Tahdonvoima on taitolaji, joka rakentuu tarkoituksen ympärille

Pienellä lautasella oli yksinäinen vaahtokarkki ja pöydän ääressä pieni lapsi. Pöytää rummutellen, lauleskellen, tuolillaan heiluen tämä pieni poika teki kaikkensa, jotta pystyi olemaan syömättä vaahtokarkkia.

Tutkija tulee aivan pian takaisin. Kun hän tulee takaisin, saa lapsi palkkioksi kaksi vaahtokarkkia, jos lapsi on syömättä tätä yhtä karkkia. Walter Mischelin vaahtokarkkitesti on psykologian tutkimuksien helmiä ja se kertoo meille paljon tahdonvoimasta.

Kysymys kuuluu: mistä itsekurimme syntyy?

Tapamme ajatella ja tehdä valintoja sanotaan muodostuvan kahden eri järjestelmän käytöstä. Nobel-palkittu kirjailija Daniel Kahneman käytti käsitteitä ykkös- ja kakkosjärjestelmä, yllä mainittu psykologi Walter Mischel taas käsitteitä kuuma ja kylmä järjestelmä.

Molemmissa tapauksissa toinen järjestelmistä on impulsiivinen, välittömiä ratkaisuja tekevä, toinen harkitseva ja pitkän tähtäimen kautta valintansa tekevä.

Continue reading

Olet mitä teet, et mitä sinulle on tapahtunut

Et ole se, mitä sinulle on tapahtunut, vaan se, mitä saat tapahtumaan. Suuresta osasta minuudestasi et ole päässyt koskaan päättämään. Kuka olisit tänään, jos saisit itse päättää?

Kuuntelen henkilöä, jonka katse on lähes lasittunut kuukausia kestävästä surusta. Hän on jäänyt yksin, ja onhan tässä paljon muutakin: kauan jatkunutta työttömyyttä, huoli oman lapsen näkemisestä ja jatkuvaa kamppailua sisäisiä demoneja vastaan.

Ne demonit moittivat kyvyttömäksi, muistuttavat tehdyistä virheistä ja kannustavat niihin virheisiin uudelleen, nauravat suunnitelmille itsensä kehittämisestä ja sanovat, että olet kuka olet ja pysyt sellaisena.

Muiden moitteet, odotukset, vaatimukset ja myös kehut pitävät hänet roolissaan, jota hän ei koskaan varsinaisesti valinnut.

Continue reading

Tunteiden hallinta… vai jalostaminen?

Monille järki ja tahto riittävät varsinkin liike-elämässä. Mutta tällä tavalla eläminen on kuin istua jakkaralla, jossa on vain kaksi jalkaa: tasapainoa voi pitää kyllä vähän aikaa, mutta asento on epäluonnollinen ja rasittaa liikaa. Lopulta ihminen väsyy ja sortuu. Hän kaatuu.

Miksi? Koska ihminen tarvitsee tunteita. Tunteet muodostavat olennaisen osan olemuksestamme, minuudestamme. Ilman niitä ei voi olla onnellinen. Continue reading

Strateginen ajattelu – saisiko olla ihan henkilökohtaiseen arkikäyttöön?

Aleksanteri Suuri ei käynyt koulua, vaan oli kotiopetuksessa. Hänen kotiopettajansa oli? Aristoteles. Aivan, Aristoteles.  Samaan aikaan kun muut lapset opettelivat laskemaan ja pelaamaan jalkapalloa välitunnilla, Aleksanterille opetettiin jotain, jonka avulla hän tulisi syöksemään kuninkaita vallasta ja valloittamaan melkein koko Euroopan. Hänen vähintäänkin erittäin pätevä opettajansa oli päättänyt opettaa pojalle strategista ajattelua.

On mielenkiintoista ajatella, olisiko Aristoteles yhtä tunnettu pelkästään ajatuksistaan, ilman Aleksanteri Suurta ja hänen saavutuksiaan?

Tyypillisesti ihminen ajattelee taktisesti. Taktisesti ajatteleva ihminen toimii parhaaksi näkemällään tavallaan, omaa etuaan ajatellen, vallitsevan tilanteen mukaisesti. Strateginen ajattelija sen sijaan luo haluamansa tilanteen. Continue reading

Tahtomisen taito

Epäonnistumista on kehuttu aika menestyksekkäästi. Sillä on jopa oma nimikkopäivä. Silti kukaan ei tahdo epäonnistua. Paras keino siihen on oppia tahtomaan. Miten tahtoa voi vahvistaa?

Keskustelen usein nuorten kanssa heille tärkeistä arvoista. Yllätyn usein huomatessani, että nuorille tärkeät arvot ovat melko perinteisiä. Ensimmäisenä listassa on monesti velvollisuuksien täyttäminen.

Vähän aikaa sitten keskustelin toisen aikuisen kanssa, joka oli pannut merkille saman. Meillä molemmilla oli ristiriitaisia tunteita. Aina on ilouutinen se, että velvollisuuksien täyttäminen on nuorille tärkeää. Toisaalta on laajaa näyttöä siitä, ettei tuo arvo aina toteudu nuorten elämässä. Continue reading

Pienet asiat ovat suuria asioita

Mikä on uskollisuuden salaisuus? Rakkaus. Mutta mikä on rakkauden salaisuus? Pienet asiat.

Helsingin puistot ovat aina olleet mukavia. Mutta viime aikoina niihin on ilmestynyt miellyttävä yksityiskohta. Nimittäin kyltit, joissa lukee: ”Pienet asiat ovat suuria asioita.”

Viisaasti sanottu. Se on myös loistava yhteenveto hyveistä.

Haluaisin lyhyesti soveltaa ajatusta hyveeseen, joka ei ehkä ole muodissa, mutta jota juuri siksi tarvitaan erityisesti. Sen nimi on uskollisuus.

Uskollisuus on kuitenkin varsin abstrakti käsite, enkä aio tehdä tästä filosofista tutkielmaa, joten menen heti asian ytimeen ja haavan paikkaan: uskollisuus avioliitossa.

Continue reading