Tämähän on vallan kieltä: Tapaustutkimus Guggenheim-raportista

Kielenkäyttö on julmimmillaan vallankäyttöä. Kielellä voi käskeä, uhata, pelotella, masentaa, valehdella ja vaikka salailla. Vasta julkaistu Guggenheim-raportti on kielellistä kyykytystä pahimmillaan. Raportin mukaan Helsingissä on Guggenheimiin menevä aukko, mutta kielen ammattilaisen mukaan raportissa niitä aukkoja vasta onkin.

Nykyihmisen on osattava tunnistaa kielellinen vallankäyttö. Jos emme tunnista tekstistä vallankäytön välineitä, olemme alttiita manipuloinnille ja harhaanjohtavalle tiedolle.

Mutta mistä huomaa, että kirjoittajalla ei välttämättä ole luomujauhoja lusikassaan? Otin esiin Guggenheim-raportin, jonka tavoitteena on ollut objektiivinen selvitys Guggenheim-museon tulosta Helsinkiin, ja kävin sen läpi kielellisen vallankäytön kannalta. Continue reading

Johtajan lujuudesta

Hyvän johtajan yksi tuntomerkki on lujuus. Lujuus on hyve, joka sijoittuu löperyyden ja kankeuden välimaastoon. Oikealla tavalla luja johtaja tietää milloin olla luja ja milloin joustava. Norsusta sanotaan, että se voi sekä repiä kärsällään irti puun juurineen että poimia maasta perunalastun murtamatta sitä. 

Meille on luonnollista tarrautua uskomuksiimme, kantoihimme ja teorioihimme varsin voimakkaasti. Me luonnostamme vastustamme muutosta sen suhteen mitä pidämme oikeana.

Tietomme voi kohdistua joko siihen miten ajattelemme asioiden tai sen hetkisen tilanteen olevan, mitä päämäärää meidän tulisi tässä hetkessä tavoitella, sekä sitä mikä on paras tapa pyrkiä tähän päämäärään.

Kun olemme muodostaneet kantamme, emme muuta sitä kovin helposti. Kuten sanoin, tämä on meille luonnollista ja luovuttamaton ehto, jotta voimme ylipäätään toimia tai tehdä minkäänlaisia päätöksiä. Tätä voidaan kutsua ”tiedolliseksi konservatiivisuudeksi”.

Samaan aikaan meissä kuitenkin elää pyrkimys oppia uutta. Opiskelun, keskustelujen, tutkimuksen ja kokemuksen kautta saamme tietoa maailmasta, joka voi haastaa aiemmat kantamme.

Nämä kaksi luontaista halua saavat aikaan meissä usein sisäisiä konfliktitilanteita. Continue reading

Hyvä johtaja lukee, nauttii taiteista

Nordean hallituksen puheenjohtaja Hans Dahlborg kannustaa lukemaan, tutkimaan kulttuuria ja nauttimaan taiteista. Tämän ohessa Dahlborg myös määrittää päällikön ja johtajan eron: päällikköä on pakko seurata, johtajaa halutaan seurata.

Hyvän johtajan johtajuus saa ihmiset luottamaan toisiinsa. Dahlborgin mukaan kyse on ”integriteetistä”, ts. eheästä luonteesta. Ei siis ihme, että puheeksi nousee parikin hyvettä, ensimmäisenä rohkeus.

”’Myös rohkeus on ihailtu ominaisuus. Se on harvinaisempaa. Jos olet rohkea, sinuun luotetaan. Lisäksi on tärkeää, että johtajalla on kyky katsoa tulevaisuuteen ja että hän pystyy pedagogisesti esittämään sen niin, että ihmiset haluavat mennä eteenpäin.’

Dalborgin mielestä tämä kiteytyy yhteen ainoaan sanaan – toivoon. Se on ihmistä elähdyttävä ja liikkeelle paneva voima, johon kuuluvat odotukset, kunnianhimo ja unelmat. Onnistuessaan johtaja voi luoda ympäristön, jossa ihmisillä on toivoa, itseluottamusta ja itsetuntoa, joiden avulla voidaan liikkua toivottuun suuntaan.

Kirjallisuudesta voi olla apua tässä johtamisprosessissa.”

Johtaja – lue kirjallisuutta! [Talouselämä]

Kauneus, totuus ja hyve: vaarallinen taide

Taide yleensä herättää vahvoja tunteita. Onko se hyvä vai paha asia? Hyveteorian mukaan se riippuu tapauksesta.

Vuosia sitten luin erään taidehistorioitsijan väittävän, että Pablo Picasson taide kulki käsi kädessä hänen moraalisen elämänsä kanssa.

Etenkin kun hänen ihmissuhteensa – erityisesti avioliittonsa – olivat kunnossa, hänen taiteensa oli lähes perinteistä ja realistista (Picasso osasi myös maalata). Mutta hänen suhteidensa rikkoutuessa ja hänen langetessaan elostelijan elämään, Picasso turvautui kubismiin ja surrealismiin.

En osaa arvioida väitteen todenmukaisuutta. Mutta on helppo kuvitella, että taiteesta voi tulla keino paeta todellisuutta ja ikään kuin pakottaa todellisuus omaan, väärentyneeseen visioon asioista sen sijaan, että mukautuisi itse todellisuuteen. Continue reading

Hyvetaiteet

Hyvä taiteilija on taitelija, joka omistaa taiteelle keskeiset hyveet. Hyvä taide on taidetta, joka tukee hyveissä kasvamista. Hyveiden, taiteiden ja niiden suhdetta käsittelevä artikkeli haastaa populaarit näkemykset taiteesta.

Jos mieluummin laulat kuin et laula, kirjoitat kuin et kirjoita, näyttelet kuin et näyttele, maalaat kuin et maalaa, niin Jumalan tähden (ja tarkoitan sitä kirjaimellisesti) tee sitä sitten.” -Julia Cameron

Mikä on sallittua taiteen nimissä? Jokaisen täytyy vastata tähän kysymykseen oman maailmankatsomuksensa mukaan. Kaikki ei ole omasta mielestäni sallittua taiteenkaan nimissä. Taiteiden tulee toki kyseenalaistaa yhteiskunnan normeja, mutta ne eivät saa esimerkiksi rikkoa ihmisen tai eläimen subjektiivista oikeutta elämään.

Uskon, että taiteiden tulisi kannustaa ihmisiä hyveiden kehittämiseen. Samalla uskon myös, että hyveet kannustavat ihmisiä taiteiden, tai väljemmin ilmaistuna luovuuden, pariin. Continue reading