämän sai kokea myös maamme presidentti, hyveistä usein viisaasti puhunut Sauli Niinistö kuluvan vuoden alussa. Continue reading

Lue tyynesti tekstejä joita vihaat

Jokaisen meidän pitäisi lukea tekstejä, joiden kanssa on täysin eri mieltä. Ja kaiken lisäksi luku-urakassa on säilytettävä mieli tyynenä. On nimittäin hyödyllisempää tulkita vastustajan tekstejä ymmärtäen kuin päivitellen tai raivostuen.

Tapanani on lukea blogeja, joiden kanssa olen eri mieltä. Yritän lukea niitä tyynesti – ja se jos mikä on pahuksen vaikeaa.

Koetan silti löytää vihaamistani blogeista jotain, josta voisin olla samaa mieltä. Yritän ymmärtää, miksi tuo ihminen ajattelee ja tekee noin. Pyrin parhaani mukaan lukemaan tekstiä neutraalisti, en kiukkuisten linssien läpi.

Continue reading

Mitä on olla suvaitsevainen?

Suvaitsevaisuus on harvinaista, paljon harvinaisempaa kuin uskommekaan. Ellei jopa mahdotonta.

Suvaitsevaisuus on sanana turmeltunut. Sitä voidaan käyttää ilmaisemaan niin monia keskenään ristiriitaisia asenteita, että voidaan aiheellisesti kysyä, onko käsitteellä mitään järkevää sisältöä.

Väitän, että on.

Mutta ennen kuin pääsemme tähän käsiksi, meidän on tehtävä aika paljon töitä.

Continue reading

Loukkaantumisen opas: Tulisiko loukkauksia oppia sietämään?

Minkälainen on loukkaantumisen logiikka? Pitääkö meidän edistää totuutta, vaikka joku voi loukkaantua? Tulisiko loukkauksia oppia sietämään?

Viime keväänä englantilainen koomikko ja näyttelijä Ricky Gervais esiintyi lehden kannessa ristiinnaulittuna ilman paitaa, ja hänen rintaansa oli kirjoitettu isolla ”Ateisti”. Vieressä oli lainaus haastattelusta, jossa Gervais oli sanonut, että hänellä on oikeus loukata ja uskovaisilla on oikeus loukkaantua.

Gervais on ainakin Iso-Britanniassa tunnettu ateisti, ja useat hänen stand-up rutiininsa irvailevat uskonnoille. Tämä on nähtävästi loukannut joitakuita. Continue reading

Käännyttämisen hyveestä

Käännyttäminen, oikeassa olemisen pakko ja tuomitseminen ovat kaikki pahasta. Eikö? Kirjoittaja väittää, että ne ovat kaikki hyvästä. Moraalia ja totuutta ei voi hylätä ampumatta itseään jalkaan.

Melkein kaikki ihmiset näyttävät ajattelevan, että käännyttäminen, oikeassa olemisen pakko ja tuomitseminen ovat pahoja asioita. Julkisessa keskustelussa asia on selvä: ketään ei saa tuomita, vielä vähemmän käännyttää missään nimessä, ja jos jollakin on oikeassa olemisen pakko, tätä tyyppiä pitää välttää.

Minulla on kaksi ongelmaa. Ensimmäinen ongelma on näitä termejä koskeva epäselvyys: millaisista toiminnoista tässä oikein puhutaan? Toinen ongelmani on, että käännyttäminen, oikeassa olemisen pakko ja tuomitseminen ovat mielestäni hyviä asioita. Continue reading

Avoin kirje tasavallan presidentille

Suomen 12. tasavallan presidentti on nyt valittu. Hyvejohtajuus tarjoaa lukijoilleen mahdollisuuden kirjoittaa presidentille avoimen kirjeen. Tämä ja muut mahdolliset kirjeet ja kommentit lähetetään tasavallan presidentin kansliaan virkaanastujaisten jälkeen.

Arvoisa tasavallan presidentti,

Presidentti on työ. Tätä olette korostaneet kampanjanne aikana, ja olen kanssanne samaa mieltä. Presidentti ei ole vain tehtävä eikä pelkkä virka. Siksi uskon, että hyvejohtajuus on erinomainen asenne työntekoon henkilölle, joka haluaa olla Suomella töissä. Continue reading

Niinistö vs. Haavisto: Ratkaiseeko retoriikka?

Mitkä ovat Pekka Haaviston mahdollisuudet voittaa presidentinvaalit? Kuinka Sauli Niinistö kykenee varjelemaan etumatkaansa? Pyysimme retoriikan tutkijaa analysoimaan ehdokkaiden viestintää. Mihin kampanjakoneiston kannattaa kiinnittää huomiota? Pienet vivahteet, yksittäiset lausahdukset, harmittomat kömmähdykset voivat ratkaista vaalit. Ainoa varma voittaja on viestintä.

Presidentinvaalin toinen kierros on kuumimmillaan. Jatkoon päässeet Sauli Niinistö ja Pekka Haavisto kiertävät maata ja kohtaavat äänestäjiä; kampanjakoneisto käy täysillä kierroksilla.

Niinistö otti ensimmäisellä kierroksella ison 18,2 prosenttiyksikön kaulan haastaja Haavistoon. Onko Haavistolla mahdollisuuksia tavoittaa näinkin suuri etumatka ja saada kuuden vuoden linnatuomio? Continue reading

Jussi Halla-ahon radikaali retoriikka

Väärinymmärretty nero vai nerokas väärennös? Jussi Halla-aho vihastuttaa ja ihastuttaa. Pyysimme retoriikan tutkijaa analysoimaan Jussi Halla-ahon retoriikkaa. Lopputuloksena on ainoa kirjoitus, joka aiheesta tarvitsee lukea.

Kansanedustaja Jussi Halla-aho ehdotti Facebook-seinällään, että Kreikka tarvitsisi sotilasjuntan. Mediassa kävi pörähdys ja erinäisten vaiheiden jälkeen seurauksena oli määräaikainen erottaminen Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä.

Vai menikö se aivan noin? Continue reading