“T” for leadership

Viime kirjoituksissani puhuin erinomaisuuden neljästä ”e”:stä. Nyt on vuorossa johtajuuden kolme ”t”:tä.

Johtajuusoppeja on joka junaan. Niitä tulee ja menee. Samaa voi sanoa teorioista johtamisesta. Johtajuus ja johtaminen eivät ole sama asia. Tästä on puhuttu aiemminkin tässä blogissa.

Lyhyesti sanottuna, johtaminen liittyy tekemiseen. Johtajuus kohdistuu persoonaan. Johtaminen viittaa kysymykseen, ”miten saan muut tekemään, mitä heidän tulee tehdä?” Johtajuus viittaa pikemminkin luonteeseen ja henkilökohtaiseen karismaan. Continue reading

Luovan asiantuntijaorganisaation johtaminen

Maisa Huuhka, Luovan asiantuntijaorganisaation johtaminen (Talentum, 2010). Kovakantinen, 217 sivua.

Vanhakantaisen, newtonilaisen johtamiskäsityksen aika on ohi. Uuden ajan johtamistyyli on kvanttijohtajuus.

Newtonilaiseen maailmankuvaan kuuluu esimerkiksi hierarkkinen linjaorganisaatio, jossa käskyt ja ohjeet virtaavat ylhäältä alaspäin ensin keskijohdolle, sitten työnjohdolle ja lopulta Pertti Perusduunarille.

Johto on kasvoton ”käskyautomaatti”, joka komentaa työntekijöitä ja puuhastelee organisaation optimoinnin kanssa.

Huuhkan mukaan tämänkaltainen johtamistapa on tullut tiensä päähän ja siihen perustuva byrokraattinen organisaatiomalli myös – varsinkaan luovilla aloilla tällaisille näkymyksille ei ole enää käyttöä. Continue reading

Syväjohtaminen ja hyvejohtajuus

Vuonna 1998 otettiin Puolustusvoimissa käyttöön uusi johtamismalli: syväjohtaminen. Useat syväjohtamisen tavoitteista ja toimintatavoista sopivat hyvin hyvejohtamisen kanssa yhteen. Miksi kaikkien aikojen menestynein syväjohtaja ei kuitenkaan ollut hyvejohtaja?

Jotkin johtamistavat ovat toisiaan tukevia, jotkut toisensa poissulkevia. Esimerkiksi hyvejohtajuus ja machiavellimäinen johtamistapa eivät mitenkään voi toimia yhdessä: onhan selvää, että juonitteluun, ”ihmisillä pelaamiseen” ja epärehellisyyteen perustuva johtamistapa ei yksinkertaisesti sovi yhteen sellaisen johtamisfilosofian kanssa, jonka mukaan johtajan tulee olla nöyrä ja muutenkin kaikin puolin esimerkillinen ihminen. Continue reading

Upseerin etiikka

Itsensä johtaminen on sotilasjohtamisen(kin) perusta. Taito johtaa itseään luo perustan ulkoiselle toiminnalle. Marsalkka Mannerheiminkin sanottiin olleen vaativin johtaja juuri itseään kohtaan. Sotilasjohtamisen opit koskevat yhtä lailla yleistä johtajuutta.

Sotilasjohtamisen kirjoja lukiessa päätyy helposti johtopäätökseen, että johtaminen on ollut ja tulee aina olemaan murrostilassa. Hyvä niin, sillä johtamisen tuottaman toiminnan arvioinnin tulee olla jatkuvasti kriittisen arvioinnin kohteena.

Samalla on lohdullista havaita, että tietyt johtajuuden teemat ja periaatteet säilyvät, oli vallalla minkälainen johtajuuden teoriamalli tahansa. Johtajan on kuitenkin lähes mahdotonta kehittää johtamiskäyttäytymistään, jollei hän ensin osaa johtaa itseään. Continue reading