Voiko älylaite pilata työmatkan – tai koko työpäivän?

Hyvää huomenta! Virkistävät yöunet alla ja aurinkokin paistaa. Istut aamubussissa ja vilkaiset puhelimestasi, mitä maailmalla tapahtuu. 

Kännykkä tietää kertoo, että ilmastonmuutos ja lajien sukupuuttoaalto etenee, uusi lama on jo pian täällä, eläkkeisiin ei riitä enää rahaa kun sinne joskus 70-vuotiaana päästään, kunnat ympäri Suomea velkaantuvat ja eivät pysty huolehtimaan asukkaistaan, sosiaali- ja terveyspalveluihin ei kohta enää riitä rahaa, työllisyys sakkaa pahasti ja kohta taas leikataan, maailmanlaajuiset pandemiat leviävät ja ihmisiä kuolee, mielenterveyspalvelut ovat ruuhkautuneet ja erityisesti nuoret miehet syrjäytyvät, yksinäisyys on yleistä ja työelämässäkin uuvutaan, vanhusten hoitokodit ovat yhä retuperällä, maailmanpoliittinen tilanne on kriisiytynyt ja aseellisia konflikteja on eri puolilla.   

Hälytys, kriisi, uhka. Niiden massiivisuus saa minut lamaantumaan. Jo yhteenkin vaikuttaminen on haastavaa. Nyt en osaa valita, mistä aloittaisin. Ehkä lifestyle-sisällöt tarjoavat jotain kepeämpää aamuun.

Oletko aina avannut oven väärin? Tämä vaarantaa terveytesi ja se kannattaa muuttaa nopeasti, neuvoo asiantuntija”. Taas uhka, joten klikkaan linkkiä. Nopeasti. Pelko hälvenee tai kasvaa. Ihmisellä on luontainen tarve itsesuojeluun, joten kaikki kansansairaidet, ruoka-aineet ja liikuntamuodot on valjastettu lifestyle-uutisoinnin välineiksi. Tällä tai tuolla muutoksella riski kasvaa tai vähenee, elinaika pitenee tai lyhenee, tilastolliset hyvinvointivaikutukset kasvavat tai vähenevät. Pelko saa minut reagoimaan ja varautumaan.

No, ehkä sosiaalisessa mediassa olisi leppoisampaa. Koen kuitenkin pettymyksen. Myös täällä herää tunteita niin nopeasti, että ajatus ei aina pysy perässä. Provosointi ja kärjistäminen saa minut vihaiseksi ennen kuin edes itse tajuan. 

Tuo henkilö vääristelee! Hän ei varmasti ymmärrä minun kokemuksiani, kuka hän on tästä puhumaan! Ja silti hän täällä kampanjoi! Miksi hänen valheellinen viestinsä saa noin paljon huomiota! Minulla ei ole mitään yhteistä näiden ihmisten kanssa, tämä ei ole minun Suomeni!

Pääsen pois bussista, mutta puolen tunnin matkan aikana olen jo ehtinyt lamaantua, pelätä ja raivostua. Bussimatkan aikana, jonka aloitin hyvin levänneenä ja iloisella mielellä. 

Avaan työpaikan oven. Minkälaisessa mielentilassa aloitan päiväni? 

Huomenna bussimatkani toistuu samanlaisena. Tämä on niin hyvä kaava, että en halua sitä muuttaa. Klikkauksilla tämä kansantalous pysyy pystyssä ja mainostulot virtaavat. 

Poran palsta: ”Rakastan puolisoani, onko se normaalia?”

Tällä palstalla elämäntieteen kunniatohtori Pora vastaa lukijoiden kysymyksiin.

”Dear Pora, olemme olleet monta vuotta yhdessä ja rakastan edelleen puolisoani. Onko se normaalia? Muilla näyttäisi olevan toisin. – Nimim. Hämmentynyt”

Rakas nimimerkki Hämmentynyt,

Ei ole tarvetta huoleen. Kypsissä parisuhteissa rakkaus on tosiaan kuollut, mutta vaihe, jota elät paraikaa, on täysin normaali ja ohimenevä. Continue reading