Saisiko olla överit, vajarit vai koharit?

Kumpi on parempi – tai pahempi: palvoa terveyttä, sporttisuutta ja urheilusuorituskykyä vai olla pitämättä huolta kunnostaan ja elinvoimastaan?

Ei yllättäen olekaan ihan helppo sanoa. On helppo huomata, kumpaan joukkoon enemmistö haluaisi kuulua. Kuuluisa isi ei kuitenkaan ole käytettävissä, vaan aikuisten on toimittava omin resurssein.

Nykyaikana molemmista on ylitarjontaa. Noin kolmannes suomalaisista aikuisista ei harrasta säännöllisesti minkäänlaista kuntoliikuntaa. Tästä seuraa väistämättä monenlaisia haittoja ennemmin tai myöhemmin, sillä kuntoilua vastaava hyötyliikunta on lähes kadonnut yhteiskunnastamme. Ei tarvitse hakata halkoja, ei kantaa vettä, ei edes kauppakasseja parkkipaikkoja pidemmältä kotiin. Continue reading

Saavuta unelmasi ensi vuonna

Elämään vaikuttavat monet meistä riippumattomat asiat. Esimerkiksi ympäristö ja yllättävät sattumat helposti ottavat komennon elämästä. Entä jos olisitkin itse luomassa ensi vuodesta sinun unelmiesi vuotta? Mitä jos antaisit unelmiesi olla ensi vuonna elämäsi suunnan vahvin veturi? Älä tyydy purjehtimaan elämän tuulissa. Luo itse aktiivisesti unelmiesi tulevaisuus. Continue reading

Tahdonvoima on taitolaji, joka rakentuu tarkoituksen ympärille

Pienellä lautasella oli yksinäinen vaahtokarkki ja pöydän ääressä pieni lapsi. Pöytää rummutellen, lauleskellen, tuolillaan heiluen tämä pieni poika teki kaikkensa, jotta pystyi olemaan syömättä vaahtokarkkia.

Tutkija tulee aivan pian takaisin. Kun hän tulee takaisin, saa lapsi palkkioksi kaksi vaahtokarkkia, jos lapsi on syömättä tätä yhtä karkkia. Walter Mischelin vaahtokarkkitesti on psykologian tutkimuksien helmiä ja se kertoo meille paljon tahdonvoimasta.

Kysymys kuuluu: mistä itsekurimme syntyy?

Tapamme ajatella ja tehdä valintoja sanotaan muodostuvan kahden eri järjestelmän käytöstä. Nobel-palkittu kirjailija Daniel Kahneman käytti käsitteitä ykkös- ja kakkosjärjestelmä, yllä mainittu psykologi Walter Mischel taas käsitteitä kuuma ja kylmä järjestelmä.

Molemmissa tapauksissa toinen järjestelmistä on impulsiivinen, välittömiä ratkaisuja tekevä, toinen harkitseva ja pitkän tähtäimen kautta valintansa tekevä.

Continue reading

Yksinkertainen idea: Komentajan tavoite ja nimien voima

Armeija on valtava koneisto, jossa ruohonjuuritason toiminnot voidaan jäljittää ylimmän komentajan käskyyn. Pienenkin maan armeija kohtaa haasteita suunnitelmien toteuttamisessa, sillä mitätön muutos olosuhteissa saattaa tuhota suunnitelman, jonka piti olla täydellinen.

Eikä yllätyksiltä voi välttyä, varsinkaan pitkässä komentoketjussa. Kuinka komennon idea saadaan välitettyä koko komentoportaan läpi?

Continue reading

Upseerin etiikka

Itsensä johtaminen on sotilasjohtamisen(kin) perusta. Taito johtaa itseään luo perustan ulkoiselle toiminnalle. Marsalkka Mannerheiminkin sanottiin olleen vaativin johtaja juuri itseään kohtaan. Sotilasjohtamisen opit koskevat yhtä lailla yleistä johtajuutta.

Sotilasjohtamisen kirjoja lukiessa päätyy helposti johtopäätökseen, että johtaminen on ollut ja tulee aina olemaan murrostilassa. Hyvä niin, sillä johtamisen tuottaman toiminnan arvioinnin tulee olla jatkuvasti kriittisen arvioinnin kohteena.

Samalla on lohdullista havaita, että tietyt johtajuuden teemat ja periaatteet säilyvät, oli vallalla minkälainen johtajuuden teoriamalli tahansa. Johtajan on kuitenkin lähes mahdotonta kehittää johtamiskäyttäytymistään, jollei hän ensin osaa johtaa itseään. Continue reading