tehokkuus

Elämää vai työelämää? Työpaikalla pitää saada olla ihminen

Ennen vanhaan ei ollut olemassa mitään sellaista kuin työlämä. Oli elämä. Ei ollut myöskään sellaista kuin työaika ja vapaa-aika. Kaikki oli aikaa. Maaseudulla elettäessä ei ollut mitään erityistä työpaikkaa, kaikki tapahtui siinä missä elämäkin tapahtui.

Industrialismin myötä syntyivät käsitteet työpaikka ja työaika. Mentiin kotoa pois kun mentiin työhön. Sen jälkeen elämä jakautui kahtia, oli työelämä ja elämä. Syntyi vapaa-ajan käsite, jolla tarkoitettiin sitä, että oltiin kotona eikä tehty työtä.

Continue reading →

Siksi tarvitsemme hyveitä

Kaikki eivät ole johtajia, mutta jokaisen meistä tulee johtaa joskus jotakuta – ja aina itseämme. Johtajuus on tasan niin hyvää kuin se perusta, josta se kumpuaa. 

Kestävä johtajuus nousee ihmiskäsityksestä, joka ottaa huomioon hyveen, eli mielen, tahdon ja sydämen vakaan tottumuksen.

Hyveet ovat samoja kuin ne olivat tuhansia vuosia sitten. Hyveet eivät seuraa trendejä tai milloin mitäkin johtajuusoppia. Hyveet synnyttävät luottamusta – koska ne ovat ikuisia – ja luottamus on johtajuuden perusedellytys.

Hyveiden harjoittaminen kehittää luonnetta, ja luonteen kehittämisessä meillä jokaisella on loputtomasti työsarkaa. Luonnetta ei kukaan kehitä huvikseen tai siksi, että luonteen kehittäminen toisi lyhytaikaista tyydytystä tai prestiisiä elämään.

Luonnetta kehitetään, koska on pakko; muuten luonne, kuten laiminlyöty keho, ei toimi kunnolla ja se pysäyttää kasvumme ihmisinä.

Continue reading →

The 4 E’s of Excellence

Työyhteisön erinomaisuuden resepti: tuottavuus (efficiency), tehokkuus (efficacy) ja etiikka (ethics). Mutta mikä onkaan tärkeä neljäs ’e’?

Vietin viime vuoden vapun Valenciassa. Olin siellä pitämässä seminaaria johtajuudesta. Sen jälkeen olen ollut Valenciassa kaksi muuta kertaa opettamassa.

Jokainen matka on antoisa kokemus. Valenciaan minut kutsuu sikäläisen yliopiston professori Manuel Guillén. Prof. Guillén on kirjoittanut mielenkiintoisen kirjan Ética en las organizaciones: construyendo confianza, joka löytyy valitettavasti pelkästään espanjaksi. Kirjassaan hän puhuu mm. erinomaisuuden kolmesta e:stä.

Continue reading →

Internet ja työn tehokkuus

Internetin tarjoamat mahdollisuudet aiheuttavat laajamittaista tehottomuutta suomalaisissa yrityksissä. Johtajien on ymmärrettävä uudet haasteet ja vastattava niihin proaktiivisesti. Vapauden kasvaessa hyveiden merkitys korostuu.

Kymmenen vuotta sitten IT–kupla oli suurimmillaan. Monet ihmettelivät, mihin teknologiayritysten arvostukset perustuivat ja mikä oli mahdollistanut vuosia jatkuneen osakemarkkinoiden poikkeuksellisen nousun. Standardivastaus oli, että uusi ja ihmeellinen informaatioteknologia oli muuttanut talouden lainalaisuudet, koska se oli tehostanut työskentelyä niin paljon.

Se saattoi pitää osittain paikkansa. Uusi teknologia on helpottanut viestintää, leikannut monia kuluja ja mahdollistanut toimintatapoja, joista ennen ei osattu unelmoidakaan. Tämä on kuitenkin vain totuuden toinen puoli.

Continue reading →

Johtaja on kuin kermakakku

Johtajaksi tuleminen on kuin kermakakun leipominen. Onnistuminen edellyttää kaikkia oikeita aineksia. Tämäkään ei yksin riitä. Tarvitaan myös oikeat leivontavaiheet ja reseptinmukaiset ainesmäärät. Mistä aineksista on kyse?

Entinen Continental Airlinesin pääjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja Gordon Bethune käytti kermakakun vertauskuvaa puhuessaan johtajuudesta. Vertaus on otettu kirjasta, jonka sain vähän aikaa sitten lahjaksi. Kirja on Stephen H. Baumin ja Dave Contin ”WHAT MADE jack welch JACK WELCH”.

Se on kirja johtajuudesta. Kirjassa kerrotaan miten eri amerikkalaiset yritysjohtajat ovat saavuttaneet johtoasemansa ja olleet työtehtävissään poikkeuksellisen hyviä. Tavanomaisista kansalaisista tuli erinomaisia. Continue reading →

Tehokkaan työpaikan ominaisuudet

Työpaikalla on oma osansa annettavanaan työntekijöiden sekä tehokkuuden kasvun maaperänä. Wally Bock on listannut kahdeksan tekijää, joilla tämä maaperää saadaan tuottavammaksi.

The wording varied slightly from group to group. But I can tell you after hundreds of sessions and thousand of participants, that what follows is about as close to consensus as it gets. Here are the characteristics they described.

8 Characteristics of Highly Effective Workplaces [Three Star Leadership Blog]

Ylivoimainen tuholaisten torjuja: moraali

Tansania sen opetti: ilman moraalia liiketoiminta tuhoutuu sisältä päin. Vahva moraali on myös tie menestykseen.

Tansanian matkallamme vajaa vuosi sitten menin kyselemään jo useamman vuoden paikan päällä työskennelleeltä ystävältäni paikallisesta liiketoiminnasta. Liiketoiminnan — saati menestyksekkään sellaisen — pyörittäminen ei kuulemma ollut lainkaan itsestäänselvyys.

Monet olivat yrittäneet käynnistää ja ylläpitää kannattavaa liiketoimintaa. Tuloksetta. Ilmeisesti vain intialaiset ja etelä-afrikkalaiset kykenivät ymmärtämään paikallista kulttuuria ja toimimaan sen ehdoilla.

Continue reading →

Voitontavoittelun ideologia vaara taloudelle

Keskustelin parin ystävän kanssa siitä, mikä on järkevän liiketoiminnan tavoite ja moottori. Onko se puhdas voitontavoittelu? Jos ei, niin mitä tekijöitä pitäisi ottaa huomioon?

Oli mielenkiintoista huomata, miten syvälle meidän kulttuuriimme ja ajattelutapoihimme on uurtunut — ainakin kaupallisten ihmisten keskuudessa — tämä puhtaan voitontavoittelun maksiimi. Siitä on tullut todellinen ideologia.

Kaksi väitettä

Voitontavoittelun ideologiaan sisältyy kaksi väitettä: (1) voitontavoittelu on ainut tekijä joka oikeasti ajaa bisnestä (faktuaalinen väite), ja (2) voitontavoittelu on järkevin tapa tehdä bisnestä (normatiivinen väite). Continue reading →