Internet ja työn tehokkuus

Internetin tarjoamat mahdollisuudet aiheuttavat laajamittaista tehottomuutta suomalaisissa yrityksissä. Johtajien on ymmärrettävä uudet haasteet ja vastattava niihin proaktiivisesti. Vapauden kasvaessa hyveiden merkitys korostuu.

Kymmenen vuotta sitten IT–kupla oli suurimmillaan. Monet ihmettelivät, mihin teknologiayritysten arvostukset perustuivat ja mikä oli mahdollistanut vuosia jatkuneen osakemarkkinoiden poikkeuksellisen nousun. Standardivastaus oli, että uusi ja ihmeellinen informaatioteknologia oli muuttanut talouden lainalaisuudet, koska se oli tehostanut työskentelyä niin paljon.

Se saattoi pitää osittain paikkansa. Uusi teknologia on helpottanut viestintää, leikannut monia kuluja ja mahdollistanut toimintatapoja, joista ennen ei osattu unelmoidakaan. Tämä on kuitenkin vain totuuden toinen puoli.

Continue reading

Kannattaako rakkaus? Seitsemän rakkauden hyötyä työyhteisössä

Sitä mitä ei mitata on mahdotonta johtaa. Entä jos toiminnan perusta olisikin mittaamattoman arvokas?

Onko tärkeää mitata jotakin, jonka sydän tietää oikeaksi? Olisiko mahdollista, että kerrannaisvaikutukset kunnollisesta ja todellisesta perustasta olisivat niin suuret, ettei nykyinen ajattelusi riittäisi niitä mitenkään visioimaan?

Voisiko rakkaus auttaa työelämän tuottavuus- ja hyvinvointiparadigmamuutoksessa, jossa aiemmin hyväksi havaitut toimintatavat ja ajattelumallit eivät enää sellaisinaan toimi? Yrityksissä omistajien tahtotila, jonka hallitus ja toimiva johto siunaavat, ratkaisee.

Johtajuuden muutos alkaa sinusta tai jää tapahtumatta kohdallasi.

Seuraavassa esittelen seitsemän hyötyä, joista itselläni on kokemusta. Samalla esitän moninkertaisen määrän kysymyksiä, jotta sinun ajattelullesi ja oivalluksillesi olisi riittävästi tilaa. Continue reading

Johtajuus loistavan suorituskyvyn taustalla

Harvard Business Schoolin professori Michael Beer nostaa esiin yhden syyn miksi huippusuorituksia ja -tuloksia saavuttavat yritykset ovat niin harvassa: nykyinen johtajuus on este, ei yritystä eteenpäin ajava voima.

Q: ”If HCHP firms are desirable, why are there so few? What are some of the ’undiscussible’ fault lines you have identified?”

A: ”Poor leadership and management stands in the way. These may arise because of ineffective leaders and flawed values, but they can also develop when historic leadership and management practices no longer align with newly emerging circumstances.”

High Commitment, High Performance Management [Harvard Business School]

Palvelemisen jalo kunnianhimo

Vastakkaiset toimintamallit: ”palvelen menestyäkseni” ja ”menestyn palvellakseni” eivät ole vain nasevia sloganeita, vaan erottelu perustuu syvälliseen ymmärrykseen inhimillisistä ja ammatillisista motiiveista.

Keskustellessani hyvejohtajuudesta ystävien ja asiakkaiden kanssa törmään joskus kysymykseen: ”Se, mitä hyvejohtajuudesta ymmärrän, on kiehtovaa. Mutta miten se vaikuttaa yritykseni (tai yhteisöni) tuloksellisuuteen? Mitä hyötyä siitä on?”

Tuloksellisuudella ja hyödyllä he tarkoittavat taloudellista hyötyä, tai muunlaista välillistä hyötyä joka johtaa taloudelliseen hyötyyn. You make no money, you make no sense.

Yritän olla hymyilemättä. Pääsen jälleen nimittäin antamaan epäkorrektin vastaukseni: ”Se, että kysyt tuollaista, voi tarkoittaa sitä, ettei hyvejohtajuus välttämättä sovi teille, ainakaan vielä.”

Vastaan pilke silmäkulmassa ja kieli poskessa, kukaan ei loukkaannu. Päinvastoin, he haluavat tietää lisää. Niin, mitä oikein tarkoitan? Continue reading

Tuloksellisuus: keskittymisen ja uhrauksen hedelmä

Nettiaika on luonut infoähkyn. Miten selvitä päivästä tuhlaamatta ajan lahjaa? Studiositas ja curiositas ovat vanhoja käsitteitä, mutta eivät vanhentuneita. Miten ne liittyvät Facebookiin?

Luin mielenkiintoisen uutisen. Siinä kerrottiin tutkijoiden havainneen, että internetissä surffaileminen vaikuttaa kielteisesti nuorten opiskelukykyyn. Kyse ei tutkijoiden mukaan ole vain lukutaidosta, vaan kyvystä keskittyä ja syventyä asioihin, mennä pintaa syvemmälle.

Meissä, nettiajan ihmisissä, tuollainen uutinen voi synnyttää puolustusreaktion. Mutta se voi myös herättää: ehkä kyse ei olekaan vain tekniikasta. Ehkä sama pätee nykyiseen ”infoähkyyn” laajemminkin.

Eikä se koske vain nuoria.

Continue reading